kova jätkä - Blogi - idevix - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Elämää

Blogi aloitettu: 22.8.2008
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• kova jätkä25.5.2009 klo 21:21

  Miten tämän oikein aloittaisi ? Kai se perinteinen ”päivä on ollut ihan hyvä noin niin kun” ihmisten kanssa vaikka päivällä olikin kokous missä olisin voinut poltattaa jolta kulta hihat mutta jäi tekemättä ja hyvä niin.

  Muutenkin kaupunki reissu meni kaikin puolin hyvin. Mutamassa kaupoissa eivät taaskaan tajunneet etten ole päästäni vialla vaikka istunkin pyörätuolissa.

  Tarvitsin imuriin letkua metritavarana ja letkun tuli olla ulkomitaltaan tietyn vahvuista muilla ominaisuuksilla eikä mitoilla ole pätkänkään merkitystä. Mukana oli malli mistä sai ulkomitan. Vahvuudeltaan sopivaa löytyi mutta kuinka ollakaan siinä oli kierre karkeampi kuin mallissa ja myyjäpoitsu  takertui siihen.  Sanoin hänelle ettei letkun kierrekarkeudella ole mitään merkitystä kunhan ulkovahvuus on sama, mutta kun ei mennyt jakeluun näin yksin keltainen asia kiitin ja mielikuvituksessani kumarsin ja poistuin himpun hiostuneena kuitenkin oman kiukun voittaneena jo toisen kerran samana päivänä.

  No tulee se päivä että hihna luistaa, hampaat on lujilla ja mieli maassa ottelun jälkeen. Sekin on kestettävä ” sitä saa mitä tilaa”!

   

  Mutta paluu matkalla tuli todella paha mieli melkein kyynel silmää apea mieli tulee vieläkin ja itseni tuntien aina kun muistan sen on mieli haikea.

  Olimme jo kotvan matkaa ajelleet kotiin päin kun huomasin pellolla joutsenen seisomassa. muutaman metrin päässä tästä oli pellolla valkoinen möykky joka vaikutti joutsenelta. Möykky ei voinut olla mikään muu kuin seisovan joutsenen pari. Mitä todennäköisemmin toinen oli lentänyt sähkölinjaan. Pelto on pienen lammen rannalla ja sähkölinja kulkee pellon päällä oliko joutsenet ryhtyneet laskeutumaan lammelle ja toinen törmäsi linjaan.

  Lammella on ollut joutsenten pesä ainakin viimekesänä. En voi edes kirjoitta sitä mikä tunne minulla on.

   

  Jaa en tiedä olenko mies kun miehet ei itke, eikä puhu eikä pussaa mutta minua ihan oikeasti säälittää se yksin jäänyt joutsen. Eihän eläin ajattele kuten ihminen mutta sinä lyhyenä hetkenä jonka ehdin nähdä tilanteen vaistosi  miten elossa oleva joutsen seisoi ja katsoi kaveriaan. Jos olisi ollut mahdollisuus kuunnella sen ääntely olisi siinä saattanut kuulla kutsun tai kysymyksen.

   

  Jaa kaipa se on ihmisenkin kohdalla samalla tavoin, kuin toinen rinnalta poistuu jää tyhjyys ja kysymys tilalle. Niin ulkoisesti minulla oli hyvä päivä mutta sisäinen minä tuntee tuskaa yhden joutsenen takia. Joku sanoo että sehän on vain eläin kovista leikkisin minäkin jos joku tällä tavalla kirjoittaisi ”elukasta”

   

  idevix melkein itkee

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---