Älypää

Suomen järkevimmät tietovisat ja nettipelit.


Blogin nimi: Pluton kutakuinkin oudot jutut

Blogi aloitettu: 29.1.2023
Blogimerkintöjä: 1 kpl
Avainsanat: Lyhyesti, luovasti, uskottavasti?
  • Ikuinen matka 8.7.2024 klo 05:44

     

                              Tulen kaukaa

                              olen etsinyt sinua

                              kasvoiltasi luen

                              et tunnista minua

     

            - Tulen kaukaa. Mistä kaukaa?

            - Utsjoki-Kevo-akselilta.

            - Siis melko kaukaa. Olen etsinyt sinua. Ketä te olette etsinyt?

            - En ketään tiettyä, se on vain sellainen runouden määritttelemätön

              kaipuun kohde. 

            - Vai niin. Kasvoiltasi luen. Mitä ihmettä? Onko jonkun kasvoihin kir-

              joitettu teille viesti?

            - Mitä luulisitte? Ei tietenkään.   

            - No, hyvä. Et tunnista minua. Miksi hän ei tunnista teitä?

            - Koska emme ole koskaan tavanneet.

            - Ette ole tavanneet. Ilmankos ei.

     

                              Nousin vuoret    

                              laskin joet

                              kuiskeen kuulin

                              tiellä väärällä olet

     

            - Nousin vuoret. Millaisissa korkeuksissa me nyt liikumme?

            - Kyllä varnaan jossain, sanotaan, yli viidessä kilometrissä.

            - Onhan sekin. Laskin joet. Kuinka monta saitte?

            - Kuusikymmentäneljä.

            - Kuin shakkilaudan ruutuja. Kuiskeen kuulin. Kuinka hyvin?

            - Olisihan se voinut olla vähän kovempaakin, mutta sitten se ei olisi

              ollut enää kuisketta. Vai mitä? 

            - Ei tarvitse kuiskata. Tiellä väärällä olet. Olitteko?

            - En... tai ainakin luulen, etten ollut.

     

                              Muistelen sinua

                              ja matkan kulkua

                              kanavalla elämän

                              monta on sulkua

     

            - Muistelen sinua. Taasko se määrittelemätön kaipuun kohde?

            - Olette kuunnellut, olette oppinut! 

            - Kiitos. Ja matkan kulkua. Minkä matkan?

            - Ei  mitään pisteestä a pisteeseen b. Muuten vaan.

            - Selvä. Kanavalla elämän. Missä sellainen on?

            - Syntymän ja kuoleman välissä.

            - Niinpä tietenkin. On monta sulkua. Kuinka monta?

            - Mistä minä tiedän? Se vaihtelee.

     

                              Lähden kohta

                              on pakko jatkaa

                              sieluuni jäät

                              osaksi ikuista matkaa

     

            - Lähden kohta. Hyvä mies, minne teillä on kiire? Teille varattua ai-

              kaa on vielä liki puoli tuntia!

            - Totta. Tulen kaukaa ja olisin hullu, jos jättäisin nyt kesken.

            - On pakko jatkaa. Mitä teidän on pakko jatkaa? 

            - Mitä luulisitte? Näiden runojen väsäämistä tietysti!

            - Jatketaan. Sieluuni jäät. Irrallisena ottaen: miksi sieluun jäitä? Eikö

              runoilijan tehtävä ole tuoda lämpöä tähän kylmään maailmaan?

            - Olette oikeassa. Muutan sen muotoon: sieluuni sulat.

            - Se on parempi, mutta miksi sieluun sulkia?

            - (Idiootti!). Jotta ylevät aatokset lehahtaisivat lentoon!

            - Aivan, aivan. Matka ikuinen. Mikä matka voi olla ikuinen? 

            - Kahden ihmisen välinen! Hyvästi!

     

                

    Takaisin blogimerkintöihin


Ei kommentteja