Blogin nimi: Kadotettujen Sielujen Safari
Blogimerkintöjä: 424 kpl
Avainsanat: runot, elämä, rakkaus, suru, ilo, tuska
-
Kuun syli 25.11.2008 klo 10:22 Kommentoi (0)
Kuun syliin hiljaa kuljen
Häädän hetkeksi tämän pimeyden
On sen sylissä liian kylmää
Ei löydy täältä elämää
Aurinkoa en voi vastaan ottaa
Sen loiste polttaa minut pohjaa
Tyydyn siis tähän heikkoon kajoon
Kunhan en pimeyteen täysin vajoo
Kuun syliin hiljaa kuljen
Kenties herään aamun tullen
-
Sylisi on kotini 17.11.2008 klo 02:28 Kommentoi (0)
Maailma välillä satuttaa
Sinulta aina turvapaikan saan
Sinä ota syliin lämpimään
Pahuus kauaksi taakse jää
Olet minun vankka kallioni
Hädänhetkellä laskuvarjoni
Jos tunnen oloni orvoksi
Sinä riennät minun turvaksi
Olet toivon kipunoita veressä
Suojattomana seison sinun edessä
Mutten enää pelkoa tunne en
Olet minulle rakkain ihminen
Olen sydämeni sinulle antanut
Hellästi olet sitä aina kantanut
En olisi voinut toivoa parempaa
Kuin saada elää omaa unelmaa
-
Pikku valhe 28.10.2008 klo 09:31 Kommentoi (1)
Leima antoi runoketjuun aiheeksi: Pikku Valhe
Pikku valhe valkoinen
Jokapäiväinen ja arkinen
Joskus hymyn kuulialle luo
Rauhan mieleen levottomaan suo
Pikku valhe valkoinen
Jokapäiväinen ja arkinen
Kaataa koko korttilinnan
Maksat sä siitä täyden hinnan
Pikku valhe valkoinen
Jokapäiväinen ja arkinen
Varovasti se suustasi päästä
Älä liian usein totuudessa säästä
-
Muodot sanelee kohtalosi 25.10.2008 klo 07:12 Kommentoi (0)
Yllesi puit päivisin hepeneitä
Heittelit kaskuja hilpeän kepeitä
Halusit sulautua ihmisten joukkoon
Et joutua piinattujen loukkoon
Kivi rekeä tietämättä perässäsi vedit
Sydämessäsi piikkilankaa kerit
Olit aina se tyttö tyyris tyllerö
Pilkan ja ivan kohde pyylevä lyllerö
Herkästi soi hellä sydämesi
Mut salaa sinne katkeruus pesi
Tahdoit olla kuten kaikki muut
Ilkeilivät (vi***livat) sinulle monet suut
Kivi rekeä tietämättä perässäsi vedit
Sydämessäsi piikkilankaa kerit
Olit aina se tyttö tyyris tyllerö
Pilkan ja ivan kohde pyylevä lyllerö
Ei auttanut sinun suloinen hymy
Vastaanotto oli kylmä ja tyly
Et mahtunut annettuun muottiin
Jouduit soittamaan väärään nuottiin
Kivi rekeä tietämättä perässäsi vedit
Sydämessäsi piikkilankaa kerit
Olit aina se tyttö tyyris tyllerö
Pilkan ja ivan kohde pyylevä lyllerö
Vaik´ kuinka toisten sanoja suodatit
Silti kuumat kyyneleet poskille vuodatit
Kohtaloksesi kävi runsaat muodot
Muoti-ihanteena oli kalanruodot
Kivi rekeä tietämättä perässäsi vedit
Sydämessäsi piikkilankaa kerit
Olit aina se tyttö tyyris tyllerö
Pilkan ja ivan kohde pyylevä lyllerö
Lopulta maailmalta sulkeuduit
Ylhäiseen yksinäisyyteen kulkeuduit
Et edes kulkukauppiaalle oveasi avaa
Ettei hän tee sieluusi syvempää haavaa
Kivi rekeä tietämättä perässäsi vedit
Sydämessäsi piikkilankaa kerit
Olit aina se tyttö tyyris tyllerö
Pilkan ja ivan kohde pyylevä lyllerö
-
Suru 25.10.2008 klo 00:11 Kommentoi (1)
Selene1 antoi runoketjuun aiheeksi Suru.
Yksinäisyyttä. Yksityisyyttä.
Kipua kovaa. Voimattomuutta.
Lohdun tarvetta. Avuttomuutta.
Ystävällisiä sanoja. Katkeruutta.
Vihaa syvää. Toivottomuutta.
Anteeksi antoa. Pelkuruutta.
Läheisten tarvetta. Turvallisuutta.
Järjettömyyttä sekä ymmärrystä.
-
Ruostetahroja 18.10.2008 klo 07:57 Kommentoi (1)
Ruostetahroja sydämessä tässä
Kylmässä sekä käyttämättömässä
Yksinäisyyteen hiljaa vaipuu
Sisällä heikko läheisyyden kaipuu
Tieltään eksynyt on elämässä
Kulkee nyt yksin pimeässä
Kadonnut on ikuisuuteen
Hautautunut syvälle katkeruuteen
Sinut alhosta nostaisin jo voisin
Valon jälleen luoksesi toisin
Sydämesi vielä liikaa pelkää
Avutonna katson käännettyä selkää
-
Pieni ajatus... Suomalainen sisu 16.10.2008 klo 07:32 Kommentoi (0)
Hukka minut perii, mut periköön perkele!
Silti kantaani en vaihda,
olkoon vastassa vaikka Turun sinappi!
-
Pelokas 16.10.2008 klo 05:13 Kommentoi (0)
Minä pelkään
Pelkään ottaa vastaan ojennettua kättäsi
Pelkään turvautua ja nojautua sinuun
Minä en pelkää
En pelkää ojentaa sinulle auttavaa kättäni
En pelkää olla sinun turvanasi ja kuuntelijanasi
Minä kätkeydyn
Itseni kätken tarkoin hymyverhon taakse
Itseni kätken joskus kylmyyden usvaan
-
Kuurankukkia 11.10.2008 klo 05:45 Kommentoi (1)
Ikkunassa hohti hento kuurankukka
Jäisiä helmiä itki pieni tyttörukka
Hän koko nuoren sydämensä antoi
Hylättynä yksin tuskansa kantoi
Oli kadottanut uskonsa rakkauteen
Päättänyt ettei kukaan enää kipeää tee
Hiljaisena käveli alle hyisen veden
Hylkäsi hän ystävän auttavan käden
Vaitonainen joukko arkkuasi kantaa
Pelkona mielessä ken heille anteeksi antaa
Miettivät olisivatko pystyneet estämään
Itsetuhoisen retkesi alle kylmän jään
Oman tuskansa keskellä pien tyttö unohti
Miten moni muu häntä todella rakasti
Kuinka moni sydän joutui särkymään
Mikä hirmuinen tuska läheisille jää
Tartu ahnaasti ystävän ojennettuun käteen
Vältä pimeyteen houkuttelevan säteen
Varo ettei sydämeesi pesi kuurankukka
Varo ettei sinua peri väärä hukka
