Blogin nimi: Joka päivä armon suojassa
Blogi aloitettu: 14.5.2009
Blogimerkintöjä: 1 kpl
Blogimerkintöjä: 1 kpl
-
Siionin virret 84 (violetti vihkonen) 17.9.2026 klo 10:07
Salli, Jeesus, että saisin vilpittömän sydämen, kasvoilleni lankeaisin armahdusta anoen. Sisimpääni kosketa Pyhän Hengen voimalla.
Vetten ääreen johdat sinä, hyvä Paimen, laumasi. Mutta usein eksyn minä aavikolle luotasi. Ohdakkeisen laitumen tyhmyyttäni valitsen.
Armosi on pysyväistä, etkä hylkää milloinkaan. Mutta tätä itsepäistä sekään ei saa uskomaan. Häilyväinen mieli on epäilevä, rauhaton.
Henki voiman, lohdutuksen, neuvo rukouksen tie. Armoon ylösnousemuksen minut uudista ja vie. Vaienna jo valitus. Voimaksi tee heikkous.
Riitta-mummi kommentoi 17.9.2026 klo 10:24
Vieläkin on voimaa Anders Odheliuksen vuonna 1745 kirjoittaman virren sanoissa. Ilmaukset lammaslaumasta ja sen paimenesta ovat Raamatusta , ja erinomainen vertaus se onkin .Tyhminä pidetyistä elikoista jotka ovat monesti pulassa ilman paimentaan. Ennen olivat paimenpojat ja paimentytöt kylän karjaa vartioimassa pedoilta. Isäni kertomuksia olen tästä tehtävästä kuullut, esim. siitä mitä äiti laittoi evääksi ja miten hän ison kiven päälle kiipesi vartioon. Lapsi paimenena tuntuu vaaralliselta, mutta virren viimeisessä värssyssä sanat: Vaienna jo valitus, voimaksi tee heikkous. Kun Kannaksella ei tietääkseni ollut karhuja, riitti paimenpojalle neuvoksi tuohitorveen puheltaminen. Melle rukous hädässä on tuohitorvena.