Suomen Joutsen - Blogi - lehtima - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Suomen järkevimmät tietovisat ja nettipelit.


Blogin nimi: lehtima

Blogi aloitettu: 30.12.2011
Blogimerkintöjä: 1 kpl
Avainsanat: Muistelmia, varusmiesajalta:, alokasaika kpl
  • Suomen Joutsen28.2.2012 klo 17:43

    Suomen Joutsen

     

    Ranskassa 7.8.1902 oli Bretagnen niemen kainalossa sijaitsevassa St. Nazairen kaupungissa merkkitapahtuma; kolmimastoinen 2900 tonnin purjealus, fregatti, laskettiin vesille. Purjealus sai ilmeisesti 16.10.1902 nimekseen Laënnec ranskalaisen lääkärin ja professorin, stetoskoopin keksijän Rene Laënnecin (1781-1826) mukaan. Sisaralus Haudaudine upposi vuonna 1905. Laënnec lähti 23.10.1902 neitsytmatkalleen, jolla laivaa oli kohdata tuho. Laiva oli matkalla Saint Nazairesta Cardiffiin Englantiin, kun pimeänä yönä Biskajalla englantilainen hiililastissa ollut höyrylaiva oli vähällä ajaa Laënnecin päälle. Näin ei kuitenkaan käynyt, vaan sensijaan Laënnecin keula tunkeutui rahtialukseen, joka upposi muutamassa minuutissa. Laënnec aseistettiin ensimmäisen maailmansodan aikan Senegalissa kahdella tykillä. Laënnec toi Chilestä salpietaria Eurooppaan ja Australiasta viljaa Eurooppaan. Ranskan lipun alla Laënnec teki 15 valtameripurjehdusta. Ranska laittoi aluksen myyntiin vuonna 1920.

     

    Vuonna 1922 siirtyi ranskalaiskaunotar saksalaisten omistukseen ja laiva sai nimekseen Oldenburg. Saksan lipun alla Oldenburg toimi koulu-rahtilaivana. Oldenburg teki vuosina 1922-1929 kahdeksan valtamerimatkaa. Talvella 1929 Oldenburg matkalla Floridasta Malmöhön joutui jälleen kerran hirmumyrskyyn. Kun myrskyä oli kestänyt kaksi viikkoa, Oldenburgin pitkittäislaipio murtui ja lasti pääsi siirtymään niin paljon, että alus sai 55 asteen kallistuman. Kallistuman seurauksena mm. veneet ja keittiön hella menivät laidan yli. Äärimmäisin ponnistuksin miehistö pystyi oikaisemaan aluksen ja matkaa kohti määräsatamaa voitiin jatkaa. Saksa laitti Oldenburgin myyntiin vuonna 1930.

     

    Suomen sotalaivaston kehittäminen keskittyi 1920-luvulle. Vuonna 1927 syntyi Laivastolaki, johon oli kirjattu uudet rakennettavat tai hankittavat sota-alukset. Koululaiva oli ollut mukana ohjelmassa lakia valmisteltaessa, mutta se jäi siitä viimeisessä vaiheessa pois. Niinpä hankinta päätettiin toteuttaa erillisenä. 1920-luvulla käytiin ajoittain vilkasta keskustelua siitä, millainen laivaston koululaivan tulisi olla. Päävaihtoehtoina olivat purjelaiva ja höyrylaiva. Ulkomailta saatujen kokemusten ja esimerkkien mukaisesti päädyttiin lopulta purjelaivaan. Nyt alettiin etsiä sopivaa alusta. Viimein päädyttiin Saksassa muutaman vuoden satamassa seisseeseen Oldenburg -nimiseen kolmimastoiseen täystakiloituun purjealukseen, fregattiin. Saksalainen miehistö purjehti sen vuoden 1930 lopulla Helsinkiin, josta se sitten siirrettiin Uuteenkaupunkiin peruskorjausta varten. Aluksella oli tehtävä runsaasti muutostöitä. Siihen asennettiin kaksi 200 hevosvoiman puolidieseliä kaksin akselein ja potkurein  tähän asti matkanteko oli tapahtunut pelkkien purjeiden voimalla. Lisäksi entisiin ruumatiloihin rakennettiin skanssit ja muut koululaivan tarvitsemat tilat noin 180 miehen suuruisen miehistön tarpeisiin. Muutostyöt veivät aikaa odotettua kauemmin. Kun muutostyöt katsottiin pääosin suoritetuiksi alus ristittiin 1.11.1931 uudelleen ja sai nimekseen Suomen Joutsen. Muitakin nimivaihtoehtoja oli mm. Suometar ja Suomen Haahka. Bornholmin meritaistelussa 7.7.1565 Finska Svan -niminen ruotsalainen sotalaiva vaikutti ratkaisevalla tavalla siihen, että taistelu kääntyi suomalaisen Klaus Hornin johtaman Ruotsin laivaston voitoksi tanskalaisista.

    Koululaiva Suomen Joutsen teki vuosina 1931-1939 kandeksan valtameripurjehdusta. Kesken ensimmäisen valtamerimatkan vaihdettiin laivan päällikkö. Ensimmäinen valtamerimatka alkoi 22.12.1931. Alkuperäissuunnitelmasta poiketen jouduttiin öljytäydennyksen vuoksi poikkkeamaan Färsaarille, jossa Joutsen joutui kovan myrskyn kouriin. Aluksen moottorit kävivät täydellä teholla, mutta silti laiva liikkui taaksepäin. Useamman tunnin täydellä teholla käytyään moottorit alkoivat kuumentua ja teho laskea. Tanskalaisen vartiolaivan onnistui saada Joutsen hinaukseen, mutta kovassa merenkäynnissä hinausköysi katkesi ja Joutsenen perä paiskautui kallioon rikkoen peräsimet. Kaikkiaan aikaa myrskyssä meni kokonainen vuorokausi. Tapahtuneen johdosta kutsuttiin aluksen päällikkö komentajakapteeni Arvo Lieto Suomeen antamaan meriselitys, joka johti aluksen päällikön vaihtoon. Artikkelissaaan Suomen Joutsen tunnissa vuodelta 2009 Roope Lipasti toteaa Arvo Liedon joutuneen ainakin osittain oikeusmurhan kohteeksi. Uudeksi päälliköksi määrättiin komentajakapteeni John Konkola. Ensimmäisessä puheessaan miehistölle John Konkola totesi:Tällä laivalla ei kävellä eikä juosta täällä lennetään.

    Kovimmassa myrskyssään Joutsen oli 6.4.1934 Atlantilla, jossa mitattiin Suomen Joutsenen historian suurin kallistuma 58 astetta. Joutsen kulki pitkähkön matkan yhtämittaisesti 49 astetta kallistuneena ja noin 60 cm paksut vesimassat huuhtelivat aluksen kantta. Miehistö ja muut upseerit John Konkolaa lukuunottamatta pitivät Joutsenen selviytymistä myrskystä epätodennäköisenä, mutta asiaa lienee auttanut että päällikkö John Konkolan hermot pitivät. Viimeisella valtamerimatkalla 1938-1939 Joutsen joutui Biskalanlahdella kovaan viikon kestäneeseen myrskyyn. Miehistön voimien alkaessa ehtyä, päällikkö John Konkolan sydän petti ja hän luopui aluksen päällikkyydestä. Tilalle määrättiin kapteeniluutnantti Unto Voionmaa. Kaikkiaan Suomen Joutsen oli 10-15 kertaa tilanteessa, jossa aluksen tuho oli lähellä. Turhaan ei Visa Auvinen ole laittanut toimittamansa kirjan nimeksi Suomen Joutsen onnekas satavuotias. Kahdeksalla valtamerimatkalla koulutusta erilaisilla kursseilla ja oppilaitoksilla sai 656 oppilasta, joten matkojen vaikutus laivastomme koulutustasoon oli suuri. Kolmannella matkalla oli mukana Suomen teollisuuden vientinäyttely joka omalta osaltaan lisäsi maamme tunnettavuutta ulkomailla.

    Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen Joutsen toimi laivaston emälaivana. Mm. välirauhan kesänä sukelluslaivojen emälaivana Naantalissa. Sodan jälkeen Joutsen toimi miinanraivaajien emälaivana mm. Suur-Tytärsaaren, Utön ja Ahvenanmaan vesillä. Vuosina 1949-1955 Joutsen teki kuusi yhdestä päivästä kahteen viikkoon kestävää koulutus- ja edustuspurjehdusta Itämerellä ja toimi emälaivana erilaisissa harjoituksissa. Porkkalan luovutuksen jälkeen Joutsenta käytettiin vuosina 1956-1959 Upinniemen laituriin sijoitettuna asunto- ja varastoaluksena.

    Vuonna 1959 Joutsen päätettiin vanhentuneena myydä Saksalle romutettavaksi. Merimies-Unioni jätti maan hallitukselle uhkavaatimuksen, jonka mukaan Suomen Joutsen oli muutettava merimiesammattikouluksi. Hallitus taipui ja Joutsen hinattiin talvella 1960 Turkuun, jossa Joutsen toimi merimiesammattikouluna vuosina 1961-1988. Tuona aikana aluksella toimeenpannuilta kursseilta valmistui yhteensä 3709 oppilasta. Vuonna 1988 voidaan katsoa Suomen Joutsenen muuttuneen museolaivaksi. Muutamaa vuotta myöhemmin vuonna 1991 aluksen omistajaksi tuli Turun kaupunki ja sen haltijaksi maakuntamuseo. Vuonna 1999 Suomen Joutsenen status museolaivana vahvistui ja aluksen haltijaksi tuli merikeskus Forum Marinum.

    Suomen Joutsen on vielä 100 vuotta syntymänsä jälkeen kohtalaisen hyväkuntoinen - tosin valtamerille se ei enää koskaan palaa. 1990-luvun lopulla alkaneet peruskorjaukset on loppuunsaatettu ja alus on taas kunnostettuna yleisön ihailtavana.

    Suomen Joutsen on omalta osaltaan kertomassa nykyajan ihmisille, millaista oli merimiesten elämä silloin, kun konevoimalla kulkevat alukset eivät vielä olleet vieneet kaikkia rahteja maailman merillä ja kun merimiehet saivat koulutuksensa ja merituntumansa purjekoululaivoilla  kertomassa aikakaudesta, jolloin ajalla oli aivan toisenlainen merkitys kuin tämän päivän elämässä.

     

    Miksi sitten minä kerron Suomen Joutsenesta ja tein siitä yhteisövisan. Ei varmaankaan muuten, jollei isäni olisi ollut Suomen Joutsenen kolmannella valtamerimatkalla 1.11.1933-15.5.1934. Monena kesänä kävin isän kanssa katsomassa Joutsenta, kunnes hän Vappuyönä 2002 lähti viimeiselle purjehdukselleen 91-vuotiaana. Lieneekö Suomen Joutsenen veteraaneja enää yhtään elossa, sillä laskujeni mukaan nuorimpienkin täytyisi nyt, vuonna 2012, olla noin 94-vuotiaita. Yhteisövisani on osoitteessa Älypää - Yhteisövisat - Sekalaiset -Suomen Joutsen. Täytyy vähän mainostaa sillä otsikon Sekalaiset alla on lukematon määrä visoja, joita hyvin huomattavaa määrää ei ole kertakaan pelattu ja vaarana on, että visani sinne myös hautautuu.

     

    Lopuksi luettelen joitain Suomen Joutsenen teknisiä tietoja ja laivan päälliköt:

    -rakennusvuosi 1902, St. Nazaire, Ranska

    -aiemmat nimet Laënnec 1902-1921, Oldenburg 1922-1931

    -pituus 96 m

    -pituus vesilinjassa 80 m

    -leveys 12 m

    -uppouma 2900 tonnia

    -suurin nopeus purhjeissa n. 17 solmua

    -syväys painolastissa 4,8 m

    -painolasti 1250 tonnia kiviä

    -purheiden pinta-ala 2200 m²

    -täyden purjekerran paino 4 tonnia

    -köysistön pituus yli 30 km

    -isomaston korkeus 52 m

    -isoraa´an pituus 27 m

    -moottorit 2 kpl 200 hv Skandia-moottoreita, 2 potkuria

    -polttoainetankit 4 kpl 10 tonnin tankkeja, yksi 2 tonnin koneöljytankki

    -miehistö 180.

     

    Päälliköt:

    -komentajakapteeni Arvo Lieto 1931-1932 ½ matkaa

    -komentajakapteeni John Konkola 1932-1938 6 matkaa ja 2 x ½ matkaa

    -kapteeniluutnantti Unto Voionmaa 1938-1939 ½ matkaa

    -komentajakapteeni Arno Lapinjousi 1948-1951

    -komentajakapteeni Alpo Lamminen 1951-(1952).

     

     

     

     



     

    Takaisin blogimerkintöihin


Älypää tiedottaa

  • Millainen insinöörit olisit?

    25.5.2020

    Kiinnostaisiko tietää minkä alan insinööri voisit olla? Voit nyt selvittää tämän uudessa Tulevaisuuden insinööri -testissämme! Testin jälkeen voit osallistua 50 euron arvoisten SuperLahjakorttien arvontaan.

    Testi on kehitetty yhteistyössä Insinööriliitto IL ry:n kanssa.

  • Hyvää äitienpäivää!

    10.5.2020

    Älypää haluaa toivottaa kaikille äideille oikein hyvää äitienpäivää!

    Muista myös kokeilla Älypään perinteistä Äitienpäivä-visaa.

  • Hauskaa vappua!

    30.4.2020

    Hauskaa vappua kaikille Älypään pelaajille!

    Tiedätkö montako rusinaa laitetaan litraan simaa? Vapun visaisimmat kysymykst löydät perinteisestä Vappu-visastamme.

Lue lisää tiedotteita