Vahinko10.7.2007 klo 23:27
Tuskinpa saan ensi yönä paljoa nukuttua. Tässä iltasella nuorimmainen törmäsi avonaiseen kaapin oveen ja takaraivossa on reikä. Verta tuli haavasta kun veimme pojan kylppäriin ja aloimme tutkia vaurioita. Annoin ihan suosiolla isännän tutkia haavan,itse tunsin miten polvet muuttuu velliksi kun yritin kurkkia kirkkaan punaisen veren sekaan. Onneksi isäntä on käynyt kaikki mahdolliset ensiapukurssit ja -koulutukset jo työnsäkin puolesta. Haava oli ihan siisti,kaukosäätimen nappulan kokoinen ja verenvuotokin tyrehtyi aika nopeasti. Poika huusi kun viimestä päivää koko ajan ja yritin häntä rauhoittaa ja samalla myös itseäni vaikka hätä olikin suuri.
Kaikki päättyi kuitenkin hyvin. Sairaalaan emme joutuneet lähtemään ja poika menee taas pitkin huushollia niinkun mitään ei olisikaan tapahtunut. Voin kuitenkin hyvin kuvitella että meikäläinen nukkuu levottomasti,kuunnellen koko ajan mitä pienessä sängyssä,siinä omani vieressä,tapahtuu. Pieninkin "epänormaali" ääni saa varmasti kaikki aistit valppaiksi kunnes saan omin silmin todeta että kaikki on hyvin ja heppu nukkuu rauhassa omassa sängyssä. Tuskin on aivotärähdyksestäkään pelkoa kun ei ole pahoinvointia eikä pää ole kipeä.
Tää on tätä äidin elämää... :)