Blogi - kattiriina - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Kissoja ja runoja :)

Blogi aloitettu: 21.9.2007
Blogimerkintöjä: 229 kpl
Avainsanat: kissat, runot kpl

• Kissanpentuja vai mustekala :D27.10.2008 klo 15:39  Kommentoi (1)

  

  ---

• Mainoksen kissaruno19.10.2008 klo 16:28  Kommentoi (0)

  "Kissan rakkaan silmäin kohtaa niikuin lemmittyni salaa. Takaisin kun katse palaa, omaan kuvaan hetkeks johtaa. Silloin näin hämmästellen, silmiensä kalpeen palon, lyhdyt kirkkaat joiden valon, minuun suuntaa, tutkiskellen."

  
  

  ---

• tulevalle ystävälleni19.10.2008 klo 16:04  Kommentoi (0)

  "Ennen aina luulin,
  ettei ole enkeleitä,
  jotka vierelläni kulkisi
  loskaisiakin teitä.
  Onneksi opin sinut tuntemaan,
  et pelännyt lähteä
  jalkojasi sotkemaan."

  Sinulle kiitos kaunis ja halit >3

  

  ---

• Kissan silmät18.10.2008 klo 15:17  Kommentoi (0)

  
  

  "Se oli se ilta
  Jolloin olit
  Rakas kissani
  Ikkunalaudalla
  Katsoit tyhjyyteen
  
  Etkä välittänyt sateesta
  En keksinyt tekemistä
  Joten ajattelin
  "oppisikohan tuo temppuja"
  Virne kasvoillani
  Nostin sinut hellästi lattialle
  Silitin hohtavaa
  Hopeaa turkkia
  
  Ja sanoin "istu"
  Silmistäsi heijastui katse
  Vähättelevä epäluuloinen katse
  Joka tuomitsi minut
  Täysin sekopääksi
  
  Kultaiset silmäsi hohtivat
  Katsoivat minua ylväästi
  
  
  Rakkautta täynnä oleva kehräys
  Täytti huoneen lämpimästi
  Ja niin viekkaasti kuin
  Kissat suinkin osaavat
  
  Kallistit päätäsi
  Napitit kultaisilla silmilläsi
  Hitaasti nostit tassusi
  Lipaisit sitä
  Kuin mitään ei olisi tapahtunut
  
  Ja lähdit takaisin
  Sille kotoisalle ikkunalaudalle"     :)

  -kirj. tuntematon

  -kuvaaja tuntematon

  ---

• Charles Darwin16.10.2008 klo 13:36  Kommentoi (0)

  "Kun mielemme on kokenut äkillisen rajun surun ja sen syy edelleen jatkuu, me vaivumme alakuloisuuteen.."

  ---

• Pam Brown24.9.2008 klo 18:08  Kommentoi (0)

  "Kissat viehättävät meitä ihmisiä siksi, että ne ovat kaikkea sitä mitä me emme ole: tyytyväisiä itseensä, tyylikkäitä, rentoja, varmoja, iloisia seurasta. Kuitenkin niillä on myös oma salainen elämänsä."
  

  ---

• Jumalaiset kissamme :)24.9.2008 klo 17:03  Kommentoi (0)

  Kissat vaistoavat erehtymättä,
  milloin on kyseessä täydellinen
  keskittyminen - ja tulevat häiritsemään.
  Arthur Bridges

  ---

• Horoskooppia..18.8.2008 klo 19:17  Kommentoi (0)

  Tähtimerkit avaamassa tukkeutunutta viemäriä...

  
  
  Kun lavuaari ei vedä:
  
  Oinas kokeilee ensin rivakasti imukuppipumpulla. Kun se ei onnistu, hän potkaisee tiskipöytää ja karjahtaa, jolloin rööri aukeaakin välittömästi.
  
  Härkää harmittaa. Hän harkitsee. Pitääkö hänen ryhtyä tekemään työtä? Hän istuu nojatuolissaan kaksi tuntia hieman tyrmistyneen näköisenä harkitsemassa. Siis pitääkö hänen ryhtyä tekemään
  työtä? Sitten hän aloittaa. Aluksi ei meinaa millään onnistua, mutta hän ei luovuta. Ei onnistu vieläkään, mutta hän ei luovuta. Jo kuuden tunnin kuluttua kaikki on valmista. Härkä ähkäisee. Sitten hän palaa
  istumaan nojatuoliinsa.
  
  Kaksonen juoksee kauppaan ostamaan ruuvimeisseliä ja pumppua. Samalla hän pyörähtää ohimennen kirjastossa, R-kioskilla ja taidenäyttelyssä. Ai niin ja levykaupassa, polkupyöräkorjaamossa sekä uusimassa kännykkänsä akun. Kotona hän avaa paketista ruuvimeisselin ja unohtuu lukemaan sen käyttöohjetta samalla, kun katselee televisiosta uutisia ja soittaa levylautaselta lempilevyään, jonka sanoissa mainitaan jotakin radioista, ja tästä syystä hän ilmoittautuu työväenopiston
  radioamatöörikurssille. Tähän kaikkeen vierähtää päivä. Iltamyöhällä hän muistaa, että putki piti avata. Hän menee lavuaarin luo ja huomaa, että se onkin päivän aikana auennut itsestään.
  
  Rapu pohtii, että äiti opetti, että "ensin tällä muovipumpulla vähän näääääin... tällä tavalla..."Rööri antaa jo lupauksen...plrp... Sitten vähän Pirkka Putkimies-pullosta... Ja niin se sujui kuin leikki! Vanhat konstit tepsivät! Pieni kyynel kimmeltää ravun silmäkulmassa hänen muistellessaan äitiään ja
  lapsuudenkotiaan, jossa tukkeutuneiden viemäreiden availu hämärinä syysiltoina kodin lämmössä oli aina niin turvallista ja kotoisaa.
  
  Leijona soittaa paikalle kodin putkimiehen suorittamaan palveluksen. Samassa syssyssä hän tulee ajatelleeksi haavettaan, ja päättää vihdoin vaihdattaa kaikki asuntonsa hanat ja raanat, tiskialtaan, sekä suihkun metalliosat kullanvärisiksi. Hän keksii vaihtaa kullanvärisiksi myös autonsa pölykapselit.
  
  Neitsyt kaivaa esille sisäisen insinöörinsä. Ruuvi kerrallaan hän irrottelee viemärin putket toisistaan ja asettelee ruuvit aakkosjärjestykseen. Tämän jälkeen hän poistaa tukoksen aiheuttaneet ainesosat. Nenässä hänellä on pyykkipoika ja käsissä suojakäsineet. Ne on hankittu juuri tämäntapaisia tilanteita
  silmälläpitäen. Kaikki onnistuu mainiosti. Kauhistusta herättää se, kuinka siivottomilta putket näyttävätkään sisäpuolelta! Ennen putkien liittämistä takaisin paikoilleen hän puhdistaa putket sisäpuolelta pulloharjalla, jonka vartta hän on jatkanut lisäosalla.

  Vaa'alle tämä on hieman liikaa. Naispuolinen vaaka ei hommaan suostu, hän heittäytyy naiselliseksi ja soittaa paikalle miesystävän. Miespuolinen vaakakaan ei viitsisi tahria juuri siistittyä ulkoista olemustaan, joten hän pyytää vaimonsa korjaamaan putket. Vaimo suostuu tähän tilanteen ymmärtäen.
  
  Skorpioni kiinnostuu tilanteesta. Häntä alkaa kihelmöidä ajatus, mitä kaikkea jännää tukkeutunut viemäri sisältääkään! Pääseepä jopa kurkkimaan putkien sisälmyksiin... Jee! Suurella mielenkiinnolla hän rassaa auki kaikki putket, selvittää tilanteen ja rassaa auki vielä lisääkin putkia, syventyen valtavalla intensiteetillä tutkimaan tätä salattua maailmaa!
  
  Jousimies lorisuttaa koko altaan täyteen kuumaa vettä ja lähtee hakemaan lapiota. Hana jää auki ja lattia tulvii jo vedestä. Hän koettaa vielä ravistella lavuaaria, mutta ei rupea rööri vetämään, tosin lavuaari jää hänen käteensä ja sotku yltyy. No, eipä tässä muukaan auta, hän viheltelee, vetää jalkaansa kumisaappaat ja soittaa palokunnan.
  
  Kauris soittaa ensin isännöitsijälle, sitten poliisille. Hän tekee rikosilmoituksen taloyhtiön huonosti hoidetusta viemäritilanteesta. Sen jälkeen hän soittaa vakuutusyhtiölle ja vaatii korvauksen
  puhelinkuluista: soitoista isännöitsijälle, poliisille ja vakuutusyhtiölle.
  
  Vesimies painaa nappia. Se on viritetty toimintavalmiiksi jo aikoja sitten. Vihdoin hän pääsee testaamaan käytännössä sen toimivuutta. Ja Heureka! Putki aukeaa silmänräpäyksessä. Vihdoin voi
  keksinnölle hankkia patentin!
  
  Kala kokeilee ensin ajatuksen voimalla. Hän pyytää viemäriä aukeamaan, keskittyy ja meditoi ja lähettää käsillä parantavia säteitä lavuaariin. Kun tämä ei auta, päättää hän kokeilla vahvempia keinoja... tiskiaine... ei auta... pesupulveri... ei... lisätään etikkaa... ei... vielä suolaa...Valtava vaahto kohoaa jo altaasta ja kuuluu outoa sihinää, kemiallinen seos vaikuttaa erinomaisen voimakkaalta, varsinkin kitkerästä tuoksustaan päätellen, ja HOKKUSPOKKUS plurp plurp prrrummps, yhtäkkiä seisonut vesi solahtaa riemukkaasti alas rööristä.

  ---

• ETHÄN OTTANUT KESÄKISSAA!!18.8.2008 klo 18:49  Kommentoi (0)

  Mökille jätetty
  
  Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.
  Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.
  On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.
  Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.
  
  Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas
  ja maa.
  Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.
  Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.
  Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.
  
  Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.
  Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.
  Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.
  Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.
  
  Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty
  pois.
  Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.
  Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.
  Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.
  
  -Liisa Aaltonen-

  ---

• Yön yksinäiset tunnit16.8.2008 klo 17:53  Kommentoi (0)

  
  Yön yksinäisinä tunteita
  mieli maalaa
  mustia kuvia seinilleen
  mikään ei palaa enää entiselleen.

  Yön yksinäisinä tunteina
  tunnen taas sen tuskan
  kaipuuni sinuun
  mieletön ikävä.

  Yön yksinäisinä tunteina
  aika matelee
  unta en saa
  sinä palaat mieleeni aina vaan.

  Yön yksinäisinä tunteina
  sydän itkee ikävää

  Yön yksinäisinä tunteina
  on hiljaista
  aivan liian hiljaista
  kaikki tuntuu niin pahalta.

  Yön yksinäisinä tunteina
  itken näkymättömät kyyneleeni
  tuskani kätken peiton alle.
  Sängystäni tulee
  surun valtakunta
  johon hukun.

  Aamun sarastaessa
  yön yksinäiset tunnitkin
  taakse jää
  maata taas jalkojeni alla
  kyyneleeni kuivaan
  en tunne enää kaipuuta
  en ikävää.
  Yritän vain unohtaa.

  Sitä en voi unohtaa
  että yö saapuu aina.
  Joka yö.

  -Eija M.Jaakola-

  ---