Blogin nimi: Pluton kutakuinkin oudot jutut
Blogimerkintöjä: 1 kpl
Avainsanat: Lyhyesti, luovasti, uskottavasti?
-
Tellervon uni 28.5.2025 klo 00:46
Lapsena kerran näin mä unta
metsään eksyin ja satoi lunta
kannolla istuin kun murhe tuli
kyyneleet virtasi ja lumi suli
Velloi vesi kohta polviin nousi
pulpahti pintaan viulu ja jousi
kauniina soivat sävelet valssin
aurinko paistoi matkaan talssin
Vaan haihtui vesi mudaksi muuttui
saappaat punaiset maahan juuttui
lehahdus siipien ja kotka kynsillään
ilmaan nosti oli saappaat tyhjillään
Kauas lensimme merelle saakka
painaa alkoi jo kotkaa taakka
otteensa irrotti ja saareen putosin
hiekkaan rannan syvälle vajosin
Könysi paikalle silloin valtava lisko
anoin: kiltti lisko minut ylös kisko!
kieltä lipoi katseen loi kammottavan
sitten enää näin kidan ammottavan
Samalla kun tuo kita sulkeutui
korviin äidin huuto kantautui
luokseni riensi syytä kysymään
vierelläni pyysin vain pysymään
Hetken kestää lapsuuden taika
lehahdus siipien on sen aika
käteen lapsenne nyt tarttukaa
yhdessä kulkien ain' varttukaa
Riitta-mummi kommentoi 28.5.2025 klo 06:57
Kaunis ballaadi. Kuten unissa, elämäkin muuttuu usein sulosoinnuista kauhutunnelmaan. Onneksi putosit rantahiekkaan. Minulla on eräs toinekin ystävä, ruoko, jota tuuli rannalla heiluttaa, kalamos. Ja minä olen hiekanjyvänen vain.