olenko väärässä - Blogi - idevix - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Elämää

Blogi aloitettu: 22.8.2008
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• olenko väärässä23.7.2009 klo 18:38

  Taas ajoneuvo ajautui tuntemattomasta syystä vastaan tuleva kaistalle? Vastaan tulijana jälleen kuorma-auto. Tämä johdattaa ajatukset itsetuhoajatukseen. Johtopäätelmä ei ole välttämättä oikea mutta kuitenkin se vain tulee mieleen. Asia on tabu ja siitä ei saisi puhua vielä vähemmän kirjoittaa tämähän koskettaa niin monta ihmistä niin myös itseäni. Suvussani jos ei nyt suoraa alenevassa polvessa on monta itsemurhan tehnyttä mutta kuitenkin. En kirjoita tätä mahdollisen tekoon johtaneen kannalta ennemminkin toisten osapuolen kannalta ajatellen. Jokainen tai ei nyt tietysti jokainen mutta melko monin on elämän jossain vaiheessa enemmän tai vähemmän pohtinut itsemurhan näkö kantoja. Useimmilla ne lienevät olleet varhaisnuoruuden aikana tapahtuneita kun se ainut oikea  ”rakas” teki välit Bänks.

  Ne kerrat kun ajatus on mennyt teon tasolle kärsimään on jääneet omaiset ja kuorma-auton kuljettaja. Tapahtuma tule loppu elämän mieleen alkuun mitä todennäköisemmin jopa päivä monta kertaa. Myöhemmin eri tilanteissa ja aina kun paikan ohi kulkee. Olen sen verran pitkän pätkän istunut ison auton ratin takana, kokenut ja nähnyt likeltä piti tilanteita. Siispä uskon osaavani hieman kuvitella miltä tuntuu kun auto tulee päin etkä kerta kaikkiaan voi tehdä muuta kuin seisoa jarru polkimella ja odottaa kun paukahtaa.

   

  Voi olla että oli virhe kirjoittaa tästä asiasta mutta mielestäni tästä pitäisi pystyä puhumaan avoimemmin. Oli jo armeijan käynyt kun aivan likekkäin tapahtui kaksi itsemurhaa. Molemmilla oli syynä ”kylän tietotoimistojen”  mukaan rakkaus joka johti itsetuhoon.  Työkaveri ampui itsensä huoneessa nukkuvan veljensä viereen, toinen ajoi erittäin pienellä kuusikymmentäluvun autolla kuorma-auton keulaan. Kolmas tuttava tuhosi itsensä vuosikymmentä myöhemmin ampumalla itsensä vaikean pitkäaikaisen sairauden ahdistamana. Sairaus ei olisi johtanut ennen aikaiseen kuolemaan hankaloitti vain elämää. On muutamia muitakin tapauksia ja aina on herännyt kysymys miksi. Tähän kysymykseen ei saa vastausta.

   

  Kuinka paljon on asioita joista ei puhuta? Kuinka monen elämä olisi helpompaa jos voisi, olisi joku jolle uskaltaisi purkaa ajatuksiaan. Itse olen löytänyt puhumisen ja mieltä painavien asioiden avaamistavan. Joskus vie aikaa että rohkene ryhtyä puhumaan mutta kun sen on kerran tehnyt on seuraavalla kerralla helpompaa. Vaatii  kylläkin harkintaa mitä kenellekin puhuu.

  Voin olla väärässä mutta suurin kynnys puhumattomuuteen on usein pelko tunteiden purkautumisesta. Toisin sanoen hävettää varsinkin miehiä jos puhuessa pukkaa kyyneltä silmäkulmaan. Eipä ole omalla kohdalla outo asia. Tuulkoon kyynel silmää kun on tuulakseen vaikka keskellä tori. Miksi kyynel ei saisi näkyä näkyyhän naurukin molemmat ovat tunnetiloja kuuluvat elämään.

   

  Kirjoitukseni ei ole tarkoitettu arvostelemaan ketään yritän vain kertoa omia tuntoja elämästäni. Olen toki joskus miettinyt miksi elää ei sen takia että vaimo olisi huono tai elämä muuten pilalla. Kuten jo aikaisemmin kirjoitin olen saanut elää melkein pumpulissa moneen toiseen nähden. Omilla teoillani ja toilauksillani olen aiheuttanut omat harmaat hiukset ja ne on itse kannettava.

   

  Mietiskeli idevix

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---