
| Pelejä pelattu yhteensä 1 001 572 357 kertaa! |
| Yhteensä 186 205 nimimerkkiä. |


Hei vain, pitkästä aikaa, hyvät blogini lukijat! Sää on tällä hetkellä tihkusateinen, kuten valtaosa elokuustakin on ollut! Vaikka liikkuminen on niin ja näin, ei nukutusaineet ole vaikuttaneet muistiin tvst. Älypäätä olen pelannut entiseen tahtiin ja olen tykännyt kovasti palapelistä. Rakensimmekin niitä silloin ennen... :-) Ja tottakai olen myös neulonut! Selkäleikkauksen jälkeen olen tehnyt villatakin ja nyt olen tekemässä palmikkopuseroa. Se on mukavaa toimintaa. Onhan tuo aika kulunut ja tuonut eteen yhtä ja toista. Mutta olen kiitollinen niin monesta asiasta! Ja läheisten auttaminen on ollut korvaamaton. Sienestämään en ole päässyt, mutta äitini ja tätini miehensä kanssa ovat löytäneet kanttarelleja ja tatteja - sekä nähneet kovin karhun jälkiä niin sienissä kuin maastossakin...! Lupaan palata blogini pariin jälleen uudelleen. Ihanaa syksyn alkua! t. Sulosilmä |
| Apua! Nyt se täytyy tunnustaa / myöntää, että olen tullut peliriippuvaiseksi! Uskoakseni se on vain positiivista... :-) Useita kertoja päivässä visiteeraan iskelmävisassa ja kyllä yritän mitellä tietojani myös muissakin yhteisövisoissa ja älypään peleissä. No, tietoni eivät ole liioin karttuneet, mutta mukavahan sitä on koneen ääressä viettää aikaa! Mahjongiakin olen kokeillut ja sekin on ollut ihan kiva peli! Ja siinä pelaillessa jää pari viikkoa sitten tehdyn hammasoperaation jälkimainingit hiukan taka - alalle. Joulukatu on avattu kaupungissa ja lumiräntää on sadellut muuttaen maisemat jouluisen näköisiksi. Mutta ei sitä joulutunnelmaa ole tullut vieläkään. Ikää myöten se jotenkin häviää kai... ? Jospa se sieltä jossain vaiheessa löytyisi! Muttapa kaikille hyvää joulunalusaikaa ja marraskuun viimeistä viikkoa, t. Sulosilmä :-D |
| On taas tullut aika kirjoitella blogiani - vaikkei tässä sen kummempaa olekkaan! Olipa mukavaa kokeilla Senioria englanniksi, samoin sanatehtäviä olen tehnyt. Toinen on sanaruudukko ja toista en muista... ;) Syksy tulee hiljaa, kuin huomaamatta. Vähän kerrassaan on alkaneet päivät viilentyä ja lyhentyä. Kattovaloa on tarvinnut aina vain aikaisemmin ja aikaisemmin. Mutta hämäryys on omalla tavallaan kaunista, rauhoittavaa! Ja lyhdyssä parvekkeella tai lasi- astiassa lepattava pikkuruinen tuikkukynttilä muistuttaa omasta pienuudesta. Nyt täytyy lainata laulua " Kuin liekki tuulessa on pieni ihminen, sen tuntee kohdallaan meistä jokainen. Kuin liekki tuulessa on elon kulku levoton, sen voi sammuttaa oikku kohtalon. " . Kuitenkin pieni liekki on yhtä aikaa hento ja vahva. Ja puut ovat varistaneet lehtiään, jotka liimaantuu märkään asfalttiin ja kävelytiehen, joka on koivujen, leppien ja laikukkaiden vaahteranlehtien peitossa. Kiinteistöhuolto puhaltaa pikkuruista kerrostalon pihaa vallan 4 henkilön voimin... ja tuuli tekee omaa työt. |
Oikein hyvää lokakuun ensimmäistä päivää kaikille lukijoille, joilla on ollut ilo ja kunnia tutustua blogeihini - toivon... :) |
| Tervehdystä taas, blogini lukijat! Minä sitä vain jaksan ihmetellä tuota ajan kulumista! Ei millään uskoisi, että syyskuu on aivan loppusuoralla, on jälleen kuukauden viimeinen päivä! Huh! Tässä aamulla yritin miettiä ja muistella, mitä tämä kuukausi on pitänyt sisällään. Yksikköasioita kyllä muistin lähiviikoilta, mutta muuten se on ollut aivan kysymysmerkkiä, mitä oikein tapahtui tässäkin kuukaudessa. No, selvyydenhän saan paremmin siitä, kun aina kuukauden lopussa teen yhteenvedon päiväkirjasta, tapahtuneista asioista. Elän ne kaikki vaiheet uudelleen ja uudelleen... Ja toinen, mistä näkee niin on kun teen niin ikään yhteen vedon kuukauden viimeisenä päivänä myös säähavainnoista. Joka päivä merkitsen aamu - päivä- ja iltalämpötilan, sekä millainen sää on ollut ( aurinkoinen, puolipilvinen, pilvinen tai sateinen ) kokopäivä vai osan päivästä... ja tuulennopeuden ( 2 - 3 m / s heikkoa tuulta, 4 - 5 m / s kohtalaista tuulta jne. ) . Sitten lopulta teen yhteenvedon säätyyppien lukumäärästä ja kylmin & lämpimin lämpötila aamulla päivällä ja illalla... Se on mukavaa puuhaa. Äitini on tosin tehnyt säähavaintoja jo 80- luvun alkupuolelta ja minäkin aloin sitten, kun sain silloisen Nykypostin tilaajana tilaajalahjaksi sääpäiväkirjan 2004 ja 2005. Siitä lähtien olen alkanut pitää kirjaa minäkin säähavainnoista! Oli se aluksi haastavaa, mutta sitten se muuttui mielenkiintoiseksi ja olen sitä jatkanut siitä asti. Ulkona on sumuista ja syksy tekee tuloaan... Muuttavien hanhiparvien kaakatukset on halkoneet syksyistä, kuulasta säätä jota on muutamana lähipäivänä ollut. Lintuaurat ja niiden äänet on jotain aivan huikeaa, kun luonnossa on ruskan värit ja se on luopumassa kesän lämmöstä ja kukinnastaan, maa sadostaan ja linnut jättävät jäähyväiset sille kaudelle, kiittävät omalla tavallaan kesästä. Se ei ole ollut koskaan minulle sellaista surullista aikaa. Olenhan syksyn ja talven ihminen, niinkuin olen saattanut todeta blogeissani aiemmin, en nyt muista mutta kuitenkin... ;) Tänään on yhteenvedon päivä siis. No, kyllä varmasti aion ottaa neulomisen käteeni ja jatkaa topin tekemistä - ties miten varhain jo kevät tulee, kuinka lyhyt lie talven aika... :) Vaan eipä sitä viime talvena ollutkaan niitä korkeita hankia ja nietoksia, mitä on ollut menneinä lapsuustalvina. Tosin, helpottaahan se mm. maaseudulla asuvien arkea, kun ei tarttee niin lumihommia tehdä, ei ollut jäätikkö - kelejä ( eli ei ollut sitä liukastumisen pelkoa vanhemmallakaan ihmisellä ) eikä lumilinko ajella... eikä pakkasia, toisin kuin ennen... Mutta niin se aikakausi vaan muuttuu! Tuosta topin tekemisestä vielä mieleen, että kyllä aion tehdä vielä siihen kuuluvaksi jakun johon tulee samanlaista pintaneuletta ja pitsikuviota, kun toppiinkin. Ja teen vielä puseronkin, kun lankaa riittää... Se on kiiltäväpintainen, merseroitu 100 % puuvilla, syreenin lila Tenessee - lanka. Ja siitä tuli vielä sellainen ajatus mieleen, että varmaan sitä tulee nyt syksyn tullen tehtyä jossain vaiheessa / talven aikana, niin villapeittoa joko neuloen tai virkaten. Tosin virkkaus ei ole kamalan hyvin hallussa, mutta kuitenkin... Vaan kyllä sitä jää tällekin älypäälle aikaa... Niin, tämän blogini myötä toivotan oikein hyvää alkavaa lokakuuta ja lähestyvää talvea! t. Sulosilmä |
| Huomenta! Aurinko ei ole noussut, mutta minä olen ja alan pikku hiljaa heräillä pelaillen älypäätä! Parasta tässä on, että aina hetkeksi pääsee TOP - listoille ja kuitenkin, että tässä rentoutuu. Radio Suomi soi taustalla ja mieli on virkeä, näin aamuisin. Päivällä se huomio tahtoo herpaantua... Tämä on kyllä rentoutuskeinoista parhain! Kun ei yhtään hotsittais lähteä neulatyynyksi sairaalalle... Ja kans tää on hyvä keino pysyä pois jääkaapilta ja herkkujen luota, eli joskohan nyt alkais tällä tavoin se diettiprojekti, joka on aina starttivaiheessa tai ei siinäkään... ;) Ja aina se on hankalampaa, mitä enemmän tulee ikää & luontaista ikälisää... Nyt uutena olen kokeillut englanninkielistä osiota - aivan kuin ei suomalaisen osion tyrimiset riittäis... ;) Eli siinä olen pelannut matikkavisaa ja sanaruudukkoa, sekä sitä missä tavut tai kirjaimet laitetaan oikeaan järjestykseen. Tuli oikosulku, mikä se voisi olla... Mutta kuitenkin. Sitä kai tälleen tahtoo yrittää ylläpitää tuota purupesän aktiivista toimintaa... Tämä tuo hyvän mielen ja rentouttaa! Toivotan kaikille lukijoilleni oikein hyvää syksyistä päivää ja peli - iloa! Aamuterveisin Sulosilmä |
| Huomenta kaikille lukijoille ja tervetuloa taas uuden blogin pariin! Pilvet vain vartioi taivaalla, eikä aurinko häikäissyt, kun tulin tänä aamuna pelaamaan älypäätä ja kyllä se oli mukavaa päästä hetkeksi TOP - listalle. No, sehän ei ole kuin tosi pienen hetken kestävää, mutta lämmittää se mieltä kummasti! ;) Tässä viime viikon perjantaina oli poikkeuksellisen aikaisessa älypään parissa; olin jo siinä ennen kuutta aamulla - jos ei pahasti muisti väärennä! En tavallisesti ole niin aikaisin hereillä, mutta silloin oli lähtö tuonne Savolaisten Valtakuntaan, Kuopioon ja jämähdin niin innokkaasti Älypään pariin, että just ja just kerkesin autoon... ;) Silloin huomasin, että Älypää on mukava rentoutuskeino, samoin ristikot, jotka täyttyivät vauhdilla linjurissa Kuopioon mennessä. Olin hermostunut hieman, mutta onneksi asiat kääntyi Kuopiossa parhain päin ja sitten jo tulomatkalla olinkin rentoutuneempi! Kotipuolessa oli eilen perunannosto ruismoottorin voimalla. Tavallisesti on se ollut vähintään viikkoa aikaisemmin, mutta nyt on näitä sateisia päiviä piisannut, joten... se siirtyi eiliselle, aurinkoiselle päivälle. Eikä sadosta tainnut tulla kovinkaan kohtalaista. Ruoste näytti taas voimansa... Muistan minäkin joskus nuorempana - notkeaselkäisenä ja vikkeläkätisenä olleeni perunan maahanlaitossa ja -nostossa. Mutta se oli silloin... Mutta mukava oli aloittaa tämäkin aamu pelailemalla täällä! Oikein hyvää syyskuun viimeistä viikkoa kaikille plökini lukijoille! Ystävällisin terveisin Sulosilmä... |
| Terup! Syksy tekee tuloaan säänkin puolesta. Ja syksyisin on hiljainen pakko palata ruotuun ja aloittaa uusi harrastus. Se on mulla liikunnan yrittäminen. Nähtävästi liikunnaksi ei riittäne se, että liikuttelen sujuvasti sormia näppäimistöllä tai painelen hiirtä... Tulee mieleen Nalle Puhista Ihaa - aasi, joka kysyi että "eikö liikunnaksi riitä, kun heilutan häntääni? " . Joten nyt olen pyrkinyt laittamaan lenkkarit käpäliin ja hiljalleen tassuttelemaan eteenpäin. Tai sitten sätkimään matolla kuin hämähäkki. Viisaammat sitä sanoisi voimisteluksi... Ei minuun ole puraissut mikään liikuntakärpänen, vaan yritän karistaa kannoiltani ikälisää, tässä tapauksessa kiloja. Toista se oli päälle 20 : nä. Heinäseivästä olisin voinut tuurata, jos niikseen oisi tullut. Vaan tuo armias ikä tuo tiedon ohella lisää painoa. Tietoko se vaaka - pahulaisessa painaa? Oi, se olisikin ihanaa, mutta... Täälläpäin oli männäviikolla markkinat. Ja ehdottomastihan siihen kuului rinkelin osto & tinkiminen... No pitäähän sitä jotain tankkausta kahvin lisäksi olla, jotta jaksais keskittyy... Mutta näin älypäässä kun ollaan, niin se on kyllä sanottava, että kun tietokoneelle jämähtää älypään äärelle, niin tottakai tulee pelin tiimellyksessä unohdettuu hetkeks syöminen... Mutta se onkin rankkaa, jos älypää ei luonnistu ( tietovisa mielestäni keljuilee tai kone kiukuttelee ) ja herkkujen syöntiä pitäisi rajoittaa, niin... se on vaarallinen yhdistelmä! Sääli itseään ja toisia... Eipä siinä, ihan mukavaa on pelailla tätä ja välillä lähteä tassuttelemaan kauniiseen syksyilmaan. Olenhan syksyihminen! Mutta kirjoittelen uudelleen! t. Sulosilmä |
| Terup kaikille! Minä oon - tilastojen mukaan - älypäätä pelannu noin vuoden verran - eikä aika oo siltä tuntunut! En tiedä, olenko terävimmilläni älypäässä milloinkaan, mutta ainakin aamuvarhaisella olen tavannut päästä listoille - lyhyeksi hetkeksi. Taas olen tullut tänne yrittämään laajentaa tietokantaani. Suosikkejani on seniori ja sanaruudukko. Jokaista osa - aluetta koetan enemmän ja vähemmän hyvällä menestyksellä. Minut tapaa useita kertoja päivässä täällä, tavallisimmin aamulla tai illalla. Ihan rohkeesti saa viestiä lähettää ja silleen. Tämä on ensimmäinen plökini... siis blogini, joten jatkan seuraavina päivinä. Aurinkoisen elokuun viimeisen illan terveisin Sulosilmä. |

Esittely
Kuva
Kirjautuneena
