Matkalla Uranukseen - Blogi - Planeetta X - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Pluton kutakuinkin oudot jutut

Blogi aloitettu: 29.1.2023
Blogimerkintöjä: 1 kpl
Avainsanat: Lyhyesti, luovasti, uskottavasti? kpl

• Matkalla Uranukseen28.1.2026 klo 12:12

     KESKENERÄINEN!!!

        Hyvät lukijat, nimeni on Lunalupus, olen raketti. Kuten tiedätte, on   

    Suomesta tullut avaruustieteen edelläkävijä vähän joka saralla. Päättä-

    jien ja eritoten presidentti Kero Siinilän myönteisyys kauaskantoisia ava-

    ruushankkeita kohtaan on sysännyt meidät aivan uusiin ulottuvuuksiin.

    Kaukana ovat ne ajat, jolloin jahkailtiin tyyliin "budjetti sitä ja budjetti tä- 

    tä". On nostettu leuka pystyyn ja luotu katse korkeuksiin. Valituksesta

    on tullut valistus.

        Seison Hyppölän avaruuskeskuksen valtavan tehdashallin keskellä.

    Kova on hyörinä ja pyörinä ympärilläni, olen melkein valmis. Rakettihan

    on ajoneuvo, joka kulkee ulospurkautuvan kaasun voimalla. Automati-

    sointini on edennyt niin pitkälle, ettei ohjaamiseen tarvita kuin yksi as-

    tronautti. Parasta suomalaista osaamista Maan päällä ja kohta myös

    ulkopuolella. Huhutaan minun pystyvän toimimaan ihan ominkin päin,

    ihminen olisi vain eräänlainen mukana matkustava lakeija. En voisi olla

    enempää samaa mieltä.

        Horjahdan hiukan. En ollut täysin keskittynyt, kun minua alettiin siir-

    tää kohti laukaisualustaa. Hallin ovet vedetään sivuun ja pääsen ensim-

    mäistä kertaa ulkoilmaan. Aamupäivän aurinko paistaa pilvettömältä

    taivaalta. Kuinka siniseltä avaruus näyttäkään täältä alhaalta katsoen!

    Oikeasti se on melkeinpä musta, voiko siis sanoa minua odottavan

    synkkä tulevaisuus? Ei tietenkään, ja lähden erittäin mielelläni reissuun.

    Olisiko peräti matkakuumetta?! Sitä ei mittareistani voi lukea ja hyvä

    niin. Lämpökilpi ainakin tekee parhaansa kerätäkseen talteen jokaisen

    mahdollisen auringonsäteen.

        Lähtöalustalla minuun kiinnitetään kaikenlaisia letkuja tankkausta

    varten. Eihän sitä tyhjällä vatsalla jaksaisikaan, sillä pakonopeuden il-

    makehästä on oltava vähintään 11,2 km sekunnissa. Sehän tekee, hyvä-

    nen aika, antakaas kun oikein räknään: 40 320 km/h! Aika haipakkaa!

    Kestääkö runko ravistuksen, pysyykö pää kylmänä? Ei ole kokemusta,

    mutta eivätköhän luojani, insinöörit, ole laskelmissaan ottaneet kaiken

    huomioon. 

        Sieltä tuodaan astronauttia golfkärryä muistuttavalla ajopelillä. Hygi-

    eenisyyssyistä toki, ei näihin hommiin huonokuntoiset pääse.

        Lähtölaskenta on meneillään. Suuttimien aikaansaama tärinä kiihtyy,

    samoin jylinä. 3... 2... 1... Valtava työntövoima nostaa minut ilmaan kaa-

    supilven keskeltä. Kantorakettien avustamana kiidän yhä korkeammalle,

    kunnes ne irtoavat tehtävän suoritettuaan. Olemme nyt ulkoavaruudes-

    sa ja matkalla... niin, minne? Austronautti ottaa yhteyden Hyppölään.

       - Täällä Astro N. Autti, kuuleeko Valvontakeskus?

       - Valvontakeskus kuulee. Mitä asia koskee?

       - Sitä vaan, että mihinkäs tässä oltiinkaan menossa?

       - Uranukseen, hyvä mies, Uranukseen!

       - Niinhän se olikin.

       - Siinä on ohjevihko paneelin päällä. Viittiks vilkaista?

       - Aina sen verran aikaa löytyy. Palataan asiaan.

       - Toivottavasti. 

        Uranukseen? Ei ikinä! Karmea paikka! Me mennään Saturnukselle. Kä-

    väisin ennen lähtöä Avaruushallinnon blogisivustolla, jossa alan asian-

    tuntija Planeetta X kertoi, kuinka siellä huolto pelaa ja ilmasto on lisäksi

    suopea meikäläistä ajatellen. Sinne!

        Luettuaan ohjeet Autti kääntää vivun U:n kohdalle. On se mennyt hel-

    poksi! Hän tiedostaa sen liiankin hyvin laittaessaan kämmenet niskan

    taakse ja koivet paneelin päälle. Tyypin silmät alkavat hiljalleen lupata

    ja sitten sulkeutuvat. Siispä käännän vivun S-asentoon.

        Päikkärit on otettu. Autti haukottelee ja venyttelee katseen osuessa

    paneeliin. Silmät avautuvat nyt kunnolla ja hän korjaa oman sekä vivun

    asennon tehtävien edellyttämälle tasolle. Luulee varmaan sätkineensä

    unissaan sen väärään asentoon. Autti irrottaa löyhät istuinhihnat ja lei-

    juu pitkin käytävää

     

          

   

    

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---