Fantasiatarina - Blogi - tuoremehu - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: tarinoita ja asiaakin

Blogi aloitettu: 30.9.2009
Blogimerkintöjä: 1 kpl
Avainsanat: sekalaiset kpl

• Fantasiatarina30.9.2009 klo 15:54

  Kirjoitin fantasiatarinan ja pelastin sen tänne. kommentoikkaa toki!!
  

  Kaste
  
  Oli keskiyö. Kaikkialla oli tyyntä ja hiljaista. Lammen pinta ei juuri värähtänytkään, niityn heinät seisoivat paikoillan ja puun okast riippuivat veltoina, kuin nukkuen. Heinikossa siritti sirkka ja joissain huihuili pöllö. Kaikki oli rauhaisaa ja levollista. Yllättäen taivaalle ilmestyi suuri tumma hahmo, jonka siiveniskut saivat aikaan tuulen, joka heilutteli lammen pintaa, heiniä ja puun oksia. Sirkka lakkasi sirittämästä.
   Suuri otus laskeutui lammen viereen ja sen kullankeltaiset silmät kiiluivat yössä. Se oli Berkana, lohikäärme kuningatar, suurin ja mahtavin lohikäärme, jonka tummia, mutta silti niin kiiltäviä suomuja ja purppuraisia siipikalvoja ylistettiin ja ihailtiin kaikkialla lohikäärmeiden, tuon viisaan ja mahtavan kansan, keskuudessa.
   Berkana oli saapunut tällä lammelle juuri tänä yönä sillä tänään oli Näkyjen yö. Silloin tässä lammessa suoritettiin tulevien hallitsijoiden kaste. Berkana suorittaisi Kuningatar Sowelun esikoisen, prinssi Inguksen, tulevan Suurmetsän hallitsijan kasteen.
   Mutta Sowelua ja tämän pojan vitivalkoisia hahmoja ei näkynyt missään. -Missä kuninkaalliset yksisarviset mahtavat olla? Berkana pohti mielessään. Hän päätti odottaa siihen asti, kunnes heinäsirkka jatkaisi siritystään. Silloin hän lentäisi taivaalle tähystämään.
   Hänen ei kuitenkan tarvinnut tehdä sitä, sillä juuri silloin metsän reunasta, puiden lomasta ilmestyi esiin valkea yksisarvistamma ylväänä ja kauniina, kuten aina. Hänen perässään asteli varovasti pieni varsa, jolla ei ollut vielä kunnon sarvea otsassan. Varsa säikkyi ensin nähdessään suuren lohikäärmeen lammen vierellä, mutta rohkaistui sitten, kun huomasi emänsä olevan täysin peloton.
  
  - Saavuitte siis vihdoin,Berkana sanoi kumealla, mutta kauniisti sointuvalla äänellään.
  
  - Anteeksi viivästys, Berkana. Puolisoni pyysi ottamaan yhteyttä, sillä hän oli havainnut preerioilla liikuskelevan tuntemattomia sotilaita. Kastoin sarveni puroon nähdäkseni heidät, mutta heillä on mukanaan maagi, joka esti toimenpiteeni.
  
  - Tuntemattomia sotilaita preerioilla? Miten kuningas Beryll sinne asti ehätti vain yhdessä yössä?
  
  - Ei hän ehtinytkään vaan Kotka toi viestin, Sowelu vastasi.
  
  - Tietysti, hän lentelee milloin missäkin ja havaitsee kaiken ensimmäisenä, mutta eikö meidän pitäisi aloittaa kasterituaali? Yö ehtii liian pitkälle ennen kuin ehdimme aloittaa ja Vesi menettää voimansa taas vuodeksi..., Berkana huomautti
  
  Pikkuinen orivarsa kurkisti emänsä takaa. Äiti oli sanonut, että Berkana ei tee pahaa vaan tekee samanlaisen merkin kuin isällä on sarvessaan. Prinssi otti askeleen eteenpäin ja kumarsi päätään tervehdykseksi.
  
  - Aloitetaan, sanoi Sowelu.
  
  He astuivat kaikki lammen reunalle siten, että Ingus-prinssi seisoi heidän välissä. Sowelu antoi merkin pojallen ja tämä kahlasi veteen. Hän asteli aivan keskella lampea kuten äiti oli neuvonut. lampi oli niin matala, ettei se yltänyt kuin varsan ryntäisiin saakka. Tähdet heijastuivat veden pintaan samoin Inguksen oma kuvajainen. Berkana lehahti taivaalle ja jäi leijumaan lammen yläpuolelle. Hän kastoi pitkän häntänsä ja siipiensä kärjet veteen. Lammen pinta alkoi väreillä ja berkanan hännästä ja siivistä alkoi hiljalleen lähteä valonsäikeitä, jotka lipuivat vedessä kohti Ingnusta.
   Ingus hermostui ja katsoi hädissään äitiään. Äiti katsoi rohkaisevasti ja prinssi jäi seisomaan veteen. Valonsäikeet tavoittivat hänet ja alkoivat edetä häntä pitkin kohti pientä sarventynkää. Se alkoi hohtaa ja kun sarvi hohti kirkaimillaan, Berkana avasi kitansa ja syöksi tulta taivaallae. Liekit tanssivat ja leikittelivät hetken kunnes lohikäärme sulki suunsa ja lensi takaisin lammen rantaan.
   Ingus seisoi yhä vedessä. Häntä hieman heikotti, mutta äiti nyökäytti päätään merkiksi siitä, että prinssi sai palata emänsä luo. Ingus kahlasi takaisin äitinsä luo.
  - Hienosti suoriuduttu lapseni. Nyt sinulla on samanlainen lumihiutaleen kuva kuin isällään on sarvessa, Sowelu kehui varsaansa.
  
  - Niinkö? Onko todella? Haluan nähdä sen!!!
  
  - Katso vedenpinnassa olevaa kuvajaistasi niin näet sen, Berkana kehotti.
  
  Ingus kääntyi katsomaan, mutta samassa metsän siimekestä sinkoutui nuoli kohti Inguksen päätä. Berkanan kuitenkin ehti havaita sen ajoissa ja samassa nuoli oli hiiltynyt mustaksi ja murenevaksi.
  Lammen reunalla ei ollut enää yksisarvisia. he olivat laukanneet metsän suojiin. Lohikäärme taas oli lentänyt korkealle taivaalle, eikä sitä enää erottanut.
   Kaikkialla oli jällen tyyntä. Sirkka alkoi sirittää.

  Loppu
  

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---