Blogi - kermasusi - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Mietteitä vuoden alkuun4.1.2008 klo 13:34

Mietin tässä että miksiköhän herttaisuutta ja ystävällisyyttä niin usein pidetään lapsellisen naiviuden, sinisilmäisyyden ja tyhmyyden tunnusmerkkeinä, kun taas kyynisyyttä ja ilkeyttä (varsinkin sanallista) pidetään älykkyyden merkkeinä?

Itse tunnustaudun naiviksi, mutta en suinkaan sokeaksi ja tyhmäksi. Olen vain tehnyt tietoisen valinnan miten haluan suhtautua elämääni ja maailmaan sen kaikkine puolineen.

Osaan kyllä olla ilkeä jos haluan, ja joskus haluaisinkin, mutta silloinkin valitsen sen toisen tien.... parhaiten se onnistuu niissä tilanteissa olemalla hiljaa, miettimään hetken mitä on tekemässä/sanomassa ennen kuin tekee/sanoo.

Arvostan ja ihailenkin älykkyyttä, sellaista salamannopeaa nokkeluutta ja sanavalmiutta, mutta myös pohdiskelevaa ja uusia valoittavia ajattelijoita jotka paneutuvat ajatteluun syvällisesti ja jakavat muille tietoaan ja viisauttaan.
Niin.... viisautta minä ihailen kaikkein eniten.

Ilkeily ja toisten nolaaminen omien älynlahjojensa kautta ei saa minulta pisteitä, jos ei sitten miinus-sellaisia. Tosin ymmärrän että ihminen jolla on jatkuva tarve mollata ja alentaa muita ihmisiä on pohjimmiltaan erittäin heikko ja epävarma itsestään ja oikeasti kaipaa valtavasti osoituksia hyväksynnästä ja arvostuksesta.

Silti, toivon että maailmassa arvostettaisiin ystävällisyyttä enemmän... sillä se on todellisuudessa viisautta...
kuten joku viisas mies on joskus sanonut:

"Muukalainen on ystävä jota en vielä tunne".


Rauhaa ja Rakkautta Sinulle Lukijani.

t. Pia

---

Puhdistava tuli15.12.2007 klo 12:43

Pyhä viha on Jumalan tahdon(=Rakkaus) mukaista vihaa vääryyttä ja vääriä tekoja kohtaan.

Älä vihaa ihmistä, sillä hänen väärät tekonsa johtuvat siitä ettei hänen heikkoudellaan ole rajoja. Pyhä viha ei milloinkaan kohdistu ihmiseen vaan vääryyteen, ei milloinkaan tekijään vaan tekoon.
Anna vihasi vuotaa täysillä vääryyden ylle, mutta anna anteeksi tekijälle ja se parantaa sinun sielusi, puhdistaa ääriä myöden.

Rakkaudella. (Arkkienkeli Mikael)


Rauhaa ja Rakkautta Sinulle Lukijani.
Pia

---

Vastuu kateissa?26.11.2007 klo 16:02

Olen tässä jo pitempään miettinyt julkisuuden ja yksityisyyden hämärtyneitä rajoja.
Nykyään monet ihmiset kirjoittavat nettipäiväkirjoihinsa mitä erilaisimmista asioista ja se on ihan hyvä se...
mutta...mutta...

On myös heitä joille on jotenkin epäselvää se tosiasia etteivät nämä blogit, siis päiväkirjat ole yksityisiä kun niihin on pääsy kenellä tahansa netinkäyttäjällä. Yksityinen päiväkirja on edelleen se lukolla varustettu jota ei saa lukea kukaan muu kuin kirjoittaja itse ja ehkä hänen valitsemansa salaisuuksien jakajat.
Netissä vapaasti luettavissa olevat päiväkirjat ovat siis julkisia ja niihin pätevät kaikki julkista sanaa koskevat lainpykälät...
Sananvapaus, niin tottakai, mutta se ei anna lupaa kirjoittaa yksityisistä henkilöistä heitä loukkaavia asioita ja tietoja.

On aivan verrattavissa blogissa naapurista perättömien (tai loukkaavien tietojen) levittely siihen että menisi huutelemaan nämä asiat toreille ja turuille. Kunnianloukkaussyyte siitä voi räpsähtää niskaan ja ihan aiheesta.

Mitäkö tässä yritän höpinäni puitteissa sanoa?
No sen että joillakin on erittäin hämärä kuva siitä mitä saa ja mitä ei saa lain puitteissa julkisissa kirjoituksissa kertoa ja väittää.

Vastuuta sanomisistaan peräänkuulutan myös tänne virtuaalimaailmaan.


Rauhaa ja Rakkautta Sinulle Lukijani!

Pia

---

Rakkaudesta lapsiimme8.11.2007 klo 13:55

Eilisen traagiset tapahtumat saivat minut taas kerran pohtimaan sitä millaisen maailman olemme lapsillemme luoneet ja millaiseksi sitä yhä edelleen luomme.

Miksi nuoret ovat niin ahdistuneita ja voivat henkisesti niin huonosti? Olisiko yksi syy se että monet vanhemmat odottavat nuortensa itsenäistyvän aivan liian aikaisin. Katsotaan että 16 vuotias on jo melkein aikuinen, vaikka tosiasiassa hänellä on aikuisuuteen vielä miltei kymmenen vuotta edessään.
Paljon nuoremmatkin lapset jätetään henkisesti selviytymään omin voimin, ei nähdä lasten pelkoa, turvattomuutta ja hätää.

Annetaan lapsille "kaikki", mikä tarkoittaa että heillä on tavaraa kasapäin ja aina vain saavat lisää, mutta jätetään lapsi tunteineen ja ajatuksineen tyhjän päälle.... "Ei ole aikaa"... työ painaa päälle tai työttömyys masentaa, harrastuksiinkin pitää ehtiä, sekä lasten että omiin. Ei ole aikaa olla vain läsnä ja lähellä, keskustella, kysellä ja neuvoa, antaa aikuisen turvaa.

Elämme usein aikuisina arvotyhjiössä itsekin, miten siis voisimme auttaa lapsiamme löytämään terveitä arvoja elämäänsä kaikkien hömppäarvojen joukosta? Minkälaisia esimerkkejä me olemme aikuisuudesta? Tarjoammeko lapsillemme mahdollisuuden kasvaa henkisesti vahvoiksi vai istutammeko heihin oman rikkinäisyytemme ja henkisen köyhyytemme?

Olen koko oman aikuisuuteni ajan ihmetellyt sitä miten on mahdollista etteivät aikuiset enää puutu lasten tekemisiin julkisilla paikoilla. Katsotaan muualle mieluummin kuin otetaan vastuu, aikuisen vastuu kaikista lähellämme olevista lapsista.
Ajatellaan; "Mitähän tuonkin lapsen vanhemmat oikein tekevät kun eivät ole kasvattaneet lastaan paremmin?"... Se on niin helppoa tuomita toisia sen sijaan että tarttuisi itse asiaan ja auttaisi näin lasta oppimaan oikean ja väärän rajat.
Ennenkaikkea jokaisen lapsen tulisi saada tulla nähdyksi ja kuulluksi, varsinkin silloin kun kaikki ei mene hyvin ja lapsi oireilee.

Siksi pyydän sinuakin, aikuinen jokal uet tätä miettimään oletko todella lähellä lapsiasi ja nuoriasi, tuntevatko he sinut, tietävätkö mitä sinä ajattelet elämästä, maailmasta? Tietävätkö he mitä sinä tunnet missäkin tilanteessa? Tuntevatko he sinun arvosi?
Oletko lastesi ja nuortesi luottamuksen ja kunnioituksen arvoinen?
Oletko kertonut heille heidän ja sinun juuristasi, tietävätkö he mihin he kuuluvat?

Entä tunnetko sinä lapsesi ja nuoresi? Todella tunnetko? Tiedätkö mitä heidän ajatusmaailmassaan tapahtuu? Mitä he tekevät kun eivät ole sinun silmiesi alla? Millaisia tunteita he käsittelevät päivittäin? Mitä he ajattelevat itsestään, millaisina itsensä näkevät ja kokevat? Millaisia ihanteita ja haaveita heillä on, onko heillä niitä? Keitä ovat heidän ystävänsä, tunnetko heidät...todella tunnetko?

Nyt viimeistään on aika astua aikuisuuteen, meidän aikuisten siis. Ottaa vastuumme, eikä vain omista lapsistamme vaan kaikista lapsista.... sillä tulevaisuus on heissä, kaikissa!



Rauhaa ja Rakkautta Sinulle Lukijani.

Pia

---

Mummo hakusessa4.11.2007 klo 19:29

No niin, tänään oli taas näytelmäharjoitukset ja minun olisi pitänyt löytää sisäinen mummoni.

Vaan mistäs minä sen mummon löydän kun en tunne itseäni edes keski-ikäiseksi?

Kunnioitan ja arvostan kyllä vanhenemista, en minä sillä... että tavoittelisin ikuista nuoruutta. Ei! Luojan kiitos että ei enää tarvitse olla parikymppinen ja hukassa itseltään!

Mutta se mummo... kun ei minulla ole edes esimerkkejä omista isoäideistäni, äidistäni nyt puhumattakaan. He ovat kaikki tahtonaisia, eläneet omaa elämäänsä aivan täysillä. Ei heissä ole tippaakaan mummokiltteyttä, vaikka eivät he ilkeitäkään ole.
Napakoita ja jämptejä vain.

Siispä minä kuitenkin aion ottaa heistä mallia ja tehdä "mummostani" juurikin sellaisen... itsenäisen, peräänantamattoman, järeän ja suoran kuin honkapuun.


Rauhaa ja Rakkautta Sinulle Lukijani.

Pia

---

Päivän aforismi27.10.2007 klo 22:45

  Valaistunut ihminen on sellainen jonka sisäisen valon keilaan muut hakeutuvat saamaan lämpöä, toivoa ja iloa. Tarvitsevat näkevät valaistuneen valon, hän itse vain elää rakkauden tiellä iloaan todeksi.

---

Lisää mietintää naiseudesta25.10.2007 klo 12:49

Seurasin tuossa eräänä iltapäivänä televisiosta Oprah showta, jossa 3-vuotias pikkutyttö itki peilin edessä rumuuttaan ja 4-vuotias kanssasisarensa ei suostu syömään jäätelöä koska se lihottaa.
 Teinimalli, valtavan kaunis tyttö sekä ulkoisesti että sisäisesti näki itsensä hirviömäisen rumana. Toki voimme ohittaa nämä ääri-ilmiöinä ja "tyypillisinä" amerikkalaisina sellaisina... mutta pysähdyin miettimään naiseutta... omaani ja muiden.
 Mietin mikä ihme saa meidät aikuisetkin, älykkäät naiset kadottamaan järkemme heti kun on kysymys ulkonäöstämme. Kun vilkaisemmekin itseämme peilistä tai katsomme valokuvia itsestämme näemme kaikki "virheemme" ja vieläpä alamme luokittelemaan omaa arvoamme niiden mukaan.
 Ajattelin että tosiasia on kuitenkin se, että mies voi ihastua vaikka 10 kertaa päivässä, rakastua ehkä jopa kerran kuukaudessa (tai viikossakin), mutta aidosti ja syvästi rakastaa korkeintaan 1-3 kertaa elämänsä aikana. (Samoin kuin me naiset!). Rakkauttahan me kuitenkin kaikki kaipaamme, sitä etsimme... vai kuinka?
 Onko siis tärkeää saada mies ihastumaan ulkonäköömme, rakastumaan ulkoiseen olemukseemme vai tulla rakastetuksi juuri sellaisina ihmisinä kuin olemme?
 Onko naiseutemme todellakin tisseissä, rypyttömissä kasvoissa, tiukoissa pepuissa ja pitkissä säärissä? Jos näin olisi olemme erittäin ohuella jäällä ja se alkaa säröilemään jo kun pääsemme 20 vuoden ikään!! Rakkaus joka kestää ihmisiän loppuunkin saakka ei millään voi perustua siihen miltä näytämme.
En tarkoita sitä etteikö meidän ihan jokaisen tulisi pitää huolta itsestämme, myös ulkoisesta olemuksestamme, mutta mielestäni kehostamme ei koskaan saisi tulla harrastuksemme, muuta kuin terveellisen liikunnan puitteissa... ja silloinkin vain jos todella saamme siitä itsellemme hyvää oloa.

 Tästä päivästä lähtien lupaan itselleni olla oma itseni, niin ulkoisesti kuin sisäisestikin ja aivan omilla säännöilläni. En enää anna muiden määritellä naiseuttani, en kauneuttani tai vajeitani ja toivon että yhä useammat kanssasisareni uskaltavat heittää harteiltaan tuon iänikuisen miellyttämisen taakan ja alkavat kukoistaa juuri sellaisina kuin ovat.
 Älykkäinä, upeina, vahvoina, herkkinä, persoonallisina, aidosti naisellisina naisina.
Olkaamme me aikuiset naiset, äidit, siskot ja mummit esimerkkeinä nuoremmillemme.. antakaamme heille toivoa vapaudesta tulla hyväksytyiksi omina itsenään.

 Hyväksytään me myös miehemme sellaisina kuin he ovat ja maailma on pian paljon parempi paikka elää meille kaikille.

 Rauhaa ja Rakkautta Sinulle Lukijani!
 t. Pia

---