Blogimerkintöjä: 1 kpl
-
Ysvävyydestä 3.10.2009 klo 05:56
Ajatuksia rakkaudesta ja ystävyydestä
Rakkautta on monenlaista. Sitä romanttista omaa puolisoa kohtaan, pyyteetöntä ja puhdasta rakkautta lapsiaan kohtaan, omia vanhempiaan ja sisaruksiaan rakastaa taas erillä tavalla.
Viime aikoina olen miettinyt voiko ystävää rakastaa. Onko se sallittua. Enkä todellakaan puhu nyt yllämainitsemistani rakkauden lajeista.
Kun tutustuu uuteen ihmiseen, koittaa ensin olla virheetön. Vähitellen suhde etenee ja aletaan oppia tuntemaan toisia paremmin. Voidaan näyttää ja tunnustaa ne virheetkin. Todellinen luonne paljastuu. Kerrotaan sellaista mitä ei ole muille voinut kertoa. Nauttii toisen seurasta. Tuntee olonsa hyväksi. Huomaa että toinen tuntee samoin. Voi olla oma itsensä.
Alkaa huomata ystävässä piirteitä joita hän ei itsekään tiedä olevan olemassa. Näkee kokonaisuuden eikä piittaa poikkeavista piirteistä ajatuksista. Antaa toisen olla sellainen kun on.
Kaipaa toista ilman että on riippuvainen. Ikävöi kun toinen ei ole läsnä. Ajatuskin tästä ystävästä saa hymyn kasvoille (hymyilen). Ystävä on saanut paikan sydämestä.
Kun tavataan ja halataan, tulee lämmin, hyvä olo. Kun tapaa jälleen ystävänsä, oli erossaolo aika sitten päivä tai kuukausi, tulee sellainen olo ettei olisi erossa ollutkaan. Aika pysähtyy, on vain ystävykset yhdessä ihastelemassa maailmaa.
On paljon yhteistä, samoja piirteitä, mutta niin valtavasti mahtuu mukaan myös erilaisuutta. Toinen pukeutuu tummaan, toinen taas vaaleaan. Toinen pitää hevistä ja tämä toinen ei ollenkaan.
Ystävyys ottaa ja antaa ja kantaa.
Luulen löytäneeni tunteen jota en tiennyt olevan olemassakaan.
Rakastaa voi myös ystävää.
netistä löytämäni tää...ei siis mun kirjoittama...t. Aslan