Tiedettä, tiedettä, enemmän tiedettä - Blogi - J. Vahe - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Menneisyyttä, tulevaisuutta

Blogi aloitettu: 8.4.2018
Blogimerkintöjä: 1 kpl
Avainsanat: historia, yhteiskunta. kpl

• Tiedettä, tiedettä, enemmän tiedettä22.4.2018 klo 23:07

  Kulloisellakin oppositiolla on vuosikymmeniä ollut tapana valittaa tutkimuksen liian vähistä resursseista, asia, mihin yliopistot tietysti ovat suurella innolla yhtyneet.

   

  Aivan ensimmäiseksi olisi mielestäni kovasti syytä pohtia, tarvittaisiinko nykyistä käytännöllisempää koulutusta ja parempia asenteita sitä kohtaan, mutta puhutaan nyt sitten ns. tieteestä.

  Itselleni on tullut pysyvä trauma siitä, että opiskelin lähes toisen loppututkinnon verran yhteiskuntatieteitä 1970- ja -80-lukujen vaihteessa enkä sen jälkeen tiennyt oikeastaan mistään mitään. Alan pitäisi vertailla eri yhteiskuntia, mutta siinä se Suomessa täysin epäonnistui. Joko sosialismi oli täysin ylivertainen tai sitten vähintäänkin kilpailukykyinen markkinatalouden kanssa. Talvisota oli pitkälti Suomen syytä jne.
  

  Oli ilmeistä, että yksipuolisilla aiheen valinnoilla, lähteillä ja kysymyksenasettelulla saatiin tuloksia, jotka tyydyttivät lähinnä muutamia proffia ja heidän hännystelijöitään. Aikana ilman nettiä asia ei ollut edes kovin ongelmallinen. Pieni eliitti päätti, mikä on julkistettavaa ja hyväksyttyä totuutta.  Käsitettä painatuslupa käytettiin muuallakin kuin väitöskirjoissa.

  Liioin en voi sanoa yliopistoissa työskennellyn ainakaan -80-luvulla mitenkään kädet ruvella, eikä näytä meno muuttuneen.

  Kovin moni on ihmetellyt, miksei taistolaisuutta tutkita. Yksi herra on sen "varannut" ja jättänyt tutkimatta ilmeisen monen iloksi. Kun Jari Leskinen teki kirjan Pirkkalan monisteesta, oikein 2 proffaa teilasi sen Agricola -nimisessä nettijulkaisussa. Linkki ja linkki.

  Melkoisella hämmästyksellä luin kapteeni Atte Kalevan vastinetta kirjansa arvostelusta. Varmaan islamista keskustelussa on ollut tarvetta asiallisuuteen, mutta nähdäkseni Kaleva on korrektiin tapaan siihen pyrkinyt parhaansa mukaan.

  Kuten Kaleva huomauttaa, eräät Venäjän-tuntijat Suomessa ymmärtävät liikaakin Venäjää ja islamintutkijat islamia. Hämeen-Anttila: "Islamin myönteisten puolien korostaminen on tärkeää, koska kielteiset asiat tulevat esiin omalla painollaan." Ei tuota asennetta voi kieltää millään ilveellä, vaikka yritystä näkyy olevankin.

  Melkoinen problematiikka sisältyy käsitteeseen ymmärtäminen. Jos kirveellä lyö ihmistä päähän, on hyvä tietää eli ymmärtää kausaliteetti eli että siinä käy huonosti. Kirveellä tappamisen hyväksyminen on kuitenkin ihan eri asia.

  Professorit ovat täysin kykeneviä tekemään suuriakin asiavirheitä, mutta heidän halussaan kaivaa niitä esille on suuria eroja. Apul. prof. Ulla Heino väitteli 1985 laudaturin arvoisesti aiheesta Käsityö ja sen tekijät 1600-luvun Satakunnassa. Käsityöstä kirjassa ei puhuta juuri sanaakaan, taulukot ulottuvat vuoteen 1721 ja joku kartta on suunnilleen 1700-luvun puolivälistä. Toki lähteet rajoittavat, mutta aikarajojen ylityksiä ei kommentoida.

  Siihen nähden Kalevan jonkun vuosiluvun heittäminen parilla vuodella ei ole mikään maailmanloppu. Lisäksi luvut ovat usein tulkinnanvaraisia. Siis:Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siinä kuoli?

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---