Blogi - Marlene - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Hyvää uutta vuotta!27.12.2008 klo 05:37

Toivon oikein hyvää ja onnekasta vuotta 2009 kaikille ystävilleni, läheisilleni, kavereilleni kuin myös satunnaisille ja "satunnaisille" ohikulkijoille! :-)

Tätäkö halusit?21.10.2008 klo 01:53

Sinä päätit, että aikasi on ohi, että olet täyttänyt velvollisuutesi, että et jaksa enää, että elämällä ei ole sinulle enää mitään annettavaa. Niin sinä päätit, ja paniikinomaisesti kahmit suuhusi kaikki kotoasi löytyneet pillerit, tabletit ja kapselit: masennuslääkkeet, unilääkkeet, rauhoittavat lääkkeet, jopa vanhentuneet antibiootit ja maitohappobakteerit kelpasivat sinulle, kun hait pakoa elämästäsi.

Soitit minulle alkoholista ja lääkkeistä sekopäisenä, ryntäsin luoksesi vain tajutakseni, että omin voimin en sinua voi auttaa.

Ambulanssimiehet yrittivät herätellä sinua, sängyllä makaavaa, kasvoiltaan vitivalkeaa naista. He kaatoivat kurkustasi alas mustaa lääkehiilisotkua, seurasivat elektronisella laitteella, kuinka sydämesi syke hidastui. He saivat lisäohjeita rätisevällä radiopuhelimella, tönivät ja tyrkkivät sinua, huusivat nimeäsi ja lopulta kantoivat sinut ambulanssiin. Tätäkö sinä halusit? Oksennuksesta, kyynelistä ja ties mistä sotkeutuneita vuodevaatteita, hätäisiä öisiä puheluita sukulaisillesi, lapsillesi, pelkoa, järkytystä, draamaa?

Aamuun asti me muut pelkäsimme puolestasi. Lapsesi eivät saata käsittää, miksi olit valmis päättämään elämäsi, sisaruksesi ovat alistuneet toivottomuuteen, ystäväsi ovat voimattomia auttamaan.

Sinä heräsit valkeassa sairaalahuoneessa, soitit minulle itkien anteeksipyyntösi ja kiitoksesi siitä, että olin paikalla oikeaan aikaan. Sanoit, että sinulla on hirvittävän paha olla, ja sen uskon. Meillä muillakin on paha olla viime yön takia.

Sanoit myös, että tahdot elää, ja että enää et tee moisia tyhmyyksiä vaan aiot nauttia elämästäsi. Hyvä niin.

Mutta arvaapa kaksi kertaa, voivatko läheisesi tästä lähtien elää ilman sitä pelkoa, että milloin sinä seuraavan kerran päätät luovuttaa, vetää pillerikännit? Arvaa voivatko he elää rauhallisin mielin kun tietävät sinun olevan yksin, kun he tietävät, että kukaan ei ole vahtimassa sinua? Arvaa voivatko läheisesi enää koskaan elää siten kuin he elivät ennen tätä järjestämääsi kauheutta? Mikäli arvasit, että "tottakai voivat", niin arvaapa uudelleen.

 

Suojelusenkeleille kiitos siitä, että selvisit. Toivon sinulle kaikkea hyvää elämääsi.

 

 

 

 

Isä, ikävä.2.10.2008 klo 00:20

Isä, kaipaan sinua vieläkin, vaikka jo 12 vuotta sitten siirryit seuraamaan elämääni siltä pieneltä tähdeltä, josta usein minulle kerroit, kun olin lapsi.

Tänään kynttilä palaa muistoksesi sekä haudalla että täällä kodin ikkunalaudalla.

"JÄÄHYVÄISET, sanat P. Ylitalo, säv. Raimo Roiha.

Niin paljon syksy vie, pois auringon käy tie ja hallan tuntea saa viljapellon tähkäpää. Kun lähtee kurjet nuo, on hiljainen taas suo, se vaikka vielä äsken huokui elämää.

On silloin eessä jäähyväiset, niiden jälkeen ensimmäiset iltahetket yksinäiset tyhjät nuo. Vaan vähitellen ajan myötä sielu tekee surutyötä, poistaa murheen mustaa yötä, lohdun suo. Kun läpi kyynelten taas näkyy huominen, niin silloin elämästä totuuden sen ymmärtää: ei täällä omistaa nyt mitään muuta saa kuin kauniit muistot, jotka eilisestä jää.

Ei myöskään ihmisen tie ole ikuinen, vain pieni hetki, jota elämäksi kutsutaan. Kun yksi jäädä saa, niin toinen kiiruhtaa, pois täältä kauas suureen tuntemattomaan.

On silloin eessä jäähyväiset, niiden jälkeen ensimmäiset iltahetket yksinäiset tyhjät nuo. Vaan vähitellen ajan myötä sielu tekee surutyötä, poistaa murheen mustaa yötä, lohdun suo. Kun läpi kyynelten taas näkyy huominen, niin silloin elämästä totuuden sen ymmärtää: ei täällä omistaa nyt mitään muuta saa kuin kauniit muistot, jotka eilisestä jää."

Arki1.10.2008 klo 23:45

Miten pitkältä viikko arkipäivineen tuntuukaan, kun sinä olet kymmenien kilometrien päässä. Onneksi tätä ei kestä loputtomiin, ja toinen onnen aihe on se, että viikonloput on keksitty.

Ylihuomenna, jo ylihuomenna pääsen syliisi - kyllä minä siihen asti jaksan odottaa, saanhan ajatuksissani olla lähelläsi aivan koko ajan! :-)

Ikävä26.9.2008 klo 01:04

Kerroit, että sinulla on ikävä minua. Tietäisitpä, miten onnelliseksi se tekstiviesti minut teki! Sinun kaipuusi on minun onneni, sillä kaipuusi osoittaa, että välität. Ja, niin, se ikävä on todellakin molemminpuolinen, mutta nyt on enää vain muutama tunti siihen, kun kosketus on taas todellista eikä pelkkä haavekuva! <3

Sisko26.9.2008 klo 00:30

Jo lapsena ajattelin, että voi kuinka ihanaa olisi, jos minulla olisi isosisko. Isosisko-kaipuu on kulkenut mukanani kaikki nämä vuodet - ja yhtäkkiä, kolmenkympin iässä, minä sain sinusta siskon - tämä siskous ei perustu verisiteeseen, vaan johonkin vielä vahvempaan. Me puhumme samaa kieltä silloinkin, kun olemme vaiti, me voimme jakaa kaikki asiat keskenämme, aivan kaikki. Rakkaampaa siskoa en voisi elämääni toivoa, olet kertakaikkiaan paras! :-)

Tahdon.22.9.2008 klo 00:55

Kysyit yllättäen, minkälaiset häät haluaisin. Yritin lyödä asian leikiksi, sillä enhän voinut sinulle juuri siinä hetkessä, karaokebaarissa, tunnustaa, että sellaiset häät, joissa sinä seisot rinnallani alttarilla. Ja kuitenkin, kuitenkin sinä näit tuon toiveeni silmistäni ja minä olin taas sulaa vahaa lämpimän katseesi edessä.

Unelmat on tehty toteuttamista varten, ja minä tahdon toteuttaa unelmani sinun kanssasi. Tahdon.

Kiitos taas upeasta illasta.

"Oon ehkä perhonen..."5.9.2008 klo 17:31

Pian on ilta, sisälläni lepattaa jo tuhat malttamattomuuden ja kaipuun perhosta. Taidan kohta muuttua perhoseksi itsekin, olenhan leijunut puoli metriä maan pinnan yläpuolella ensisuudelmastamme lähtien!

Naurulaulu1.9.2008 klo 14:12

"Minä tahdon tietää kaiken sinusta sillä minä tahdon, minä tahdon sinut..." Vielä eiliseen asti kuvittelin osaavani laulaa tuon Anna Hanskin biisin, mutta enpä kuvittele enää! :-) Koko laulu meni alusta loppuun pelkäksi nauramiseksi, kiitos vain sinulle, ja kiitos myös siitä, että olen menettänyt mielenrauhani, ruokahaluni, unenlahjani, keskittymiskykyni... Joskus voisit kertoa minulle, että miten ihmeessä tässä kävi näin?! ;-)

Ja tuota Anna Hanskin laulua en laula enää koskaan, mutta silti - minä tahdon, minä tahdon sinut... :-)