Blogin nimi: Pluton kutakuinkin oudot jutut
Blogimerkintöjä: 1 kpl
Avainsanat: Lyhyesti, luovasti, uskottavasti?
-
Rapsutin karhua 10.9.2025 klo 04:10
Katsokaatte kulkevi tuolla mies
salametsästäjä kurja kukaties
varmaan nytkin katalia aattelee
eläimiä metsän tuoneen saattelee
Luonto ei ole lähellä sydäntäni, vaan sydämessäni. Sen vuoksi kuljen
taas syksyisen metsän siimeksessä. Puut, kasvit, vedet ja eläimet. Jo-
kainen tarvitsee niitä, ja jollei, on jossain vikaa. Kesän tehdessä kuole-
maa, pukeutuu luonto hautajaisiinsa värikkäämmin kuin eläessään.
Tokko ihastelee syksyn ruskaa
karjuvan kuulee karhun tuskaa
rientää suuntanaan ääni tuo
miekkonen halju saaliin luo
Karhunraudat, niin arvelinkin. En hyväksy metsästämistä, etenkään
tällaista. Ansan asettaja pitäisi tuomita kokemaan julkisesti miltä itses-
tä tuntuu. Se olisi pieni askel ihmiselle, mutta suuri herätyshuuto ihmis-
kunnalle. Ainoa ansa, jonka hyväksyn, on Ansa Ikonen.
Tassua pinteestä karhu nykii
tilannetta hetkisen mies rykii
asetta hänellä ei olekaan lain
mieli avulias mukanaan vain
Mikäs äijä siinä seisoo? Helppoahan se on lähestyä, kun toinen on
koipi raudoissa. Muutoin tyyppi säntäisi kiljuen pitkin metsää. Ensin lai-
tetaan ansa ja sitten tullaan nauttimaan kärsimyksistä. Tules vielä muu-
tama askel ja tempaisen suolet oksalle roikkumaan.
Varoen mies viereen karhun siirtyy
luotto ihmiseen sen silmistä piirtyy
taitaa ressukka ymmärtää aikeen jalon
nähdäänkö syttyvän ystävyyden valon?
- Tui tui, kiltti nalle. Annas, kun setä auttaa.
Rapsutan samalla sen korvantaustaa, se näyttää pitävän siitä. Kumar-
run tutkimaan rautoja lähemmin. Yllättäen karhu käännähtää ja tempai-
see suolet oksalle roikkumaan. Katselen siinä maatessani taivaalle, jos-
sa pieni pilvi lipuu suoraan yläpuolella ja nousen kyytiin.
Mitäs rapsutin!
Ei kommentteja