Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin
Blogimerkintöjä: 1 kpl
-
Jättiläisen kuhnepytty 24.8.2011 klo 12:47
Hiidenkirnu on virtaavan veden pyörittämän soran ja kiven kalliopohjaan kovertama patamainen ontelo. Hiidenkirnut syntyivät jääkaudella yli 10 000 vuotta sitten, kun sulavat vesivirrat panivat virtaavan uoman pohjalla olevat kivet pyörimään.
Askolan hiidenkirnualue Korttian kylän läheisyydessä Kirnukallion rinteillä avattiin nähtäväksi vuonna 1965. Suurin alueen hiidenkirnuista on Jättiläisen kuhnepytty, jonka syvyys on 10,3 m ja leveys 4,2 m. Askolan yli 20 hiidenkirnun alue on harvinainen koko maailmassa.
Jättiläisen kuhnepytty -nimityksen alkuperäksi mainitaan maantieteen professori Veikko Okko. Kuhnepytty on Suomen toiseksi suurin hiidenkirnu. Suurin hiidenkirnu sijaitsee Sallan kunnassa ja se on nimetty Juomapadaksi.
Askolan kunta sijaitsee itäisellä Uudellamaalla. Kunta kuuluu Uudenmaan maakuntaan, Porvoon kihlakuntaan, Itä-Uudenmaan käräjäoikeuteen ja Uudenmaan verotoimistoon (Porvoon toimipiste) sekä Uudenmaan ELY-keskukseen. Kunta on perustettu vuonna 1896. Kunnan päätaajamat ovat Kirkonkylä ja Monninkylä. Muita kyliä ovat Juornaankylä, Huuvari, Nalkkila, Nietoo, Särkijärvi, Tiilää, Korttia, Onkimaa, Vakkola ja Vahijärvi.
Tunnettu askolalainen on kirjalija Johannes Linnankoski, Vihtori Johan Peltonen, joka syntyi Askolassa 18. lokakuuta 1869. Vuonna 1905 ilmestynyt romaani Laulu tulipunaisesta kukasta nosti Linnankosken kuuluisuuteen. Romaanin miljöönä on kirjailijan kotiseutu Askolan Vakkolan kylä ja kohisevan kosken esikuvana Vakkolan koski. Vakkolan kylään sijoittuu myös samana vuonna ilmestynyt novelli Taistelu Heikkilän talosta.
