Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 1 kpl
-
Daphne mezereum 11.5.2010 klo 14:02
Näsiä, riidenmarja, Daphne mezereum, on pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Näsiän marjat ovat erittäin myrkyllisiä. Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä. Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin, jossa on noin 50 lajia.
Näsiä kasvaa noin 60–120 cm korkeaksi pensaaksi. Lehdet ovat noin 6 cm pitkät, suikeat ja sinivihreät. Näsiän vaaleanvioletit kukat puhkeavat varren vanhoista silmuista ennen lehtimistä. Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja. Näsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistuksessa. Kaikkin eläimiin näsiän myrkky ei tehoa, esimerkiksi hanki. Näsiää käytetään myös koristekasvina.
Metsereiini, C38H38O10, on hartsimainen typetön aine, metsereiinihapon anhydridi (yhdiste, josta on poistettu vesimolekyyli). Näsiän myrkky on erityisesti marjoissa ja kuoressa, joten marjojen syöminen ja varren pureskelu ovat tapoja saada myrkytys. Jopa kukkien runsas haistelu voi aikaansaada huimausta. Vesi, jossa näsiä on seissyt voi juotuna aikaansaada myrkytyksen. Vaadittavat määrät ovat pieniä: 10-15 marjaa sisältää yleensä aikuisen tappamiseen riittävän määrän. Parikin marjaa voi aikaansaada pahoja myrkytyksiä lapsille. Myrkky imeytyy limakalvojen läpi, ja tehoaa melko nopeasti. Koskettelusta voi saada rakkoja ja sidekalvontulehduksia. Pahimmissa tapauksissa seuraus on jopa kuolio. Kasvin pureskelu aikaansaa pahoja oireita. Muita oireita on turvotus, jano, vatsakipu, ripuli, sydämen tiheälyöntisyys, hikoilu, päänsärky, kouristelu, huimaus, tajunnanhäiriöt, hallusinaatiot, verinen virtsa, verinen oksentelu, hengityksen tai verenkierron halvaantuminen. Myrkyllä on pitkä kestoaika, oireettomaksi palautuminen vie viikkoja tai kuukausia.
