Blogin nimi: Joka päivä armon suojassa
Blogimerkintöjä: 1 kpl
-
Joka päivä Jumalan kämmenellä, Juha Vähäsarja 16.8.2026 klo 06:33
Daavid sanoi pojalleen Salomolle: Ryhdy päättäväisesti ja rohkeasti työhön! Älä pelkää, äläkä lannistu, sillä Herra Jumala, minun Jumalani, on kanssasi. Hän ei jätä eikä hylkää sinua, vaan auttaa sinua saamaan päätökseen kaikki Herran temppelissä tehtävät työt.
1 Aik. 28:20
Kun Jumala kutsuu meidät lapsikseen ja evankeliumin välittäjiksi, antaa hän siihen myös tehtävän mukaisen varustuksen. Hän ei jätä omiaan näiden oman voiman ja taidon varaan. Kun Jumala kutsuu, hän kyllä kehottaa laskemaan kustannukset. Tahdommeko seurata ja kulkea hänen tietään, joka on kaikista vaikeuksista huolimatta autuas tie ja jonka päässä odottaa ihmeellinen taivas.
Kun sydän sanoo tälle tielle kyllä, ei sen jälkeen katsota enää taaksepäin. Silloin tartutaan näihin kehotuksen sanoihin ja pidetään niistä luovuttamatta kiinni. Ryhdy päättävästi ja rohkeasti työhön! Älä pelkää äläkä lannistu, sillä Herra Jumala, minun Jumalani on kanssasi. Hän ei jätä eikä hylkää sinua, vaan auttaa sinua saamaan päätökseen kaikki Herran työt.
Riitta-mummi kommentoi 16.8.2026 klo 09:09
Kyllä jokainen Kristukseen uskovan vanhempana kaikkein mieluiten jakaisi 'elämän leipää' omille läheisilleen, mutta ei se juurikaan tahdo käydä. Perhekunta tuntee hänet kaikkine vikoineen ja vajavaisuuksineen. Niiden perusteella saa joskus 'kylmää vettä niskaan'. Kun tätä tapahtuu toistuvasti on parempi olla hiljaa, eikä puhuttava Jumalasta heille, vaan heistä Herralle Jumalalle. Hän on luvannut pelastaa perhekuntamme. Kummallinen käsitys enkelimäisistä uskovaisista elää yhä myyttinä. Enkelit ovat aivan muuta kuin ihmiset joissa asuu aina perisynti ja perntötekijöiden muovaama luonne. Kristus ei katso luonnetta, vaan sydämen tarvetta ja synnintuntoa. Kuningas Daavidin aikana isät olivat patriarkkoja, heitä kuunneltiin, kunnioitettiin ja toteltiin. Isän ohje koitui Salomolle kiitokseksi ja kunniaksi. Tuhlaajapoika ei totellut isää, ja löysi lopulta itsensä syömästä sikojen rehua, ja vasta sitten kelpasi armo ja kotiinpaluu.