Blogi - Metallica - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Within Temptation8.7.2007 klo 12:16

Kitaristi Robert Westerholt perusti Within Temptationin vuonna 1996. Muutama kuukausi perustamisen jälkeen yhtye allekirjoitti levytyssopimuksen DSFA Recordsin kanssa. Vuoden 1997 huhtikuussa he julkaisivat ensimmäisen albuminsa, Enterin. Lokakuussa yhtye keikkaili kaksi viikkoa Saksassa ja Itävallassa. The Dance -mini-albumi julkaistiin kaksi vuotta myöhemmin.

Vuosi 1999 oli Within Temptationin osalta hiljaista aikaa. Seuraava albumi julkaistiin vuonna 2000 yhtyeen jäsenten saatua opintonsa päätökseen. Joulukuussa julkaistu albumi oli nimeltään Mother Earth, ja siitä tuli suuri menestys. Yhtye soitti suurilla festivaaleilla ja loppuunmyydyille konserttisaleille. Albumilta julkaistiin myöhemmin singlet Our Farewell ja Ice Queen.

Hollantilaiskuusikon lopullinen läpimurto tapahtui vuonna 2002, kun Ice Queen -single saavutti ensimmäisen sijan Alankomaiden ja Belgian singlelistoilla. Mother Earth myi Euroopassa yli 350 000 kopiota, muun muassa triplaplatinaa Alankomaissa ja kultaa Belgiassa. Yhtye keikkaili ympäri Eurooppaa ja soitti monilla suurilla festivaaleilla, muun muassa Benelux-maissa (Ozzfest, Lowlands, Dynamo, Rock Werchter, Pukkelpop ja Parkpop), Saksassa (Rock im Park, Bizarre ja Summerbreeze) ja Ranskassa (Pariisissa, Lyonissa, Lillessä, Bordeauxissa ja Toulonissa).

Within Temptationin kolmas albumi, The Silent Force, julkaistiin 15. lokakuuta 2004. Siitä tuli välittömästi hitti pitkin Eurooppaa. Erityisesti albumin singleä, Stand My Groundia ja etenkin Angelsia soitettiin laajalti radiossa. Itse albumi myi kultaa Alankomaissa kolmessa viikossa.

Within Temptation julkaisi neljännen albuminsa The Heart of Everything 12. maaliskuuta 2007. Ensimmäinen single albumilta on duetto "What Have You Done", jolla kuullaan myös Life of Agony -yhtyeen laulajaa Keith Caputoa. Toinen single on balladi "Frozen", jonka tuoton yhtye lahjoittaa hyväntekeväisyyteen lastensuojelutyöhön.

Disturbed8.7.2007 klo 11:59

Disturbed on yhdysvaltalainen (Chicago, Illinois) hard rock-/metal-yhtye. Se perustettiin vuonna 1996 Chicagossa. Yhtyeen nimen keksi laulaja David Draiman.

Yhtyeen ensimmäinen albumi, The Sickness ilmestyi vuonna 2000. Yhtye on tähän mennessä julkaissut kolme albumia, joista tuorein on Ten Thousand Fists (2005). Yhtye aloitti Music As A Weapon -kiertueen vuonna 2001. Kiertue oli Disturbedin itse järjestämä ja se koostui lähinnä hard rock- ja nu metal-esiintyjistä. Disturbed on kiertueella vakinaisena pääesiintyjänä. Kiertue alkaa kolmannen kerran tänä talvena. Disturbed on osallistunut vuosina 2001 ja 2003 Ozzfest-kiertueelle.

Disturbed on myös coveroinut WWE-painija Stone Cold Steve Austinin tunnusmusiikin. Kappaleen nimi on Glass Shatters. Yhtyeen albumit Believe ja Ten Thousand Fists sijoittuivat molemmat ensimmäisellä listaviikollaan Yhdysvalloissa ykkösiksi.

Leevi And The Leavings23.6.2007 klo 11:24

Leevi and the Leavings -yhtyeen tarkkaa perustamispäivämäärää ei tiedetä. Alun perin yhtye esiintyi Stereogramofoni-kaseteilla pilaillen radio-ohjelmille sekä yhtyeille. Kasetteja tehtiin noin kymmenen kappaletta ja niitä jaettiin ystäville sekä vihamiehille. Sketseistä suurin osa oli Gösta Sundqvistin käsialaa. Silloisen rumpalin Reijo Innan haaveena oli tehdä oikea levy. Kaseteilta valittiin kaksi kappaletta, "Mitä kuuluu Marja-Leena?" sekä "Rakas Annika...", ja ne lähetettiin Atte Blomille Love Recordsiin kuunneltavaksi. Tämä tehtiin salassa Sundqvistiltä. Myöhemmin levy-yhtiöstä soitettiin levyntekoon ja ensimmäinen single julkaistiin vuonna 1978. Esikoissingleä mainostettiin normaalista poikkeavalla tavalla muun muassa Helsingin Sanomien Henkilökohtaista-palstalla. Lehtien palstoille lähetettiin viestejä, joissa etsittiin Marja-Leena -nimistä henkilöä. Aluksi Gösta Sundqvist vastusti albumin tekoa, ja halusi julkaista tuplasinglejä. Niitä tulikin kaksi kappaletta vuonna 1979.

Yhtyeen ensimmäinen LP Suuteleminen kielletty ilmestyi vuonna 1980. Sen alkuspiikissä oli mukana Jörn Donner. Levyn kappale "Tuhannen markan seteli" soi aikanaan Urheiluruudun tunnuskappaleena. Myöhemmin vuonna 1981 yhtye osallistui Euroviisujen Suomen alkukarsintaan kappaleella Sinisilmä, mansikkasuu, mutta menestystä ei tullut. Silloin Suomea Euroviisuihin edustamaan lähti Riki Sorsa kappaleella Reggae OK.
Sundqvistin kuolema

Gösta Sundqvist menehtyi sydänkohtaukseen 15. elokuuta 2003. Syksyllä 2004 järjestettiin neljä Malja Göstalle -tribuuttikonserttia. Konserteissa useat suomalaiset artistit tulkitsivat Leevi and the Leavingsin kappaleita loppuunmyydyille katsomoille. Konserteista kaksi järjestettiin Helsingin juhlaviikkojen Huvilateltassa 30. sekä 31.8.2004 ja kolmas Tampere-talon Isossa salissa 11.9.2004.

Hämeenlinnan Kaupunginteatteri esitti vuoden 2006 helmikuusta alkaen fiktiivistä Leevi and the Leavings -musikaalia.

Marraskuussa 2007 ilmestyy tribuutti-albumi "Perjantai - Tribuutti Leevi & The Leavingsille", jonka julkaisee suomalainen Elements Music -musiikkiyhtiö. Levyllä kuullaan Leevi and the Leavingsin suurimpia hittejä mm. Maj Karman, Maija Vilkkumaan ja Egotripin tulkitsemina.
Ominaispiirteet

Keikkailemattomuus

Leevi and the Leavings oli tunnettu keikkailemattomuudestaan, mutta yhtye ei antanut yhtään keskeistä syytä siihen. Yhdeksi syyksi mainitaan usein myyttisen maineen luominen yhtyeen ylle. Gösta Sundqvist vertasi ensimmäisessä Leavings-haastattelussa vuonna 1978 yhtyettä Pink Floydiin. Jos Leevi and the Leavings olisi lähtenyt keikkailemaan, Sundqvist olisi halunnut tehdä samanlaista lavashowta kuin Pink Floyd. Keikoista olisi kuitenkin pitänyt tulla unohtumattomia kokemuksia ja kerta kerralta parempia. Helpompaa oli vain tehdä tarinoita videoille ja rakentaa yhtyeen imagoa niiden kautta.

Yhtyeen kappaleita olisi ollut vaikea toistaa keikkaolosuhteissa täysipainoisesti, sillä levyillä kappaleissa on useita päällekkäisäänityksiä ja trikkejä. Kappaleet olisi pitänyt sovittaa keikkoja varten erikseen, eikä Sundqvistin ääni myöskään kuulostanut luonnossa samanlaiselta kuin levyllä. Sundqvist ei myöskään pitänyt suurista väkijoukoista tai matkustamisesta. Koska Sundqvist oli myös tunnettu tinkimättömyydestään ja halusta tehdä asiat oman päänsä mukaan, keikkajärjestelyistä olisi todennäköisesti tullut hankalia. Sundqvist itse viihtyi parhaiten perheensä parissa, mitä keikkailu olisi luonnollisesti rajoittanut.

Sundqvist totesi myös useaan otteeseen yhtyeen olevan sen jäsenille vain harrastus. Vuoden 1984 haastattelussa YLE:lle Sundqvist totesi, että yhtye keikkailisi, jos se ei olisi niin epäkaupallinen ja amatöörimäinen. Samassa haastattelussa hän myös arvaili yhtyeen musiikin todennäköisesti muuttuvan rokkaavampaan suuntaan keikkailun takia. Sundqvist myös epäili vuoden 1990 haastattelussaan Soundissa, että keikkailu olisi todennäköisesti "polttanut hänet loppuun". Häneltä kysyttiin myös paria vuotta ennen kuolemaansa, miksi Leevi and the Leavings yhä kieltäytyy keikkailusta. Sundqvist vastasi, että yleisön kosiskelu ei häntä kiinnosta, ja häntä inhottaisi ajatus siitä, että he olisivat viikonlopusta toiseen kiertämässä Suomea ja esiintymässä kännipäisille ihmisille.

Leevi and the Leavings teki kuitenkin alkuaikoinaan kaksi "keikkaa" Äimärock-festivaaleilla. Festivaalien esiaste, yksityiset Äimärock-bileet, oli pidetty vuonna 1976 Iittalassa vanhassa harjoituspaikkana toimineessa navetassa. Vielä nimeämätön Leevi and the Leavings esiintyi seuraavana vuonna, 1977, festivaaleilla nimillä Rife Paananen & Kyytipojat ja Tarmon Dynamo. Tämä oli Leevi and the Leavingsiä edeltäneen kaveriporukan ensimmäinen ja sittemmin sitä seuranneen yhtyeen viimeinen keikka.Vuoden 1981 Suomen Euroviisu-edustajan karsinta oli kuitenkin tiettävästi ainoa varsinaisen Leevi and the Leavingsin tekemä julkinen esiintyminen.

• Gösta Sundqvist (laulu, kitara)
• Risto Paananen (kitara, basso, laulu)
• Reijo Inna (rummut)

1978–1979

• Gösta Sundqvist (laulu, kitara)
• Risto Paananen (kitara, basso, laulu)
• Reijo Inna (rummut)
• Jari Malinen (koskettimet)

1979–1982

• Gösta Sundqvist (laulu, kitara)
• Juha Karastie (kitara)
• Risto Paananen (basso, laulu)
• J.D. Leivo (rummut)

1982–1986

• Gösta Sundqvist (laulu, kitara)
• Juha Karastie (kitara)
• Risto Paananen (basso, laulu)
• Markku Mattila (rummut)

1986–1987

• Gösta Sundqvist (laulu, kitara)
• Juha Karastie (kitara)
• Risto Paananen (basso)

1987–2003

• Gösta Sundqvist (laulu, kitara)
• Juha Karastie (kitara)
• Risto Paananen (basso, laulu)
• Niklas Nylund (rummut)

7. Musiikkiluokka
(1989)

8. Varasteleva joulupukki
(1990)

)

10. Turkmenialainen tyttöystävä
(

• Leevi And The Leavings (1983)
• Salaiset numerot (1986)
• Unelmia ja toiveita (1989)
• Menestyksen salaisuus (1992)
• Leevi and the Leavings (Suomen parhaat) (1994)
• Lauluja rakastamisen vaikeudesta (1994 ja 1999)
• 20 Suosikkia / Itkisitkö onnesta (1997)
• Keskiviikko ... 40 ensimmäistä hittiä (1997)
• Torstai ... 40 seuraavaa hittiä (2001)
• Stereogramofoni (2001)
• Keskeneräinen sinfonia (2004)

Singlet

• Mitä kuuluu Marja-Leena? / Rakas Annika (1978)
• Sadan vuoden yksinäisyys (Tuplasingle: Elämänmeno / Kissanpentu /1963 – 15 vuotta myöhemmin / Illan viimeinen tango) (1978)
• Nuoret miljonäärit (tuplasingle: Matkamuistoja / Rikas, rakas ja yksinäinen / Hulivili-pojan humppa / Jossain joku vieläkin sua kaipaa) (1979)
• Muotitietoinen / Ei tytöt sitä tietää saa (1979)
• Pojat tanssimaan / Onnelliset (1980)
• Elämää / Kolmen dollarin tähden (1980)
• Siperia / Erämaan salaisuus / Preeriaa (1981)
• Rock on, Rudy / Lainsuojattomat (1982)
• En tahdo sinua enää / Kaukaisessa satamassa (1982)
• Kyllikki / Jos taivaalta sataisi rahaa (1983)
• Jos taivaalta sataisi rahaa 12" (Käärmeensydän / Kyllikki / Jos taivaalta sataisi rahaa / Tuntematon ystävä) (1983)
• Poika nimeltä Päivi / Hannu ja Kerttu (1985)
• Kerro terveiset lapsille / Pohjois-Karjala (Skandinavia Mix) (1986)
• Rin Tin Tin / Mäyrä (1988)
• Teuvo, maanteiden kuningas / Pimeä tie, mukavaa matkaa (1988)
• Teuvo, maanteiden kuningas / Rin Tin Tin (1988)
• Sopivasti lihava / Pimeä tie, mukavaa matkaa (1988)
• Amalia / Elina, mitä mä teen? (1988)
• Joulutarinoita 12" (Joulukertomus / Jouluksi mummolaan / Jerusalem) (1988)
• Isojen tyttöjen yö / Jos Helsinki on kaunis (1989)
• Unelmia ja toimistohommia / Pihlajankukka (1989)
• Pikku prinsessa 12" (Pikku prinsessa / Etkö näe, että tanssin / Pikku prinsessa ja puoli valtakuntaa / Etkö näe, että tanssin sakset selässä?) (1989)
• Oikein surullista joulua / Onneksi jouluun on aikaa... (1989)
• Raparperitaivas / Miranda (1990)
• Jossain on kai vielä joulu / Elämä ikkunan takana (1990)
• Vaaleanpunainen asuntovaunu / Kampela (1991)
• Tikapuut taivaaseen / Paskaa lapsille (1991)
• Pohjoisen taivaan alla / Kuudentoista vuoden yhtäjaksoinen sade / Muurahaisen munat (1993)
• Pohjoisen taivaan alla / Kyyhkynen ja kyykäärme (1993)
• Turkmenialainen tyttöystävä / Kyyhkynen ja kyykäärme (1993)
• Turkmenialainen tyttöystävä / Miesten kesken (remix) / Kyyhkynen ja kyykäärme (1993)
• Mieletön Melinda / Toteemipaalu (1993)
• Vasara ja nauloja / Sunnuntaiksi San Fransiscoon (1994)
• Rei Ban Bombay (1995)
• Itkisitkö onnesta / Vakosamettihousuinen mies (1995)
• Luonnollinen valinta (remix) / Itkisitkö onnesta (radio edit) (1995)
• Lähtölaskenta pieneen sydämeen / Tuhlaajapoika (1996)
• Laura Jenna Elli Noora Aleksandra Camilla Jurvanen /
• Matkalla Motowniin (1996)
• Onnelliset / Unelmia ja toimistohommia (1997)
• Elisenda (1998) Sika joka osasi lentää siivillään
• Enkelinhöyheniä ikkunalaudalla (1999)
• Kaikki tai ei mitään / Sininen koira (1999)
• Ihan tavalliset tennissukat / Ihanasti sanottu (2000)
• Aina mielessä (2000)

Palkintoja