Blogin nimi: Jonnenjoutavaa
Blogimerkintöjä: 36 kpl
Avainsanat: juttuja kpl
Ja minähän se täällä8.4.2014 klo 20:54 Kommentoi (0)
Tuossa jo on ihmetelty minne olen hävinnyt vaan ette te mun jutuista pääse ihan hevillä ... eikä muullakaan musiikilla :) no eihän näitä kenenkään tarvitse lukea eikä nämä ole taatusti aina tietosanakirjan mukaan faktaa... niin ja enhän minä ole edes minä vaan joku joka tätä kirjoittaa... onko tämä vaiettu rakkaus... vaiko vaiennut pakkaus... vaan taas minä tässä matkalla jostakin jonnekin ja kaipaus painaa mieltä... vaan mikä tai keneen kohdistuva sen tiedän yksin ja ainoastaan minä ja minun sydämeni... olispa vaan jo kesä ja kärpäset niin ja tietenkin naiset pienissä kesämekoissaan ;) Kuinkahan vanhaksi sitä täytyy elää että moiset ajatukset päästä häviää... no väliäkös sillä antaa aatoksen tulla... rakastan sua vaan kuka sinä olet sitä en kerro ;)
Aatosta jalo26.1.2014 klo 21:52 Kommentoi (0)
Vai jalotonta aatosta... taas katselen lasin läpi tummaan yöhön joskus jonkun torpan himmeät valot kajastavat pimeyteen, millaistahan olisi asua maalla kaukana kaupungin hälinästä, taatusti siinä hermo lepäisi kun saisi pihamaalla kuunnella lintujen laulua no laulaa ne linnut parvekeenkin luona vaan on se kovin erilaista kun muistelee lapsutta jonka sai maaseudun rauhassa kasvaa. No joo siinäpä taas tyhjänpäiväistä höpinää ajan tappamiseksi ja kotiin pääsyä odotellessa... seuraavana tampere... tuut tuu...
Vaiettu rakkaus24.1.2014 klo 09:15 Kommentoi (0)
Tää on vaiettu rakkaus josta ääneen ei puhua saa, on kai kielletty onni sen sydämeen piilottaa saa... laulun sanoja taas ja tällä kertaa Suvia... koskettavia sanoja joita varmaan monikin on kokenut, tai no ainakin minä tässä elämässä, vaan ne kätkeä sydämeen saan, ihania muistoja kultaisin kehyksin ja ne pysyy sydämessä loppu elämän, ainoatakaan en ole unohtanut, ehkä vuodet ovat tuoneet niihin ne kultaiset kehykset, vai ovatko... ei välttämätä jokainen rakkaus, myös ne vaijetut ja ne joista ei ääneen puhua saa.... jokainen rakkaus on ainutkertainen ja se ainoa oikea kunnes tulee uusi... näin se vaan on kun katsoo totuutta silmiin... varmaan vaikeinta on menettää rakkain josta ei saa kenellekään puhua koska hän on salattu rakkaus.. nyt ajattelette että onpas siinä gigolo vaan ei kiltti x suurperheen isä joka ei ikinä pettänyt naista vaan sen teki joku muu... ja noista kaikista on jo vuosia mennyt... vieläköhän joku muu muistaa.. nimimerkki junamatkaajan mietteitä matkalla pohjoiseen :)
Syysunelmaa13.11.2013 klo 09:33 Kommentoi (0)
"Tie mulle näytä amarilloon, sinne kuulun kun puolukat hilloon, Suorin tie nyt amarilloon ja luokse neidon kauneimman" Syys masentaa pilvistä ja pimeää, vettä sataa ja koleaa.... olis se hienoa kun kun pääsis tätä syksyä pakoon niinkuin edellisessä elämässä pääsi hetkeksi aurinkoon ja lämpöön... kauas täältä kylmästä... vaan minkäs teet kun pää edellä tähän kivikkoon on tippunut... vaan toivossa on hyvä elää että vielä jonakin päivänä asiat olisi edes hiukan paremmin... ei sitä miljonääri tarvitsisi olla mutta olis edes perus toimeentulo turvattu ja saisi edes joskus nauttia ihan oikeasti tästä elämästä...
Ensi suudelma23.10.2013 klo 12:11 Kommentoi (0)
"Mitä silloin tapahtuukaan ensi suudelma kun ohi on epätoivo eikä muuta oli onni niin vaatimaton...." taas laulun sanoja... Olen saanut ensi suudelman jippii... no onhan siitä jo vierähtänyt aikaa jo yli neljäkymmentä vuotta.. mietin tuossa että muistaakohan kukaan muu sellaista tapahtumaa, minä ainakin muistan sen kun eilisen päivän... se tunne kun huulet koskettivat rakastamaa tyttöä oli jotain sellaista jota ei voi unohtaa se tuntui niin uskomattoman ihanalta tuntui kun jalat olisi irronneet maasta ja onni kesti monta päivää... no kesän jälkeen sitten tiet erosivat joten se oli sittenkin vain kesäkissa minulle vaikka tyttö se päättikin ettei enää minun kanssa ole... kerran kauan sitten olen hänet vielä tavannut ja juteltiin hetki puuta heinää ja se oli silloin siinä en tiedä mitä hänelle nykyään kuuluu... tuli taas mieleen että onkohan hän koskaan näin jälkikäteen sitä miettinyt vai onko menneet menneitä ja niitä ei enää ajatuksiin oteta... vaan minulle se oli ehkä kaikkien aikojen paras kesä ensirakkaus ja aurinko paistoi... välillä makailimme nurmikolla ja heinänkorrelle kutittelimme, välillä istuimme ojan pientareella ja nauroimme katketaksemme... yöllä karkasimme kaksistaan kun teltoissa kesäisin nukuttiin ja kotiin tultiin takaisin ennenkuin vanhemmat heräs... oli se vaan aikaa se... mutta parasta oli se ensi suudelma...
Että tällaista tällä kertaa:)
Sadepisaroita18.10.2013 klo 08:54 Kommentoi (0)
Munamankelilla töihin satoi taikka paistoi;) tulihan aamulla vettä kun huppu silmillä töihin poljin apinan raivolla ja väistelin suurimpia n. metrin kokoisia pisaroita ;) Ja nyt sitten tulee räntää että kotimatkalla varmaan saa suditella lumessa... Jihaa... tulis jo kesä... vaan onneksi on viikonloppu tulossa ja saa vaan lököillä ja nautiskella sohvaperunan imitoinnista :) Mukavaa viikonloppua kaikille!
Matkalla9.10.2013 klo 22:21 Kommentoi (0)
Kiskot vievät etelään... ilta myöhä taipaleella muuan matkamies... katselen ikkunasta vaan eipä sieltä näy kun pimeys, joskus yksinäisen talon pihavalot vilahtaa. Pari päivää akkuja ladattu kaukana kotoa... nyt taas jaksaa pakertaa töitä ainakin loppuviikon. Meil on täydellinen elämä täynnä laulun aiheita... laulaa Suvi.... Vielä pari tuntia matkaa jäljellä ja taas pääsee omaan ihanaan sänkyyn :)
Ystävä ja salaisuus2.10.2013 klo 10:37 Kommentoi (0)
Voiko ystävällä olla salaisuus vai eikö hän sitten enää olekaan ystävä?
Mulla ainakin on salaisuus ja sallin sen itselleni vaikka tiedän että hän ei sitä hyväksyisi... en tiedä miksi vaan sen tiedän että kaikille tulisi siitä paha mieli... salaisuus ei ole suuri... ei ketään satuttava... ei edes loukkaava... eikä teille edes salaisuus... pidän tätä blogia salaa enkä kerro siitä kenellekään tutulle paitsi teille jotka jo mut tunnette :)
Niinkuin Jope laulaa suurella sydämmellä " Ollaan enkeleitä toisillemme..." jokaisen pitäisi olla hiukan enkeli toiselle ja tukea kun toinen sitä tarvii vaan ei saa tukehduttaa toista eikä kieltää muualta tuen hakemista, mulle on terapiaa joskus kirjoittaa ja mitä pahaa siinä on jos kirjoitan... vai onko? Voi olla että te lukiat olette jo tähän kyllästyneet... ja ajattelette vedä jo se alahuuli pään yli ja ole hiljaa edes hetki... vaan teidän kiusaksi kirjoitan;) No en ehkä tarkoituksella halua ketään kiusata...
Monesti sitä ajattelee sitä nuoruutta kuinka huoletonta se oli kun piikin pyörällä pyyhälsi ympäri suomea ja aurinko paistoi ja lavatansseissa joskus kävi flaksi ja paikallisilta tytöiltä sai palkaksi pusunkin;) No voihan se olla niin että aika kultaa muistot eikä se aina ollut sitä ruusuilla tanssimista... välillä tuli rakeita niskaan ja joskus tuli rukkaset... vaan ensi rakkautta ei koskaan unohda vaikkei siitä koskaan mitään isoa tullutkaan...
Vaan tässä teille laulu isolla sydämellä... http://www.youtube.com/watch?v=1y77lUqbxls
Voimavaroja27.9.2013 klo 08:46 Kommentoi (0)
Illalla näyttää tulevan keskusteluohjelma jossa joku kertoo kun voimavarat ehtyy konkurssin, eron ja isän kuoleman jälkeen... itse olen kokenut nuo kaikki ja vielää paljon muutakin ja tiedän miltä tuntuu kun itse rakentama tulevaisuus yhtä äkkiä huuhtoutuu edestä pois kun meren aalto pyyhkäisisi rantahiekan... ja se toivottomuuden tunne, pelko tulevaisuudesta... tai oikeastaan silloin tuntuu ettei tulevaisuutta olekaan vaan ajattelee että huomenna ei taida aurinko nousta... se tunne kun tietää että nyt on voimavarat täysin loppu saa tuntemaan itsensä todella huonoksi ihmiseksi ja ajattelee miksi en tehnyt näitä asioita toisin, vaan olisiko sekään auttanut... tuskin... ja jälkiviisautta muutenkin inhoan... vaan kun ajattelee tuota meren aaltoa joka on juuri huuhtonut kaiken hiekan niin ihme ja kumma joku murunen siihen on jäänytkin josta kuin ihmeen kaupalla saakin sitä elämän eliksiiriä ja jaksaa odottaa huomista auringon nousua ja huomaa että siinähän se on seuraava päivä ja eilisestä sittenkin selvitään... ja jos eilisestä selvittiin niin kokeillaanpa tästäkin päivästä, kas kummaa sitähän mennä porskuttaa vaikka aallot yli lyövätkin välillä, jostain sen snorkkelin esille kaivaa kun henki loppuu... olkoon tämä vaikka opetuksena kaikille että mahdottomistakin paikoista selviää:) Mukavaa viikonloppua teille kaikille tasapuolisesti:)
Tyhjyys5.8.2013 klo 15:16 Kommentoi (1)
Astun kotiovesta sisälle, meinaan huikata että "heippa" vaan samalla taas kerran huomaan että tyhjä kotihan on siellä vastassa, taitaa vielä jonkin aikaa mennä ennekuin siihen tottuu, vaikka tietääkin että hän tulee vielä käymään vaan eihän se ole sama asia... kuinka herkässä onkaan isän kyynel...
Älypää tiedottaa
Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!
17.4.2025
Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!