Blogin nimi: lehtima

Blogi aloitettu: 30.12.2011
Blogimerkintöjä: 49 kpl
Avainsanat: Muistelmia, varusmiesajalta:, alokasaika kpl
  • Jatkosota19.6.2021 klo 05:48

    On kulunut n. 80 vuotta jatkosodan alkamisesta. Iltasanomat ja HS ovat julkaisseet pienen kirjan jatkosodasta ja Iltalehti omansa.Sen perusteella mitä olen lukenut ja kuullut arvioni on, että Suomi nimistä valtiota ei enää olisi. Neuvostoliitto valloitti kesällä 1944 10 vuorokaudessa Karjalan kannaksen ja Viipurin ja läpi olisi tullut Tali-Ihantalissakin, mutta enkelitkin hymyilivät meille. Risto Ryti uhrasi itsensä, niin saatiin aikaan sopimus, että Saksa alkoi tuoda taas viljaa ja aseita Suomelle. Tali-Ihantalan torjuntavoitto perustui viiteen seikkaan. 1. Vaikeakulkuinen maasto, mäkinen ja kivinen vaikeutti Neuvostoliiton motoroitua armeijaa. 2. Suomen kenttätykistö oli todennäköisesti toisen maailmansodan tehokkain kiitos korjausmuuntimen ja tykistökenraali Vilho Nenosen. 3. SAksalta saadut panssarinyrkit ja -kauhut, jotka olivat niin uusia, että Saksa omakin armeija oli niitä saanut käyttöönsä puolisen vuotta aikaisemmin. Olisivat vielä ½ aikaisemmin saaneet käyttöönsä, niin mitenkähän ölisi mennyt Kurssin panssarivaunusota Ukrainan alueella. On se ollut hurjaa, kun Neuvostoliitolla oli n. 3200 panssarivaunua ja Saksalla n. 2700 panssarivaunua. 4. Everstiluutnantti Kurt Kuhlmayn lento-oasto (70 lentokonetta). Pommittivat melkein yötäpäivää NL:n armeijan polttoainevarastoja, siltoja, kolonnia jopa 40-50 km NL:n armeijan selustassa. 5. Suomen armeijan taistelumoraalin nousu. Kun Suomen armeijan sotilaat näkivät kenttätykistömme voiman ja Saksan lentokoneiden tuhoavan NL:n panssarivaunuja. Alettiin ajattelemaan, ei tänne niin vain tulla. Meillä on sittenkin mahdollisuudet selviytyä. Paljonhan tästä olisi kirjoittamista, mutta aika ja terveys ovat rajallisia. Näin tuumi raisiolainen res.kersantti.


  • California dreamin5.5.2021 klo 19:00

    All the leaves are brown and the sky is gray

    I`ve been for a walk on a winter`s day

    I`d be safe and warm if I was in L.A.

    California dreamin on such a winter`s day

    Stoppped in to a church I passed along the way

    Well I got down on my knees and I pretend to pray

    You know the preacher liked the cold

    He knows I`m gonna stay

    California dreamin on such a winter`s day

    All the leaves are brown and sky is gray

    I`ve been for a walk on a winter`s day

    If I didn`t tell her I could leave today
    California Dreamin on such a winter`s day...

    -----------------------------------------

    The Mamas And The Papas yhtyeen levytys "California Dreamin"  vuodelta 1966. On mielestäni kaikkien aikojen hienoimpia kappaleita kevyen musiikin saralla. Sanoitus ei yllä sävellyksen tasolle. Huilusoolo on huikea. Tapani Kansahan tämän suomeksi levytti vuonna 1978 nimellä "Kalajoen hiekat". Siinä on erilainen sovitus ei huilusooloa laisin.

    No, mennään taas eteenpäin!

    You Tubesta olen katsonut vanhoja kisoja esim. Soulin olympialaisten miesten keihäänheitto (Tapio Korjus kultaa), Yleisurheilun MM-kisat 2007 (Tero Pitkämäki kultaa), Helsingin MM-kisat 1983 (Tiina Lillak kultaa) ja sitten Kaisa Mäkäräisen kilpailuja. Johannes OIkarinen on mielestäni paras selostaja. Hyviä olivat Pertti Tapola ja Jussi Eskola.

    Terveiset Varsinais-Suomesta!


  • Kevät17.4.2021 klo 20:49

    KEVÄT (New Joys, 1967)

    Liian hitaasti saapuu kevät taas  Toivon sen taas  koittavan

    jaksaisi en enää odottaa

    Luonasi tahtoisin elää ja olla vapaa

    Kanssasi auringon lämmöstä haaveillen

    Kauan saan kevättä odottaa

    Kylmin illoin se muistoissani palaa

    Voisimme rannalle käydä salaa

    Niinkuin ennen taas kivelle istahtaa

    Niin kauan sain kevättä odottaa

    Saapuu kevät, mutta sinä et saapunut koskaan

    Varjossa vaellan suruni peittää saan

    Yksin päiväni viettää ja odottaa.

    ------------------------

    Kevät saapuu taas. Kevät aiheisia lauja lienee monia. Tänään radio suomessa oli turkulainen Aku-Tuomas Mattila ohjelmassa Poppikoulu. Hän jatkaa vielä ensi lauantaina.Toimittajat olivat Tero Liete ja Kai Ulmanen Aku-Tuomas Mattilalta ilmestyi v. 2018 SIG-kirja "Portaat purppurasumuun".

    Kevättä odottaa saan niinkauan kuin Resossa vaeltaa saan.


  • 16.6.19444.2.2021 klo 18:14

    "Vihollisen suurhyökkäys on jälleen alkanut. Karjalan kannas, kansamme vuosisataisten taistelujen verikenttä on jälleen vihollisen raivoisan rynnistyksen kohteena. Talvisodan jäyhät kuvat suomalaisen sotilaan sisukkaasta kestävyydestä, uhrivalmiista urhoollisuudesta ja murtumattomasta tulevaisuudenuskosta uusiutuvat. Nuoret miehet seisovat sodassa jo paljon kokeneiden taistelijain rinnalla suuren materiaalitaistelun teräsmyrskyssä.

    "Sotilaat! Te tiedätte, että isänmaan kohtalo riippuu teistä. Te ette lannistu vastoinkäymisistä. Te olette - me olemme kaikki - ennenkin yhdessä kestäneet kovia iskuja ja tulemme sen nytkin tekemään."

    Tilanne oli kuitenkin synkempi. Ryti saapui neljän ja puolen tunnin ajomatkan jälkeen sovittuun aikaan Mikkeliin. "Ajattelimme pyytää teitä presidentiksi", Ryti sanoi ja kertasi edellispäivän keskustelut Linkomiehen kanssa.

    "En katso missään tapauksessa voivani suostua ehdotukseenne", Mannerheim sanoi. "Tein suuren virheen jo vuonna 1919 suostuessani painostuksen edessä presidenttiehdokkaaksi. En voi tehdä mitään hyödyllistä politiikassa. Paikkani on päämajassa. Täällä tilanne on kriittinen, varsinkin koska joudumme vetäytymään myös Aunuksesta."

    Miehet ryhtyivät keskustelemaan uudesta hallituksesta. "Toivon, että Ramsey jatkaa ulkoministerinä, hän on siinä tehtävässä mies paikallaan", Mannerheim sanoi. "Kenraali Walden sopii hyvin pääministeriksi. Tärkeintä on nyt saada materiaaliapua Saksasta."

    Ote Robert Brantbergin kirjasta "Mannerheim, koko tarina".


  • Nainen tummissa4.12.2020 klo 10:24

    Hän saapui keksiyöllä,

    Näin viikatteenkin vyöllä,

    Tuo nuori nainen ikuisuuden harso silmillään,

    Hän kertoi kylmin huulin,

    Kuin kaukaa äänen kuulin:

    Oon sieltä, mistä takaisin ei tulla elämään.

     

    Mä katsettansa turhaan hain,

    Näin pohjattomat silmät vain.

    Kun katsoin niihin tunsin,

    Että häntä rakastin

    "Voipoikaparka, kuolemaa ei yksikään voi rakastaa.

    Vain hengen sulta veisin kylmin, jäisin suudelmin".

     

    Sun täytyy olla vanki maan, ei sielus pääse kahleistaan.

    On yksinäisyys kohtalosi, auttaa voi mä en.

    Sä vaikka kaiken oikein teet.

    Sua seuraa aina kyyneleet, ei murheistaansa irti pääse koskaan ihminen.

     

    Mä pyysin: Suukko, mutta ei.

    Hän viikatteensa naulaan vei,

    Ja tunsin hänen syleilynsä kylmän, jäätävän,

    Hän lähti, otti viikatteen,

    Jäin yksin yöhän hiljaiseen,

    En enää pelkää kuolemaa,

    Nyt kaiken ymmärrän.

     

    Hän saapuu vielä tiedän sen,

    Kun aika vierii täyttyen,

    Niin silloin suostuu varmaankin hän yhteen suudelmaan

    Tuon suudelman kun hältä saan

    Voin vihdoin jättää kylmän maan

    Ja silloin pääsee myös sielu irti kahleistaan

    En itselleni rauhaa saa kun rakastan vain kuolemaa

    Mä ootan että saapuisi tuo nainen mustissaan.

    ----------------------------------------------------------

    Sisareni kuoli 28.10.2020. Siksi nyt tämä tumma laulu. Alkuperäinen esitys on Uriah Heepin "Woman in black". Suomeksi tämän levytti Lemon -yhtye laulusolistina Leif Kiviharju.

     


  • Pave Maijanen: Lilja, ruusu ja kirsikkapuu2.9.2020 klo 06:47

    Lilja,ruusu ja kirsikkapuu

    Aamunkoittoon et odottanutkaan

    lilja,ruusu ja kirsikkapuu

    Vain muiston talteen talvelta saan

    paljon jää ja pois unohtuu

     

    Kerroinkokaikkea minkä mä näin

    lilja, ruusu ja kirsikkapuu

    Niin monta kertaa sanoitta jäin

    polku luokses nyt sammaltuu

     

    Kertoa kuinka nyt sinulle voin

    lilja, ruusu ja kirsikkapuu

    Kun lähdit, niin kaiken jäätyvän koin

    Laulu linnun pois vaientuu

    Hiljaisuus nyt mua tervehtii

    Pave Maijanen täyttää huomenna 3.9.2020 70-vuotta. Tämän päivän Iltasanomissa on iso artikkeli. Häneltä on löydetty pari vuotta sitten parantumaton ALS-tauti. Tämä lilja ruusu ja kirsikkpuu on niin kaunis ettei paremmasta väliä. Hiljaisuus meitä nyt tervehtii.


  • Talvisodan pääministeri7.3.2020 klo 21:38

     

    Talvisodan pääministeri

    ?Ilman vähintäkään meidän puoleltamme annettua aihetta ja häikäillemättömästi rikkoen lukuisat meidän kanssamme tekemänsä ja vahvistamansa sopimukset sekä joukon muita kansainvälisiä sopimuksiaan on Neuvostoliitto kaikilla rajoillamme, maalla, ilmassa ja merellä hyökännyt kimppuumme ja ryhtynyt käyttämään kaikkia nykyaikaisen tekniikan tarjoamia hävityskeinoja lannistaakseen kansamme ja tuhotakseen sen olemassaolon itsenäisenä, riippumattomana valtiona.

    ?On pommitettu ilmasta suojattomia kaupunkeja ja asutuskeskuksia, ammuttu konekivääreillä naisia ja lapsia, jotka kaikki toimintamuodot inhimillisyyden nimessä ovat kielletyt kansainvälisillä sopimuksilla, joihin Neuvostoliittokin on yhtynyt. Uudessa muodossa toistuu jälleen Raamatun kertomus kuningas Ahabista ja köyhästä Nabotista. Mahtava ja väkevä tahtoo rikoksella ja vääryydellä anastaa heikon ja köyhän omistaman viinitarhan muuttaakseen sen osaksi laajasta ryytimaastaan. Mutta tulee myöskin toistumaan tämän kertomuksen ajatus sikäli, että vääryys ja väkivalta kostavat itsensä...

    ?Unohdettu on nykyisessä Neuvostoliiton hallituksessa Leninin julistamat periaatteet kansojen itsemääräämisoikeudesta, unohdettu kauniit vakuutukset Neuvostoliiton rauhantahdosta ja rauhaa suojaavasta toiminasta, kylmä ja karkea imperialismi, josta venäläiset viimeisten vuosikymmenien aikana ovat muita kansoja syytelleet, osoittautui Neuvostoliiton nykyisen hallituksen sisimmäksi johtotähdeksi ja perimmäiseksi tarkoitusperäksi. Käyttäen hyväksi maailmassa nykyään vallitsevaa onnetonta asiaintilaa, jolloin Euroopan sivistyskansat raatelevat toisiaan katkerassa velkjessodassa, pyrkii Neuvostoliitto toteuttamaan Venäjän vuosisataisia imperialistisia tavoitteita. Suomi on maantieteellisen asemansa vuoksi jotunut ensimmäisten joukossa uhriksi tässä ihmiskunnan murhenäytelmässä...

    Jos siellä (Moskovassa) on otaksuttu, että Suomen puolusvoimain ja kansan vastustuskyky ja vastustustahto voidaan murtaa raaoilla kaupunkien hävityksillä, vaimojen ja lasten murhaamisella ja muilla sellaisilla keinoilla, joita koko sivistysmaailma inhoaa, tulee tämäkin olemaan pettymys. Suomen kansa on tällä hetkellä täysin yhtenäinen, yksimielinen ja luja kuin teräkseen valettu, se on valmis suurimpiin uhrauksiin itsenäisyytensä ja olemassaolonsa puolesta, sillä se on täysin selvillä, siitä, mikä sitä odottaisi herrojen Kuusisten vallan alaisuudessa. Jos meidät siihen pakotetaan, me tulemme taistelemaan loppuun asti, vieläpä lopun jälkeenkin. Suomen valtaus ei tule olemaan mitään paraatimarssia, vaan se tulee jokaiselta askeleelta vaatimaan hyökkääjältä raskaita uhreja.

    ?Menestysksellinen taistelu edellyttää viime kädessä myös oikeata ja kunniallista asiaa, jonka puolesta taistellaan. Meillä suomalaisilla on sellaine korkea ja pyhä asia, me taistelemme itsenäisyytemme ja olemassa olomme puolesta, me taistelemme kotiemme, perheittemme, lastemme ja tulevien sukupolviesn elämisenmahdollisuuksien puolesta raakaa vakivaltaa vastaan, me taistelemme kaiken sen puolesta, mikä maailman tähänastisessa kulttuurikehityksessä on pysyvää ja arvokasta.

    ?Mutta minkä puolesta taistelevat venäläiset työmiehet ja talonpojat??

    Edellä oleva, vuosikymmenten kuluessa eräiltä painotuksiltaan ja ilmaisuiltaan klassiseksi muodustunut puhe oli vastanimitetyn pääministerin ensiesiintyminen Suomen kansalle 8.12.1939 yleisradiossa.

    Edellä oleva on Martti Turtolan kirjoittamasta Risto Rydin elämäkertakirjasta ?Elämä isänmaan puolesta?. Turtola ei näköjään ole laittanut tähän koko Rydin puhetta 8.12.1939, koska sitaatteja ei ole laitettu kiinni. Ensi viikon perjantaina on 13.3., joka on talvisodan päättymispäivä. Silloin on kulunut talvisodan päättymisestä 80-vuotta. Raisiossa on kirkossa Jumalanpelvelus, jonka jälkeen seppelten lasku sankarihaudalle ja lopuksi seurakuntatalolla kahvi- ja juhlatilaisuus. Hyvä näin.

    Kun Risto Ryti yllä mainitsee mitä menestyksellinen taistelu edellyttää ( viime kädessä myös oikeata ja kunniallista asiaa), niin siitä tulee mieleen Marsalkka Mannerheimin usein käyttämä "Puhtain asein - puhtaan asian puolesta".

     

     


  • Suur-Suomi ja kaatuneiden muistopäivä17.5.2019 klo 18:25

     

    Mannerheimin miekkavala

     

    Kaikille Suomen ja Vienan karjalaisille

    Saapuessani Karjalan rintamalle tervehdin urhoollisia karjalaisia, jotka niin miehuullisesti ovat taistelleet Leninin roistoja ja heidän kurjia kätyreitään vastaan, jotka Kainin merkki otsalla hyökkäävät omien veljiensä kimppuun. Leninin hallitus, joka toisella kädellä lupasi Suomelle itsenäisyyden, on toisella kädellä lähetti sotaväkensä ja huligaaninsa valloittamaan, niin kuin hän itse on ilmoittanut, Suomen takaisin ja kukistamaan meikäläisen punakaartin avulla Suomen nuoren vapauden vereen. Yhtä petollisesti ja katalasti hän koettaa nyt, kun tunnemme voimamme kasvavan, ostaa kansaamme ja hieroo sen takia kauppaa Suomen kapinoitsijain kanssa, luvaten heille Vienan Karjalan, jota hänen punainen armeijansa hävittää ja ryöstää. Me tunnemme hänen lupauksiensa arvon ja olemme kyllin vahvat vapauttamme pitämään ja puolustamaan veljiämme Vienan Karjalassa. Meisän ei tarvitsee ottaa armolahjana sitä maata, joka on jo veren siteillä kuuluu meille, ja minä vannon sen suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimessä, jonka ylipäällikkönä minulla on kunnia olla, etten pane miekkaani tuppeen, ennenkuin laillinen järjestys vallitsee maassa, ennen kuin kaikki linnoitukset ovat meidän käsissämme, ennenkuin viimeinen Leninin soturi ja huligaani on karkotettu niin hyvin Suomesta kuin Vienan Karjalastakin. Luottaen oikeaan jaloon asiaamme, luottaen urhoollisiin miehiimme ja uhrautuviin naisiimme luomme me nyt mahtavan suuren Suomen.

     

    Mannerheim

     

    Vuonna 1941 ja 1942 suomalaisten usko Saksan voittoon oli vahva ja sitä kautta Suur-Suomeen. Se sai myös aina harkitsevaisen ja rationaalisen presidentti Risto Rytin hetkeksi hullaantumaan varmasta voitosta. Kolme päivää myhemmin hän tapasi Saksan Helsingin lähettilään Wipert von Blücherin, jolloin Suomen aluetoiveita laajennettiin. Itä-Karjalan lisäksi Suomi toivoi saavansa Kuolan niemimaan. Ulkoministeri Joachim von Ribbentrop viestitti suurieleisesti, että Saksa suhtautui Suomen toiveisiin myönteisesti. Yksityiskohdista voitiin sopia myömemmin.

    Jopa reaalipolitiikko, valtioneuvos J. K. Paasikivi höpsähti aseveljien menestyksestä. Hän suostui lokakuussa 1941 yleisradion pyynnöstä kirjoittamaan puheen, joka esitettäisiin ?siinä ohjelmassa, joka radiossa on tarkoitus järjestää Pietarin pian odotettavissa olevan kukistumisen johdosta?.

     

    Ylläoleva on lainaus jokin aika sitten Iltalehden kylkiäisenä ilmestyneestä Suur-Suomi lehdestä ja seuraava Tuntemattomasta sotilaasta. Luutnantti Lammio 4.6.1942( myöh. kapteeni ja majuri):?Ja nyt upseerien malja. Herrat, meidän tiemme on selvä. Me olemme armeijan selkäranka. Meidän mukanamme Suomi seisoo tai kaatuu. Horjumatta sinne minne Marskin miekka viittaa tien?.

     

    Ylihuomenna on kaatuneiden muistopäivä. Raisiossa Jumalanpalveluksen jälkeen lasketaan seppeleet sankarihaudoille ja sitten on juhlatilaisuus seurakuntatalolla.

     

    Raisio 17.5.2019

     

     


  • Suomen kenttätykistö24.2.2019 klo 18:51

     

    Suomen kenttätykistö oli jo rauhan aikana kenraali Nenosen ja hänen apulaistensa johdossa kehittynyt ampumamenetelmiltään siinä määrin, että se talvisodan syttyessä edusti maailman kärkeä. Jatkosodassa voitiin ratkaisutaisteluihin jo  yleensä varata riittävästi ampumatarvikkeita. Kun lisäksi taito oli pitkän sodan aikana hiotunut, kykeni kenttätykistömme kesällä 1944 ratkaiseviin suorituksiin. Tehokkaimman iskunsa se antoi Ihantalan suurtaistelussa.

    Talin-Portinhoikan alueella käytyjen katkerien ja veristen taistelujen jatkona suuntautui vihollisen hyökkäyksen painopiste Vakkilan-Ihantalan aluetta kohti, jonne oli asettunut puolustukseen suomalainen vielä veres 6.D. Se totesi vastassaan olevan joukkoja ainakin seitsemästä vihollissdivisioonasta, mm. XXX Kaartin AK:n kolme divisioonaa, jotka olivat tulleet kuuluisiksi rajusta hyökkäyshengestä. Hyökkäykseen keskitetystä valtavasta tykistömäärästä saatiin käsitys ilmakuvista. Ne osoittivat, että etulinjan takamaasto oli sullottu täyteen tykistön tuliasemia.

    6.D:n naapurina oikealla taisteli 3.Pr:n ja vasemmalla 4.D:n joukkoja.

    6.D:n puolustusta tuki kaksi tykistöryhmää. Vasen tukiryhmä käsitti kolme kevyttä ja neljä raskasta patteristoa sekä yhden järeän patterin. Oikea tukiryhmä neljä kevyttä ja yhden raskaan patteriston. 3.PR:n tykistö, joka käsitti kaksi kevyttä ja neljä raskasta patteristoa, sekä 4.D:n tykistöä kaksi raskasta ja yksi kevyt patteristo osallistuivat tarpeen vaatiessa ja kantomatkojen rajoissa tulitoimintaan 6.D:n lohkolla.

    Näin voitiin 6.D:n lohkolle keskittää kymmenen kevyen ja yhdentoista raskaan patteriston tuli.

    Tämä tykistö ampui maalin laadusta ja laajuudesta riippuen yhden patteriston, yhden tai kahden tykistöryhmän tai kaikkien kahdenkymmenenyhden (patteri=kuusi tykkiä ja kaksikymmentäyksi patteristoa 126 tykkiä) patteriston keskitettyjä tuli-iskuja tai tulipeitteitä. Koko tämän valtavan tykistökoneiston tuli voitiin siirtää maalista toiseen tarpeen vaatiessa 3-5 minuutissa. Tätä tulitoimintaa jatkui tunnista tuntiin ja päivästä toiseen enemmän tai vähemmän vilkkaana kiihtyen ajoittain huumaavaan crescendoon.

    Suomalaisen tykistön tuli-iskun kohdistuessa tiheään jalkaväen ryhmitykseen tulos on armoton ? se tappaa elävän voiman ja murskaa panssarit! Tällaisiin tuli-iskuihin tyrehtyi lopuksi venäläisten suurhyökkäyksen massiivinen, panssaroitu ylivoima. Urholliset, kuolemaa halveksivat kaartin armeijakunnan divisioonatkin löysivät matkansa pään Ihantalassa. Suomalaisen tykistön keskitetyt tuli-iskut tuhosivat ne. Sekä fyysisesti että henkisesti lopen uupunut kunnon jalkaväkemme jaksoi kestää Ihantalan infernon vain oman tykistön tulen turvin.

    Tykistömme taidon ja voiman näytön Ihantalassa kesällä 1944 oli sen intensiivisen tutkimus-, kokeilu- ja koulutustyön hedelmä, johon tykistö oli keskittynyt rauhan vuosina 1920- ja 1930-luvuilla kenraali Nenosen johdolla. Vastaaviin suorituksiin ei toisen maailmansodan aikana tiettävästi minkään muun armeijan tykistö yltänyt.

    Jotta lukija saisi konkreettisen käsityksen siitä miten valtava teho oli edellä usein mainitulla Ihantalan tykistön 21 patteriston ampumalla yhden minuutin tuli-iskulla, esitän siitä muutamia teoreettisesti laskettavissa olevia numeroarvoja.

    Noin 90 % ammutuista kranaateista iskee alueelle, joka on suuruudeltaan noin 6 hehtaaria (200 x 300 m.). Tällä alalla räjähtää tuon minuurin aikana noin 950 kevyttä (3-4 tuumaisia) ja noin 720 raskasta (kuusituumaista) kranaattia. Keskimääräisesti räjähtää yksi kevyt tai raskas kranaatti jokaista 36 m²:ä (6 x 6 m.) kohti. Kaikkien tällä kuuden hehtaarin räjähtävien kranaattien räjähdysainemäärä painaa noin yhdeksän tonnia ja se teräsmäärä, joka sirpaloituu räjähdyksissä on noin 31,3, tonnia.

    Tämä yhden minuutin ?rysäys? kuuden hehtaarin alalle tuhoaa kaiken elollisen ja murskaa romuksi kaiken elottoman, niin myös panssarit. Jos joku taistelija kuitenkin ihmeen kautta säilyisi hengissä, on hän henkisesti täydellisesti luhistunut. Joka on suurtaistelussa hyvällä tähystyspaikalla nähnyt tuollaisen rysäyksen, ei voi muuta kuin kauhistua sen valtavuutta ja tuhovoimaa.

    Liikkuvissa sotatoimissa, joissa taistelutoiminta ei ole vielä ehtinyt tiivistyä, hallitsee jalkaväki taistelujen tapahtumia. Nimitettäköön tykistöä tässä vaiheessa ?avustavaksi aselajiksi?, jos niin halutaan korostaa jalkaväen merkitystä. Mutta taistelujen tiivistyessä suurtaisteluksi kuten Tuulosjoen ylimenohyökkäys vuonna 1941 tai kesän 1944 Siiranmäen, Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut, on tykistön panos ratkaiseva.

     

    Edellä oleva teksti on kirjasta ?Kansa taisteli ? miehet kertovat. Kohtalon vuodet ja kirjoittaja on Lauri Harvila niminen henkilö.

    Tekstissä ei mainittu korjausmuunninta, jonka keksi eräs tykistön kouluttaja majuri asemasodan aikana vuonna 1942. Asian hyväksyi vuonna 1943 ylipäällikkö Gustaf Mannerheim käyttöönotettavaksi. Korjausmuuntimen ansiosta tarvittiin edellä selostetulle 21 patteristolle vain yksi tulenjohto. Ilman korjausmuunninta olisi tarvittu 21 tulenjohtoa jokaiselle patteristolle omansa. Korjaussmuunnin säilyi Suomen armeijan sotasalaisuutena toisen maailmansodan loppuun asti.

    Tykistökenraali Vilho Nenonen (1883-1960) oli suorittanut Pietarissa Mihailovin Tykistöakatemian ja osallistunut ensimmäiseen maailmansotaa Venäjän joukoissa. Presidentti Gustaf Mannerheim ojensi Vilho Nenoselle tammikuussa 1945 henkilökohtaisesti Mannerheimristin.

    Olen lukenut, että Tali-Ihantalan taistelujen aikaan Helsingin itätaivaalta kuului kuin etäistä ukkosen jyrinää ja Mikkelissä maa vavahteli. Myös olen lukenut, että korjausmuuntimen avulla pystyttiin tykistön tuli hetkittäin nostamaan kymmenkertaiseksi.

    Lauri Harvila mainitsee tekstissään vihollisen valtavan tykistön määrän. Neuvostoliitolla oli Tali-Ihantalassa noin 2700 tykkiä.

    Edelleen Lauri Harvilan tekstissä mainitaan, että jalkaväkemme kesti vain oman tykistön tulen turvin. Olen lukkenut, että Suomenlahden eteläpuolelta apuun tullut lento-osasto Kuhlmay saattoi olla hyvinkin ratkaisevassa osassa. Siihen kuului 70 lentokonetta, osa Stuka hävittäjiä. On ollut vaikuttava näky, kun Stuka on syöksynyt NL:n panssirivaunun kimppuun ja poikkeuksetta tuhonnut panssarivaunun. NL:n suurhyökkäys Karjalan Kannaksella alkoi 9.6.1044 ja 13.6. ylipäällikkö Mannerheim esitti Saksalle avunpyynnön. Lento-osasto Kuhlmay tuli jo muutaman päivän kuluttua Immolaan.

    Myös Saksalta saatujen panssarinyrkkien ja -kauhujen avulla pystyttiin tuhoamaan NL:n panssarivaunuja.

    Vielä tykistöstä. NL:n sotilaat ovat jälkeenpäin kertoneet, että kun he kuulivat Suomen tykistön lähtölaukaukset, liike pysähtyi. He pelkäsivät Suomen kenttätykistöä, koska sen tuli oli niin tarkkaa.

     

    Näitä kirjoitteli rannikkotykistön tulenjohtokoulutuksen saanut res. Kersantti Raisiossa 24.2.2019


  • Niin kauan kuin maailma on17.11.2018 klo 09:07

    Niin paljon öitä sain

    vain vähän päiviä

    pelkään etten nää

    enää yhtään ihmistä

    Puut raskaat

    varjostavat matkaani

    olen vielä nuori

    jo lasken aikaani

     

    Vain ken jalopeuran

    sydämeenssä saa

    ken tulessa haavansa

    puhdistää

    ken tähtiä uhmata

    uskaltaa

    häntä vapaus voi

    rakastaa

    Täytyy elää jos tahtoo

    uskaltaa

    elää jos aikoo rakastaa

    täytyy elää ja nähdä

    maailmaa

    niin kauan kuin maailma

    on

    Tahdon elää

    Tahdon rakastaa

    Tahdon nähdä

    maailmaa

    niin kauan kuin maailma 

    on

     

    Virran juoksu edessäin

    se virtaa väärinpäin

    itseni suvannossa

    hukkuneena näin

    Eksyin taivaan teille,

    tuuliin sekoan

    jo kuivuuteensa murtuu

    laidat astian

     

    Vain ken jalopeuran

    sydämeensä saa

    ken tulessa haavansa

    puhdistaa

    ken tähtiä uhmata

    uskaltaa

    häntä vapaus voi

    rakastaa

    Täytyy elää jos tahtoo

    uskaltaa

    elää jos aikoo rakastaa

    täytyy elää ja nähdä

    maailmaa

    niin kauan kuin maailma

    on

    Tahdon elää

    Tahdon rakastaa

    Tahdon nähdä

    maailmaa

    niin kauan kuin maailma

    on

    Unen kaivoon hiekkaa

    hiljaa ripautan

    veden pinta ei rikkoudu

    näen tulevan

    Jyrkänteeltä huudan,

    kaiku ei vastaa

    aika kulkee ohitsein

    kohta nuoruuskin

    katoaa

     

    Vain ken jalopeuran

    sydämeeensä saa

    ken tulessa haavansa

    puhdistaa

    ken tähtiä uhmata

    uskaltaa

    häntä vapaus voi

    rakastaa

    Täytyy elää jos tahtoo

    uskaltaa

    elää jos aikoo rakastaa

    täytyy elää ja  n ä hdä

    maailmaa

    niin kauan k uin maailma

    on

    Tahdon elää

    Tahdon rakastaa

    Tahdon nähdä

    maailmaa

    niin kauan kuin maailma

    on

    Sanat Matti Inkisen

    ...jotain on...


Älypää tiedottaa

  • Onko sinulla futiskisojen faktat hallussa?

    11.6.2021

    Jalkapallon EM-kisat alkavat tänään! Testaa tietosi Älypään Futiskisat-visassa, jota on tämän vuoden kisojen kunniaksi päivitetty isolla kasalla uusia kysymyksiä!

  • Vuosikymmenet-visa on edennyt 2000-luvulle

    24.5.2021

    2000-luku on täällä! Suomi voitti Euroviisut, kryptovaluutta bitcoin näki päivänvalon, popin kuningas Michael Jacksonin kuolema järkytti maailmaa ja Suomi sai ensimmäisen naispresidenttinsä. Vuosikymmenien uusin visa on nyt avattu, käy testaamassa tietosi 2000-luvusta

  • Testaa tietosi jääkiekon MM-kisoista Leijonavisassa

    21.5.2021

    Tavataanko tänäkin vuonna torilla ja lauletaan, että Suomi on taas maailmanmestari? Miesten jääkiekon MM-kisat alkavat tänään ja sehän tarkoittaa , että Leijonavisa on päivitetty uusilla kysymyksillä. Testaa tietosi MM-kisoista ja näet millainen Leijona olet!

Lue lisää tiedotteita