Blogi - hiljaisuus - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Suomen järkevimmät tietovisat ja nettipelit.


Blogin nimi: Hiljaisuuden kertomaa

Blogi aloitettu: 17.6.2013
Blogimerkintöjä: 327 kpl
Avainsanat: hiljaisuus kpl
  • Hiljaisuuden kertomaa; kuun puolivälin tunnelmia16.11.2019 klo 12:25  Kommentoi (0)

    Hiljaisuus huokaisee katsoen kuuraiseen maahan. Yöllä on ollut pitkästä aikaa pakkanen. Tuntuu nämä plussakelin päivät ja vesisateet riittävän minulle! Vaan uutta jo huomiseksi lupaa. No tiistaina oli koko päivän ihanaa lumisadetta ja pienyä pakkasta. Mukava oli ulkoilla hetken fysioterapiassa. 

    Hiukan jouluinen sää inspiroi tulostamaan joulukorttiaiheita tietokoneelta. Muutamia tonttuja ja kynttilöitä tuli tulostettua. 

    Siitä on aikaa kun olen viimeksi tehnyt joulukortteja. Teen mielelläni! 

    Mutta uskaltaakohan laittaa niitä sitten jossain vaiheessa lainkaan matkaan kun ei tiedä milloin loppuu postin lakko ja milloin joulukortit ylipäätään tulee perille. 

    Ajatus on tärkein, tuli kortit ennen joulua tai sen jälkeen vastaanottajille perille. 

    On mukavaa, kun ihmiset toivottelee hyvää joulun odotusta jo tässä vaiheessa toisilleen. Mutta eipä tässä enää pitkä aika jouluun ole. 

    Kaupungissa on viikon päästä joulunavaus, perjantaina jo syttyy jouluvalot. Se on hienoa. Ja vaikken liiemmin televisiota katsokaan, oli mukava katsoa Vain elämää- tähtien joulu - ohjelmaa, toinen osa on viikon kuluttua. 

    Olen tavattoman huono ostamaan mitään kenellekään lahjaksi, joten jälleen teen perinteisesti tätikälle ja hänen miehelleen sukat. En osaa muutakaan antaa lahjaksi. 

    Mutta myönnän, että jo tässä vaiheessa joulumieli hiipii hiljalleen. Täällä maaseudun rauhassa voi virittäytyä jo tulevaan tunnelmaan soittelemalla muutamia joululauluja. 

    On tullut pelattua muutaman kerran päivässä " joulupuu on rakennettu " - visaa. Vaikka se on ihanaa, on huomattavissa vieläkin jäykkyyttä ja hitautta vastauksien suhteen. Se luo mukavaa tunnelmaa kun muistelee joululauluja. 

    Jätin tiistaina Kelan oven postiluukkuun laitoskuntoutusanomuksen ensi vuodelle. Vaikka toivon toista, en usko että pääsen sinne.

    Jos sitä lähtisi hetkeksi ulkoilemaan kun on pilvinen poutasää niin sitten voisi taas jatkaa sukan neulomista. 

    Hiljaisuus toivottaa hyvää loppuviikkoa bloginsa lukijoille ja palaa jälleen ensi viikolla bloginsa ääreen.


  • Hiljaisuuden kertomaa; muutoksia10.11.2019 klo 14:23  Kommentoi (0)

    On sitä jaksanut taas ilmoja pidellä ja niiden muuttua. Oli niin kaunista vielä alkuviikolla kun oli lunta maassa, mutta nyt on tihkutellut eilen ja kai tänäänkin vettä joten lumista on muisto vain. 

    Ja kauniista jäälyhdyistä, joihin omaiseni oli laittanut sydämen muotoisia neilikkaruusun terälehtiä ja minä laitoin sinne led-kynttilän palamaan. 

    Jään kauneus oli lumoava kaikkine viiruineen ja ilmakuplineen. 

    Tiistaiaamuna oli pakkasta yli -7 astetta ja lähdin jo ennen aamupalaa kuvaamaan kuuraisia neilikkaruusun ja ruusunmarjojen kukkia. Ihmettelin ettei järvestä nouse usvaa kun oletin että veden lämpötila on korkeampi kuin ilman. Kun saavuin rantaan, huomasin että järvi oli kauttaaltaan peilikirkkaassa jäässä, johon kuvastui kauniisti vastarannan puut. Ja puolukan lehdetkin olivat saaneet kauniin kuurakuorrutuksen. Kun eilen saavuimme tänne lapsuuskotiin, oli vielä jäälyhdyt paikallaan ja järven jääpinnalla valkoinen huntu. Mutta sitten tänä aamuna olikin jo jäälyhty lähes kokonaan sulanut ja järvi vapaa jäästä. 

    Enkä tykkää sääennusteista jatkossakaan, jotka lupaa vesisateita lukuunottamatta tiistaita jolloin on aurinkoinen pakkaspäivä kun on fysioterapia ja ulkoilua aikeena. 

    Kyllähän toki sääennusteet ehtii muuttua, mutta toivoisin että olisi jo veden sijasta lunta jota tulisi taivaalta. 

    Olisihan se mukavaa kun 24.11 syttyy kaupungille jouluvalot, että olisi tunnelmallista kun olisi valkoinen maa ja jouluiset ikkunat valoineen ja koristeineen.

    Keskiviikkona kävin labrassa mutta vastauksia ei vielä minulle tullut eikä lääkärikään lie niitä saanut. Ja nyt kun alkaa maanantaina 2 viikkoinen postin lakko, ei niitä tule sinä aikanakaan. Sinä päivänä oli fysioterapia ja aamupäivän puolella tuli myös tietokoneen korjaaja asentamaan uuden tietoturvaohjelman ja toi uuden tulostimen. Hän vei pois 25 v tietokonevanhuksen ( ast 386 ) jonka olin nimennyt Örkiksi ja 24 v tulostimen. Testasin uudella tulostusta ja tulostin pari sivua tekstiä ja Kelan lomakkeen kun sen täyttö oli mennyt pieleen. Nyt täytin uudelleen ja se onnistui ok. 

    Ensi viikolla aion sen pudottaa Kelan oven postiluukusta, ei ainakaan postin lakko sen toimitukseen ja käsittelyyn vaikuta. 

    Vaikka toivon toista, epäilen vahvasti etten saa enää laitoskuntoutusjaksoa. Se on ollut viimeksi pian 5 vuotta sitten. 

    Nykyinen tietokone ( siis internetyhteyksinen ) on ollut 6 vuotta olohuoneen pöydällä ja nyt se siirtyi pois vietyjen tietokoneen ja tulostimen sijalle makuukamariin. Muutosta siinäkin suunnassa. 

    Muutosta oli tänäkin aamuna kun olin tavallisesti tyytynyt 10 tunnin uniin niin nyt hujahti 13 tuntia! No, nyt jaksaa tehdä taas sukkaa ja pelata älypään visoja - joskin ajatus nukkuu vielä. 

    Hiljaisuus toivottaa bloginsa lukijoille hyvää sunnuntaita ja alkavaa viikkoa. Kirjoitan varmaankin taas viikon kuluttua. Teidän, Hiljaisuus


  • hiljaisuuden kertomaa; marraskuun kosketusta3.11.2019 klo 12:09  Kommentoi (0)

    Hiljaisuus luo katseensa sumuiseen maisemaan, jossa lumen härmä peittää kauttaaltaan maata. On varmasti eilen ollut kirkkomaalla kaunista, kun lunta on maassa ja kynttilämeri loistaa vainajien päivän muistoksi. 

    Tiistaina omaiseni aloitti lintujen talviruokinnan. Kehikossa on tali-hedelmäpalloja. On paljon tali- ja sinitiaisia sekä närhet, jotka tulevat häätöyrityksistä huolimatta sinnikkäästi ruokintapaikalle ja syövät pikkulintujen ruuat. Toiset eivät ole vielä aloittaneetkaan lintujen talviruokintaa. 

    On ollut taas mukava pelata joulupuu on rakennettu-visaa. Ja pelitado on siinä yhtä tiukka kuin viime vuonnakin. On vielä kuitenkin hitautta vastausten löytymisessä mutta eiköhän se siitä ala sujumaan kun pelailee useamman kerran päivässä. 

    Omaiseni laittoi vettä sankkoihin ja kun ne jäätyivät, hän sai tehtyä kauniita jäälyhtyjä. Hän laittoi heinän korren avustuksella jäälyhtyjen reunoille sydämen muotoisia neilikkaruusun terälehtiä. Otin eilen tunnelmallisia kuvia. Laitoin pohjalle palamaan led-kynttilän. Joskus se näkyi paremmin ja joskus huonommin. Mutta jää itsessään, sen monivivahteisuudessaan oli jo yksinäänkin taideteos. 

    Taas tietokone ilmoitti tietoturvan menevän vanhaksi joulukuun alkupäivinä ja yritin tavoittaa tietokoneen korjaajaa joka on tavallisesti asentanut tietokoneeseen tietoturvaohjelman ja " siivonnut " koneen turhista tiedostoista. 

    Kun soitin numeroon, ilmoitti ääni ettei numero ole enää voimassa. Tuli huoli kun tietokone ei pystynyt lataamaan yrityksen sivuja. Viimeinkin löysin toisen numeron ja siitä viimein vastasi tuttu korjaaja. 

    Pyysin asentamaan tietoturvan ja kysyin, myyvätkö he tulostimia. Entisestä loppui muste eikä sellaisia vanhan mallisia tulostinkasetteja ole enää mistään saatavissa. 

    Kyllä heidän liikkeessään myydään tulostimia. Olin ajatellut perinteistä mustesuihkutulostinta että saisi tekstejä kirjoitettua ja niitä tulostettua ulos. 

    Hän puolestaan sanoi arvelleensa että haluan sellaisen tulostimen jolla saisi tulostettua valokuvia. Olin hämmästynyt, sillä sellaista vaihtoehtoa en tullut edes ajatelleeksi. 

    Tuli onneksi mietintätauko kun hän ei ollut toimistolla. Hän soitti myöhemmin iltapäivällä ja keskustelimme tulostimesta. Omaiseni oli ilman muuta sitä mieltä, että valokuviakin saisi tulostaa ja olla monipuolinen laite. Ja onhan niissä nykytulostimissa monenlaisia ominaisuuksia tulostamisista kopiointiin ja skannaukseen. Ei tuo viimeksimainittu sano mitään... 

    Pääsyimme väritulostimeen. Hän soitti seuraavana päivänä uudelleen ja sovimme sen tilauksesta. Hän tulee ensi viikolla asentamaan uuden tietoturvaohjelman ja tulostimen. Joudun varmasti luopumaan 24 v vanhasta tietokonevanhuksesta, sillä sen tulostin ei toimi. No, aikansa aina laitteet kestää ja olen kirjoittanut lauluja tälle nykyiselle tietokoneelleni siltä tietokonevanhukselta. 

    Niin se lokakuu livahti johonkin. Sain tehtyä elo-, syys- ja lokakuun sääyhteenvedot torstaina. 

    Lämpötilat oli maltilliset ja varsinkin lokakuussa useampana päivänä oli pakkasta. Mukavaahan se on kun marraskuulle on käännytty ja pakkasia ennustelee. 

    Odotan lumisateiden alkavan ja toivon pakkasten pysyvän. Ne luo kauniin hunnun puolukanvarpujen ylle. 

    Hiljaisuus toivottaa kaikille hyvää alkanutta marraskuuta ja palaa jälleen ensi viikolla blogin pariin. 


  • hiljaisuuden kertomaa; lokakuun loppua27.10.2019 klo 11:04  Kommentoi (0)

    Hiljaisuus huokaisee ihmetellen ja seinäkalenteria katsoen. Voiko olla totta, että lokakuu on näin lopuillaan? Ihanaa, viimeinkin kesäaika päättyi tänään ja alkoi jälleen normaali aika. Kellojen viisarit ja numerot ovat jälleen oikeassa ajassa. Toivottavasti tämä viisareiden kääntely loppuisi pian. Itse kannatan jäämistä normaaliaikaan. 

    Itselleni ei vaikuta nukkumiseen oli kesä - tai talviaika. Nukuttaa yhtä hyvin niin yöllä kuin päivälläkin. 

    Kun tällä viikolla on ollut loma fysioterapiasta, olimme täällä lapsuuskodissq 6 päivää, 1 päivän kaupungissa ja jälleen 5 päivää täällä. Tiistaina siis kaupunkiin kun fysioterapia jatkuu keskiviikkona. Mukava homma. 

    Toissa viikon keskiviikkona jätin sähköisen uusimispyynnön henkilökortista ja tämän viikon maanantaina tuli ilmoitus, että henkilökortin saa hakea matkahuollon toimipisteestä. Se tapahtui perjantaina. Täytyy sanoa että passikuvani ei ole tunnistettava. Kun jatkuvasti käyttää silmälaseja ja passikuvassa kun ei niitä saanut olla, oli silmäpussit päässeet näkyviin kunnolla ja muutenkin olin kaikkea muuta kuin edustava... no, seuraavan kerran sitten 5 vuoden kuluttua. Jos sitten olisi onnistuneempi otos! 

    Ihanaa, että on lokakuun loppupuoli käsillä ja kohta alkaa marraskuu. Lumi- ja räntäsateita on ennustellut sekä pakkaspäiviä ihan huomisesta alkaen. Se on hienoa! 

    Aurauskepit on naapurit laittaneet tien varteen ja linnut jo käy lumipallopuussa katsomassa onko vieläkään aloitettu talviruokintaa. Vaan ei ole. 

    Parasta kuitenkin on, kun iki - ihana " joulupuu on rakennettu " - visa alkoi ja olen pelannut sitä useamman kerran päivässä. On vielä hitautta ja jäykkyyttä pelatessa ihanaa visaa, mutta kyllä ne tärkeät joululaulut tulee kuitenkin mieleen... ja virittää tunnelmaa lähestyvään aikaan! Kaunein kiitos visan avaajille!

    Flunssa meinaa tulla. Ainakin kurkussa on viihtynyt kaktus jota olen yrittänyt häätää kylmällä vedellä ( puuduttaa lyhyeksi hetkeksi ) ja carmolis-inkivääripastilleilla. 

    Kun seuraavan kerran kirjoitan blogiani, on jo marraskuu. 

    Hiljaisuus toivottaa hyvää lokakuun loppua ja marraskuun alkua kaikille. 


  • Hiljaisuuden kertomaa; lokakuun rauhaa19.10.2019 klo 18:02  Kommentoi (0)

    On pilvinen sää, järvellä on sumua ja yksittäisiä vesipisaroita on ikkunassa. 

    Maanantaiehtoona omaiseni meni laittamaan tuvan ovea lukkoon ja kurkisti tähtitaivasta. Silloin hän kuuli hanhien " kaakattavan " yön pimeydessä. Aurinkoisena tiistai aamupäivänä lensi jälleen lisää muuttolintuja, vaikka luulin jo niiden aurojen loppuneen. 

    Keskiviikkona oli jälleen aika allasterapian. Olen tavallisesti nauttinut siitä, mutta lomalla olevat perheet tekivät siitä ... levottoman. 

    Lapset hyppivät reunoilta altaaseen vaikka se oli kiellettyä, pallot lentelivät ja aikuiset heittelivät frisbeetä! Monta vaaratilannetta tuli, kun eivät tajunneet, että 2 invalidilla oli siellä ohjaajat ja allasterapia menossa. Nyt on viikon tauko, toivottavasti allas olisi silloin hiljainen kuin tavallisestikin ja pystyisi väljässä tilassa kokeilemaan uusia juttuja allasterapiassa. 

    Sieltä lähtiessä satoi räntää ja kulahtaneen näköisenä piti mennä passikuvaan kun henkilökortti meni vanhaksi sinä päivänä. Käytän aina vahvoja silmälaseja ja viimekai ne sai olla silmillä, mutta nyt oli määräykset muuttuneet ja lasit piti ottaa pois. Muutuin todella tunnistamattomaksi ja kuva ei ollut itseni näköinen lainkaan! 

    Olin viime keskiviikkona aloittanut luomaan uutta henkilökorttihakemusta poliisin sivuilla ja nyt pääsin sen täyttämään loppuun asti. Vierasta, mutta kätevää ettei tarvinnut lähteä poliisilaitokselle henkilökortin uusimista varten. Onneksi tietokone ja verkkopankkiyhteys toimivat tällä kertaa. 

    Nyt ensi viikolla sen pitäisi tulla matkahuollon toimipisteeseen. Viimeksi se tuli kotiin. 

    Eilen tulimme tänne lapsuuskotiin. 

    Kävin äskettäin ulkona. Siellä oli ihana hiljaisuus ( tosin omaiseni sanoi kuulleensa punatulkun, tali- ja sinitiaisten ääntelevän ja eilen ihmetteli närhen hätääntynyttä ääntelyä. Närhi lensi kuusikkoon ja syy selvisi; huuhkaja ajoi närheä takaa ) . Järvelläkin oli sumu ja tykkäsin ottaa kuvia. Oli peilityyni veden pinta ja sumun läpi vastarannan ruskaiset puut heijastui veteen. Vaahterat on karistaneet lehtensä, samoin tammi ja lumipalloheisi sekä pihlajat. Ei ollut yänä vuonna pihlajanmarjoja. Tulisikohan paljon lunta? Toivon sitä. 

    Ihanaa kun hämäryys laskeutuu varhain, aurinko nousee yhä myöhemmin taivaan kannelle. Viime viikolla oli kaunis tähtitaivas ja täysikuu. 

    Pian on 3 viikkoa jo eletty lokakuuta. Odotan niin valtavasti joulupuu on rakennettu- visan alkamista! Toivottavasti se alkaisi pian! 

    Tykkään tästä uudistuksesta, että yhteisövisoja kuten " sananlasku sanoo " voi pelata tablettitietokoneella ja eteenkin siitä että visan ulkoasu on selkeämpi.

    Hiljaisuus toivottaa hyvää loppuviikkoa ja palaa jälleen ensi viikolla blogin ääreen. 

     

     


  • hiljaisuuden kertomaa; lokakuun kauneutta10.10.2019 klo 17:22  Kommentoi (0)

    Hiljaisuus toivottaa bloginsa lukijoille kaunista alkanutta lokakuuta! Ensimmäinen viikko on mennyt kuin huomaamatta! 

    Puut ovat olleet kauniissa väreissään ja tässä oli toissa viikolla pakkasaamuja! En kuitenkaan ehtinyt kuvaamaan pakkaskuuraa varpukasveilla ja ruusujen lehdillä, niiden marjoilla. 

    Nautin valtavasti, kun viime viikon perjantaina satoi lunta ( tai lumiräntää, mutta valkeaa satoi taivaalta joka jäi maahan kiinni ) ja kun radiossa olivat varoitelleet kovista tuulista, otti omaiseni esille ledkynttilät ja laittoi niihin patterit. Jouluinen tunnelma alkoi olla kohdillaan! Pääsin kuvaamaan lumista kauneutta ja olin onnellinen hetkellisestä valkeudesta. Sitä jatkui kuuroluonteisesti seuraavana, puolipilvisenä päivänä. Kaunista! 

    Muistan kun joitain vuosia sitten alkoi satamaan räntää juuri alkaneen joulupuu on rakennettu-visan kunniaksi! No, visaa ja uutta lumen satamista odotellaan!

    Maisemat on olleet kuvauksellisen kauniita. Vastarannalla on peilityyneen veteen kuvastuvia lehtipuita ja aurinko voimistaa niiden värit. 

    Tänä aamuna oli jälleen pakkasta. Nyt pääsin kerrankin ikuistamaan, kun auringon säteet siivilöityi usvan läpi, joka viipyili järven yllä. Mistään ei kuulunut mitään ääniä, muuttolinnut olivat lentäneet auroissaan jo viime viikonloppuna. 

    Pakkanen oli kauniisti kuorruttanut niin ruusunmarjat kuin varpukasvitkin. Vesistöllä on ollut oma osuutensa, että kuura on jäänyt viipyilemään lehdille pakkasyön jälkeen ja tehnyt kristallimaista kuorrutusta. Tosin osa rannasta oli riitteessä.

    Onneksi omaiseni laittoi tulen tuvan uuniin. Tällä kertaa kirjoitan blogiani tulen liekkien leikkiä uunista katsellen ja tervassytykkeiden tuoksusta nauttien!

    Säät vaihtelee -5 asteesta +8 asteeseen. No, se kuuluu tähän kauniiseen vuoden aikaan. 

    Yhä neilikkaruusu jaksaa kukkia! 

    Jaksamisesta mieleen, että kun sunnuntaina tultiin / mentiin kaupuntiin takaisin, piippasi palovaroitin eteisen katossa. Se on sellainen suuri, paarman muotoinen. Nimeltään Lento. Se tuli kylkiäisenä kun ostimme taannoin parvekelasit ja se on laitettu kattoon 2 vuotta sitten. 

    Palovaroitin oli suhteellisen kiltisti eli hiljaa koko illan ja seuraavan yön. Aamulla se taas ilmoitti olemassaolostaan. Hiljaiseloa riitti iltapäivään saakka, jolloin se inahti muutaman kerran. Loppuiko pattereista virta? Pohjassa on siis paristojen paikka jonkun luukun takana. 

    Kun keskiyö koitti, jatkui palovaroittimen ärhäkkä ääntely. Sitä jatkui läpi yön vaikka se oli pesuhuoneessa käärittynä pyyhkeeseen ja fleeceviittaan. Omaiseni joutui pyytämään naapureilta apua. Vaan ei pystyneet naapuritkaan auttamaan. Palovaroitin rääkyi pahaäänisesti ja rappukäytävä kaiutti äänen kun ovi oli rappukäytävään auki... kehoittivat soittamaan kiinteistöhuollolle. Tein niin. Kun kiinteistöhuollon mies tuli, hänkin ihmetteli kuinka paristoluukku aukeaa. Ei ollut koskaan nähnyt sellaista. Palovaroitin rääkyi pahaäänisesti. Viimein paristoluukku aukesi ja sieltä paljastui 3 suurta nappiparistoa! Ai ihana hiljaisuus! Kauan se jaksoikin äännellä välillä pitämänsä hiljaisuuden jälkeen!

    Kiinteistöhuollon mies vaihtoi olohuoneen palovaroittimiin tavanomaiset patterit. 

    Huh! Tärkeitähän nuo kapineet ovat. Pelastavat piippauksellaan ihmishenkiä. 

    Kiva, että yhteisövisat toimivat myös tablettitietokoneessa, johon ei pysty Adobe Flashplayeria asentamaan. Pystyy täällä lapsuuskodissa pelaaamaan esimerkiksi sananlasku sanoo-visaa, joka ei ollut ennen mahdollista. Kiitos siitä mahdollisuudesta! Yhteisövisojen ulkoasu muuttui myös uudistuksen myötä selkeämmäksi! 

    Mutta nyt jään odottelemaan, josko tähdet tulisivat näkyviin tänä iltana. 

    Hiljaisuus toivottaa bloginsa lukijoille hyvää lokakuuta! 


  • Hiljaisuuden kertomaa; kärsivällisyyttä29.9.2019 klo 17:19  Kommentoi (0)

    Hiljaisuus toivottaa bloginsa lukijoille hyvää syyskuun viimeistä sunnuntaita! Meinasin tosin kirjoittaa jo lokakuun, kunnes huomasin virheeni. No, ei koskaan lie ( kielioppi ) virheetön tämä blogini muutenkaan. 

    Pakkaset on jatkuneet, paitsi nyt muutamana aamuna on ollut lämpöasteiden puolella. Valtavan kauniit värit on vaahteroissa, niin keltaiset kuin kauniin punaisetkin. 

    Nyt on korjattu syksyn sato perunoiden, porkkanoiden, herneiden ja pavun osalta. Omaiseni oli huolissaan satonäkymistä kun heinäkuun lopullakaan ei mitään oleellista ollut kasvussa tapahtunut. Vain kärsivällisyyttä ja luonnon ihmeitä niin alkoi jo kasvua tapahtua! 

    Kärsivällisyys ei ole parhaita puoliani ( en tosin tiedä mikä olisi paras ominaisuuteni... ) ja se korostui kun odotin laitoskuntoutuspaikoista vastauksia. Laitoin jo uudelleen kyselyä, kunnes viimein aloin saada vastauksia. Pohdin kovin kiinnostaisiko entinen laitoskuntoutuspaikka, vai lähempänä oleva paikka. Päädyin lähempänä olevaan paikkaan. Pitää tehdä vielä anomus siitä uudelleen Kelalle, joka päättää laitoskuntoutuksen tarpeen eli myöntää tai kieltää. 

    Toivon myönteistä päätöstä! 

    Kärsivällisyys ( en tiedä minun vai omaiseni ) joutui koetukselle, kun kävin omaiseni kanssa kaupassa. En tykkää yhtään vaateostoksista, mutta siellä oli käytävä. 

    Huono homma, kun tavanomaisissa kaupoissa ei ole huomioitu kokovalikoimassa - kuinka sen sanoisi kauniisti - hieman runsaampia vartalotyyppejä. No, viimein löysin myymälän isoimmat koot niin pitkähihaisessa aluspaidassa kuin uimapuvussakin. 

    Ei riittänyt kärsivällisyys sovittaa mahdollisesti toisenlaisia malleja. 

    Ennen kauppaan lähtöä taksia odottaessani mietin, milloin tapaisin uuden naapurin. No kärsivällisyys palkittiin ja uusi naapuri tuli koiransa kanssa. Koira oli isokokoinen terrieri, vasta 2 vuotta täyttänyt karvaturri. Mietin, kuinka koira suhtautuisi pyörätuoliin mutta se tapahtui hyvin luontevasti. Koira asetti etutassut polvilleni ja rapsuttelin uutta tuttavuutta. Koira katsoi luottavaisesti minuun. Koira palasi isäntänsä luo ja kun esittäydyin isännälle, tuli koira uudestaan luokseni. Tällä kertaa laittoi tassut olkapäilleni! Koira odotti kärsivällisesti lisää rapsutuksia. Seuraavana päivänä tapasimme uudelleen ja jälleen karvaturri laittoi tassut olkapäilleni. Kavereita ollaan heti! 

    En voi olla ihailematta omaiseni kärsivällisyyttä hänen valitessaan callunoita ( kanervan tapainen mutta kestävämpi ) ja taiteellisuuttaan kun hän täällä lapsuuskodissa laittoi callunaruukkuihin kuusenhavuja ja puolukanvarpuja. 

    Iäkäs omaiseni on parina päivänä kärsivällisesti etsinyt havuja, jotta haudoille torstaina istuttamansa callunat saisivat kauniin havureunuksen. 

    Niissä on kauniita värejä. 

    Kun maltan aikani odottaa kärsivällisesti, saan kuvattua kuuraisia ruusunmarjoja ja puolukanvarpuja. 

    Mukavaa kun päivän valoisa aika on lyhentynyt ja lyhenee edelleen verkkaisesti. Saan nähdä tähtitaivaan vielä valveillaoloaikaani - jos hyvin käy. 

    Äsken satoi vettä. 

    Luonto sitä tarvitseekin. Taas sai järvestä hyvin huonosti vettä kun on veden pinta matalalla. 

    Ihanaa, kun tiistaina jo muuttuu lokakuulle. Syksy on kaunista aikaa. Ja kun odotan alle kuukauden verran kärsivällisesti, toivon että joululauluvisakin alkaa! 

    On ollut kauniita syyspäiviä, mutta vihdoinkin kärsivällisyys palkittiin kun useat muuttolintujen aurat lensivät uusiin maisemiin tänään aamulla. Kun taivas pilvistyi iltapäivällä, loppui muuttolintujen aurat taivaan kannelta. 

    Hiljaisuus toivottaa kaunista syyskuun loppua ja lokakuun alkua. Palaan jälleen ensi viikolla blogini ääreen.

    Teidän, Hiljaisuus


  • hiljaisuuden kertomaa; tasapainoa19.9.2019 klo 12:24  Kommentoi (0)

    Hiljaisuus toivottaa tervetulleeksi lukijat tämän syyspäivän blogin pariin. 

    Jatkona viime kertaiseen blogiini voin sanoa, että periaatteessa tietokone toimii kunnolla eli sim-kortin vaihto mokkulaan onnistui. Vaikka oli laitettu 4G n kortti, tietokone tunnistaa sen 3 G n kortiksi mutta suostuu toimimaan. Mutta älypää-peleissä joutuu toistuvasti lataamaan / asentamaan adobe flash playerin. Mutta pelit onnistuu sen jälkeen. 

    Tänä aamuna on ollut ensimmäisen kerran pakkasta, - 2 astetta. Sunnuntaina omaiseni laittoi keittiöön ja makuukamariin tuuletusikkunoihin tuplat, jotta lämmin ilma ei karkaisi ulos. 

    Peruna on luotu pois, tänä vuonna oli onneksi hyvin vähän ruostetta.

    Daaliat eivät ole tykänneet virkistävästä yöpakkasesta. Neilikkaruusu ei ole ollut millänsäkään siitä. 

    Ennustelivat tänne viikonlopuksi lämpenevää ilmaa, mutta onneksi se lähti jonnekin muuanne. 

    Mielestäni syksyyn kuuluu niin pienet yöpakkaset, kirkkaat ja kuulaat syyspäivät ja joskus virkistävät sateet. 

    Vaahteroissa, juhannusruusussa ja lumipalloheisissä on valtavan kauniit syysvärit, syvän punaiset, eikä vaahteroissa ole sienitautiakaan ( niitä mustia pilkkuja ) . 

    Kun ensi vuonna olisi mahdollista hakea laitoskuntoutusjaksolle, olen laittanut tiedusteluja pariin kuntoutuspaikkaan, että olisiko mahdollista saada yksilöllistä toiminta - ja fysioterapiaa. Mistään ei ole vielä vastausta kuulunut. Epätietoinen odottaminen jatkuu. 

    Muutamien pelien jälkeen jatkuu sukan neulominen. Hiljaisuus toivottaa hyvää loppuviikkoa bloginsa lukijoille ja palaa kirjoittelemaan jälleen ensi viikolla. Teidän, Hiljaisuus


  • Hiljaisuuden kertomaa; riippuvuutta9.9.2019 klo 11:45  Kommentoi (0)

    Hiljaisuus toivottaa bloginsa lukijat tervetulleeksi ja siinä samalla sunnuntaina täyttyvän syyskuun puolivälinkin! Kuinka aika voikaan vieriä näin nopeasti?

    monasti olen miettinyt, mistä oikein kirjoittaisin blogiini mutta tällä viikolla aihe tuli selkeänä mieleeni. Toivottavasti pystyn tästä tärkeästä aiheesta jäsentämään jonkinlaisen kokonaisuuden. Aihe on tällä kertaa riippuvuus. 

    Mistä olette riippuvaisia? Jos minulta olisi tätä joku kysynyt aiemmin, en olisi osannut vastata. Tässä muutamana viikkona on ainakin ollut radiossa puhetta peliriippuvuudesta, tarkemmin sanottuna rahapeliriippuvuudesta. En ole koskaan pelannut mitään rahapeliä, mutta kyllä varmasti ongelma on todellinen. 

    On olemassa myös ruoka - ja suklaariippuvuutta. No suklaaseen minulla ei ole ollut koskaan ( tai en ainakaan tunnusta! ) ja muuta ruokariippuvuutta ei ole kuin että päivittäin pitää olla lihaa vähinyään aamupalalla ja ruuanlaitossa on käytettävä voita ja mieluiten myös kermaa. 

    No, nuo yllä mainitut riippuvuudet oli tarkoitettu kevennykseksi vakavaan aiheeseen vaikka kyllä ne todellisia monen kohdalla ovatkin. 

    Tälle päivälle on ennustettu ukkosta. Niin ihmiset kuin kodinkoneetkin ovat riippuvaisia sähköstä, sen esteettömästä kulusta. Sairaaloissa ja kerrostaloissa myös hissit. Toivottavasti sähköt kestää. 

    Monet ihmiset, ellei kaikki jopa, ovat riippuvaisia tietokoneista ja sujuvasta tietoliikenteestä. Sain siitä omakohtaisen muistutuksen torstaina. Olen estänyt suoramarkkinoinnin, mutta siitä huolimatta minulle soitti DNA myyjä vai liekö ollut joku henkilö asiakaspalvelusta. Hän sanoi että kampanjatarjous on ohi mutta sitten sanoi että minulle onkin tehty heinäkuussa joku kampanjatarjous / sopimus edullisemmista kuukausihinnoista. Entiset sopimukset on irtisanottu, mutta irtisanomiset eivät ole astuneet voimaan. Eli on joku tuplalaskutus. Minun piti henkilön mukaan irtisanoa se entinen sopimus. No, laitoin viestiä asiakaspalveluun tietokoneella, joka toimi normaalisti. Kävin päiväunille ja kun heräsin, ajattelin katsoa säätiedot. Yllätys olikin suuri, kun kone ilmoitti että pääsy internettiin on estetty eikä pystynyt muodostamaan yhteyttä. Kännykästä näin että sähköpostissa oli laitettu irtisanomisen vahvistus ja pahoiteltu tuplalaskutusta. Jouduin soittamaan asiakaspalveluun. Siellä ystävällinen rouva sanoi että kun kaikkialla on vähintään 4G yhteys, DNAlta katkaisevat hitaampiyhteyksiset laitteet automaattisesti asiakkaalle ilmoittamatta. Seuraavana päivänä pitäisi mennä DNAmyymälään, jossa pyytää vaihtamaan uusi kortti mokkulaan ja tekemään sopimus. No niin tein, mutta siellä kävi ilmi ettei sopimusta voi tehdä tietokoneliittymään koska on joku omaehtoinen markkinointikielto voimassa ja se ei ole sama mikä pyrkii estämään DNAn mainonnan. Ja 4G sirukortinkaan vaihto ei onnistunut. Uteli myyjä kyllä miksi tarvitsen tietokonetta, mihin käytän sitä. Kun tulimme lapsuuskotiin, oli toisestakin tietokoneesta katkaistu yhteys! Onneksi tällä uudella pääsi internettiin ja yrittämään hoitaa asioita. Taas otin yhteyttä asiakaspalveluun. Siellä oli ystävällinen ja kärsivällinen herra. Viimein onnistui se omaehtoisen markkinoinnin purku. Sanoin herralle, että en ole sitä täällä tehnyt sillä sivusto on aivan tuntematon. Kuulemma riittää jos on kieltäytynyt lehtimarkkinoinnista joskus niin kielto on tullut automaattisesti. 

    No, jos se nyt selvisi, tiistaina yrittämään uudelleen. En jaksa uskoa, että se onnistuu vieläkään. 

    Annan kyllä kiitosta DNAn asiakaspalvelulle! Kärsivällisyys ja rauhallisuus on valtti kun asiakas ei ymmärrä kaikkea terminologiaakaan.

    Sitten lauantaina oli edessä uusi vastoinkäyminen ja huomasin, että olen riippuvainen tietokoneen lisäksi myös juoksevasta vedestä. Kun on ollut niukkasateisempaa, on vedenpinta laskenut verkalleen. Nyt se oli kuitenkin laskenut niin paljon, ettei saanut enää saunaan vesiä kuin vajavaisesti. Eikä tullut myöskään kaivosta kuin heikosti. 

    On toki juomavedet kannettu tänne lapsuuskotiin kaupungista, mutta jos ei saa kohta enää hanasta tiskivettä eikä sisävessa toimi, se rajaa paljon. 

    Kun tietokone ei toiminut, jäi yllättävää aikaa neuloa. 

    Torstaina kävin sokerirasituskokeessa muissa labroissa ja odottelen, soittaisiko lääkäri vieläkään tuloksista. Torstaina sai jo tulokset faksilla. Toivon, ettei tarvitsisi enää ruokavaliota muuttaa niukemmaksi eikä aloittaa insuliinia.

    Huomenna pitää lähteä kaupunkiin ja keskiviikkona jos on hyvä ilma, ulkoillaan fysioterapiassa syysmarkkinoille. En ole niillä käynyt yli 20 vuoteen! Ehtii sitä rehkiä sisällä kun tulee huonommat säät. Toivottavasti ei ole tinkimisen jalo taito ruostunut! 

    Niin, jos tietokoneen kaupungissa saisi toimimaan ja niin kauan kuin vesi tulee hanasta ja vessanpytystä, tuntee kiitollisuutta, että riippuvuutta aiheuttavat asiat toimii. 

    Olen toki positiivisella tavalla riippuvainen älypään peleistä jotka ovat koukuttavia ja mukavia! 

    Tällaista tarinoi tällä kertaa Hiljaisuus ja palaa jälleen ensi viikolla blogin ääreen.

     


  • Hiljaisuuden kertomaa; syyskuun ensimmäistä2.9.2019 klo 12:54  Kommentoi (0)

    Syyskuu on alkanut ja se jatkuu kuin viikonloppukin, aurinkoisissa nerkeissä. Lämpötilat on olleet maksimissaan 20 astetta, siis ihan riittävästi vaikka jossain puolella Suomea on ollut jälleen lämpöennätyksiä. 

    Hiljaisuus toivottaa tervetulleeksi lukijat tämänkin blogin pariin. 

    Mukavaa, kun aurinko nousee nykyisin myöhemmin ja laskee aikaisemmin pari minuuttia aina päivän alusta ja lopusta. 

    Omaiseni on katsellut tähtitaivasta. Kun tähdet tulee näkyviin 21 maissa, olen jo nukkumassa. Revontulia ei ole täälläpäin näkynyt.

    Mutta tulee aika, jolloin näen tähtitaivaan valveillaoloaikaan. 

    Omaiseni muistelee, kuinka hänen lapsuusaikana alkoi koulu vasta syyskuussa, tosin silloin oli lauantaitkin koulua mutta syyslomaa ( jossain päin lie ollut perunanluontiloma ) ei tunnettu. Ei kyllä minunkaan aikana sellaista ollut ja koulu alkoi silloin elokuun puolivälissä. 

    Täällä kävi katon kuntokartoitusta tekevä mies tarjoamassa palveluitaan. Kävi ilmi että hän on ikäiseni. Hänkin ihmetteli, mihin aika on kadonnut kun krempat lisääntyy ja lapset kasvaa. 

    On muuten outoa sinutella vierasta ihmistä. Tykkään teititellä, oli sitten ikäiseni, nuorempi tai vanhempi ainakin ensitapaamisella. Se on luonnollista jo lapsuudessa. Omaiseni sinuttelee reippaasti jo alusta alkaen. Tykkään muutenkin tervehtiä virallisesti. 

    Mutta mihin tervehtimistyyliinkin on tottunut jo lapsesta asti, ei siitä pääse keski-ikäisenäkään eroon - eikä ole tarvettakaan. 

    Oli kiva viimeksi keskiviikkona fysioterapiassa, kun sain nähdä kauniita maisemia uudesta näkökulmasta ja otin muistoksi kuvia. Kallio, järvi ja käkkyrälatvaiset, matalat petäjät oli kauniita katsella. Oli kaunis sää. 

    Keskiviikkona taas olisi fysioterapia ja torstaina labrat sairaalalla. Sen kuulee sitten ensi viikolla, pitääkö ruokavaliota entisestään karsia vai pärjääkö tämänhetkisellä. Minä en ole halukas muuttamaan vanhaa, hyvää ruokavaliotani. Tykkään toki syödä kasviksia - mutta lihan kanssa ja voin käytöstä en suostu luopumaan. Haluan nauttia hyvästä ruuasta. 

    Kun labrassa pitää olla 2 tuntia, otan sinne taas käsityön, sukan kutimen, matkaan. En tykkää kännykkää selata, niinkuin monet muuta näyttää tekevän. 

    Ruuasta tuli mieleen, että nyt on alkanut saamaan satoa pavuista ja herneistä. Luumutkin ovat punaisina puissa ja marja-aroniakin jo antaa satoa. Se on tuntematon marja, mutta muistaakseni hyvin c-vitamiinipitoinen. 

    Nyt kuukauden alusta on mahdollisuus hetkeksi päästä top-listalle näissä älypään kiehtovissa peleissä. Se kuitenkin harmittaa että vaikka tekniikka on puhelimissa ja tablettitietokoneissa yleistynyt, näihin Samsungin laitteisiin ( tabletti, puhelin ) ei pysty asentamaan adobe flashplayeria, joka estää mm. sananlasku sanoo- , talvisaika- ja muiden vastaavien visojen pelaamisen. Täytyy odottaa että pääsee kaupunkiin tietokoneelle jossa pelit vasta onnistuu. Ja siellä pelata muutamana päivänä. 

    Hiljaisuus toivottaa kaikille hyvää alkanutta syyskuun viikkoa ja palaa jälleen blogin ääreen ensi viikolla. Teidän, Hiljaisuus


Älypää tiedottaa

  • Olisiko sinusta sijoittajaksi? Testaa!

    15.11.2019

    Oletko kiinnostanut sijoittamisesta tai harkinnut sen aloittamista? Kokeile uudella testillämme olisiko juuri sinusta sijoittajaksi.

    Helsingin Messukeskuksessa 26.-27.11.2019 järjestettävä Sijoitus Invest -tapahtuma tarjoaa sinulle tietoa ajankohtaisesta sijoitustarjonnasta kattavasti ja tiiviisti, auttaen sinut alkuun sijoitusurallasi mm. aloittelijoiden workshopin muodossa. Löydät aloittelijoiden ohjelmavinkit ja lisätietoa tapahtuman sivuilta.

  • Halloween, tuo pahisten ja kauhujen päivä on taas täällä!

    31.10.2019

    Pelottavat klovnit, hirviöt, karmivat kummitusjutut ja kauhuleffojen klassikot ovat piiloutuneet Älypään Kauhu-visaan odottamaan rohkeita pelaajia! Visa saattaa aiheuttaa sen, että vilkuilet epävarmana ikkunasta ja alat olla varma, että pihatiellä vilahti jotakin outoa... Uskallatko pelata kalpean kynttilän valossa kun sade ropisee ikkunaan ja jokainen pienikin rapsahdus saa sinut säpsähtämään? Tämä visa ei sovi herkkähermoisille!

  • Yhteisövisat päivittyivät

    8.10.2019

    Olemme päivittäneet tänään Älypään yhteisövisojen pelimoottorin uuteen versioon, joka ei vaadi selaimeen asennettavaa Adobe Flash playeria toimiakseen. Voit nyt pelata Älypään yhteisövisoja vaikkapa älypuhelimellasi!

Lue lisää tiedotteita