Led - kynttilöitä ja lämpimiä ajatuksia - Blogi - sulosilmä - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Sulosilmän turinoita

Blogi aloitettu: 31.8.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Led - kynttilöitä ja lämpimiä ajatuksia3.11.2008 klo 12:25

  Puolipilvisestä säästä lähetän Teille jokaiselle blogini lukijalle auringonsäteitä ja voimia jokaiseen päivään!
  
  Niin se seinäkalenterinkin lehti vain kääntyi jo marraskuun puolelle. Enkä enää kysy, mihin se aika on karannut, sillä olen tainnut kysellä ajan perään joka blogissani... :-)
  
  Juu. Lauantai oli vesisateinen päivä ja hiukan yritti räntääkin sataa katulampun valokeilaan katsoen, mutta ei maahan jäänyt mitään. Ja vaikka seuraavana aamuna, eli eilenkin oli puoli astetta käynyt pakkasen puolella, oli kotipaikan piha yhtä pehmeä kuin ennenkin, ei ollut kovettunut mihinkään. Ei siis riittävästi yöpakkasia. Niitä kyllä lupaa säätiedotus, mutta...
  
  Onneksi kotipaikallani on jo tuplaikkunat laitettu ja lämpöpatterit on päällä. Tokihan joka toinen päivä on hellassa tuli ja kerran viikossa uunissa, mutta vilpoisaa tuntuu olevan! Vaan ei vilpoisuus tunnu ampiaisia haittaavan, joita majailee avovintillä, 2 suurta pesää ovat rakentaneet paikkaan, jossa tuplaikkunoita säilytetään ja ovat alkaneet asustaa myös tällä hetkellä asumatonta kotipaikkaa. Niitä löytyy ikkunoista, verhoista, ruokakomerosta, lattioilta, kengistä, vaikka mistä.
  
  Mummoni, joka täytti nyt kesällä 87 vuotta, asusti siellä. Vaikka oli keskivaikea dementia - alzheimer, hänestä pidettiin huolta joka toinen päivä käymällä & työt tekemässä, perään kattomassa ja lähes joka päivä soittamalla. Asustihan hän siellä yli 70 vuotta, kunnekka tuli maaliskuussa noro - virus ja vei hänet laitoshoitoon. Kotona asumisesta ja olemisesta ei tullut enää mitään, kun ei kotiaan tuntenut.
  
  Nyt on ollut jo puoli vuotta vanhainkodissa. Hän kaipailee kovasti kotiinsa, kotipaikallemme. Siellä on asunut 3 sukupolvea.
  Nyt sitten eilen enoni toi hänet käymään kotipaikalla - jota hän ei tuntenut. Eikä tainnut tuntea minuakaan... Mutta rauhallinen oli, joi kahvit... Mutta vaikka sanat alkoivatkin jo olla työn takana ja puhe kuiskaavaa, oli katse silti hyvin lämmin ja hymy herkässä. Hän kaipasi kovinkin hellyyttä ja halauksia...
  
  Ei sellaista ennen ollut koskaan. Mutta se on dementia - alzheimerissa sellainen puoli, että sitä tulee kuin lapseksi jälleen ja etsii turvaa eksyneeseen maailmaansa. Ja ne halailut antaa voimaa myös toisille. Ja se lämmin hymy, silmien tuike, vaikka välillä vilahtikin lasittunut katse.
  
  Se oli jotenkin raskasta, kun ei tuntenut kotipaikkaansa, jonne on niin kovasti kaivannut, mutta kun tänään soitin vanhainkotiin, sieltä sanottiin että on jo kotiutunut hyvin. Tietää oman tuolinsa oleskelutilassa ja sänkynsä... Sielläkin hoitaja sanoi, että hän osoittaa hellyyttä ja tarvitsee & saa sitä! Olen siitä kiitollinen, todella.
  
  Se käynti teki hyvää niin hänelle, kuin lapsilleenkin ja minulle. Ja oli ilo tavata!
  
  On silti harmi, ettei hän enää pysty asumaan omassa kodissa mutta käymään onneksi pääsee!
  
  Lämpimiä ajatuksia on hänestä joka päivä ja kiva juttu, että hän voi hyvin olosuhteisiin nähden!
  
  Eilen tätini laittoi sitten kotipaikan ikkunaan kynttelikön ja se loi ihanaa tunnelmaa!
  
  Kohta sitten kaupunginkin katujen ylle viritellään valotähdet ja puut saa pienet valot koristeikseen. Tuossa 24.11 päivän jälkeen, on ollut kaupungissa perinteinen joulukadun avaus. Se on ollut mukava tapahtuma! Parina vuonna se on tapahtunut lumettomissa merkeissä.
  
  Olen jo minäkin laittanut led - kynttilät palamaan ja se on ollut kaunista katsella niiden elävän oloista, mutta tunnelmallista liekkiä.
  
  Näkyy parvekkeilla jo palavan tuikkukynttilöitä ja se luo tunnelmaa ja lempeää valoa tummuneeseen iltaan.
  
  Lauantainakin laitoin led - kynttilän tuikkimaan ja ajatukset lipuivat muistojen virtaan. Jo pois menneisiinkin ihmisiinkin ja lämpimät ajatukset saattelivat heitä. Ehkä lempeät ajatukset tuikkii kuin tähtinä muistojenkin taivaalla...!
  
  Nyt on uusi viikko alkanut ja olen jo ehtinyt pelaamaan muutaman pelinkin Älypään sivustolla. No, pelit ei minusta älypäätä tee, mutta iloa ja vaihtelua ne antaa - ja addiktoi!
  
  Oikein mukavaa marraskuun alkua kaikille ja palaillaan taas, t. Sulosilmä

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---