Katkera nauru - Blogi - idevix - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Elämää

Blogi aloitettu: 22.8.2008
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Katkera nauru15.5.2009 klo 21:41

  Purkan pureskelu jatkun salaa nurkantakan. Poikasena käytiin nurkan takana tupakalla nyt poltellaan tupakan korviketta. Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä kun tupakan poltosta ja kaljanjuonnista ei koskaan mainittu tai mulkoiltu. Nyt kun ei ryyppää, ei tupakoi koskaan en tosin ole kokeilut miltä ”naapuri” tuntuu. Heh, ajatukset ovat joskus karkailleen sille puolen mutta joku suojelija on ollut ja on välttynyt sen sortin omantunnon kuormalta. Kyllä pitää olla todella kiitollinen kun on saanut viettää tällä alueella Joutsenen elämää. Tupakat ja kalja jäi matkasta kaksikymmentäseitsemän vuotta siiten. Tuli nuoruudessa sen verran maistettua ja sauhuteltua että osaa arvostaa tämän päivän fyysisesti raitista elämää. Se milloin tulee otettua kuiva huikka on jokaisella omanlaisensa kokemus. Viina krapula on päänsärky ja muu vastaava kropan kokemus. Kuivan huikan jälkeen tulee sitten morkkis. Ajatella märkää viinaa pitää juoda paljon saadakseen krapulan. Kuivana riittää yksi ”huikka”. Se siitä mietiskelystä

   

   

  Muuten on ollut kohtalaisen sanoisinko tasaista jos ei rupea hammastikulla kaivamaan tekosiaan ja sanomisiaan. Taitaa minulle olla tämä kevät ja kesä sellaista stressin nostatus aikaa. On niin hyvässä muistissa kun ai kävellä sahan ja kirveen kanssa metsää puuntekoon. Kun sain mennä kasvimaalle maan muokkaukseen ja porkkanan yms. kylväntään. Kukaan toinen joka ei ole kokenut samaa voi ymmärtää kuinka vaikea on hyväksyä se että itse ei pääse puuhastelemaan pihalla.

   

   

  Valehtelen jos sanon etten koskaan ole katkera olevalle elämän tilanteelle. Yksi hyvä puoli on se ettei siihen katkeruuteen ole tarvinnut takertua. Silloin kun katkeruus iskee on vihan voima uskomattoman suuri. Katkeruus on joskus kun koski sen kuohua ei voi estää se kuohuu vaan. Jos haluat päästä kuohun äänestä on mentävä kauemmaksi. Katkeruuden noustessa huippuunsa on ainut keino päästä siitä mahdollisimman nopeasti antaa katkeruuden vallata mielen. Tämä johtaa itkuun ja tunteen purkaukseen joka ei kohdistu keneenkään se vain tulee ulos minusta. Uskomatonta mutta totta kuinka kevyt ja mukava olo sen jälkeen on.

   

   

  Jaa eihän miehet itke mutta minäpä en olekaan mies minä olen minä ja minä saan itkeä yksin ja toisten nähden jos minua itkettää. Jos saan nauraa toisten nähden miksi en saisi itkeä. Kaikesta huolimatta kevättä renkaan alla ruoho vihertää ja ”räksän retaleet” syö kasvimaalta maan möyhentäjä matoset.

   

   

  Ja ei kun kyljelleen köllöttelemään.

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---