Blogin nimi: Joka päivä armon suojassa
Blogimerkintöjä: 1547 kpl
-
Joka päivä lapsen lailla, Juha Vähäsarja 10.10.2026 klo 11:30 Kommentoi (1)
Puhe rististä on hullutusta niiden mielestä, jotka joutuvat kadotukseen, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima.
1 Kor. 1:18
Juutalaiset kaipaavat todisteita ihmeiden muodossa ja kreikkalaiset kuulemalla viisaita. Mutta Paavali saarnaa ristiinnaulittua Kristusta. Puhe rististä kelpaa sille, jolla on armon ja anteeksiantamuksen jano. Sille, joka huutaa Jumalaa avuksi elämänsä kipuihin, tyhjyyteen ja ratkaisemattomiin kysymyksiin. Sille, joka tahtoo tietää, miksi elää ja mihin on menossa. Puhe ristillä kuolleesta Jumalasta, kaikkien ihmisten syntisyydestä ja sovintoveren synnit peittävästä voimasta on maailmalle hulluutta, sillä se pakottaa myöntämään riippuvuuden ulkopuolisesta avusta. Se pakottaa näkemään sydämen syvyyksiin ja tunnistamaan sen pahuuden ja sovituksen tarpeen. Jumalaa janoavalle puhe rististä on täynnä armoa. Se antaa luvan tarttua Ristiinnaulittuun Kristukseen, joka on sovittanut meidät Isän kanssa. Taivas on hänelle auki.
-
Joka päivä armon suojassa, Juha Vähäsarja 9.10.2026 klo 06:49 Kommentoi (1)
Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän, hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
Ps. 34:19
Herra Jeesus, kun sydän on särkynyt ja mieli on murtunut, emme pysty näkemään huolenpitoasi. Emme tunnista jatkuvaa läsnäoloasi elämäntilanteissamme ja pienissäkin tapahtumissa. Kiitos, että et odotakaan minulta rohkeutta silloin, kun sitä ei ole tai levollisuutta silloin, kun sielussa puhaltavat kylmät tuulet. Tiedät, että elämässämme on paljon murheita. Siksi sanassasi on paljon lohdutusta. Osoitat näin meille, että murheet ovat osa kansasi vaellusta eikä niiden edessä tarvitse hämmentyä tai menettää toivoansa. Pyydän, että antaisit sieluuni hiljaisen luottamuksen siihen, että olet lähellä, tunnen sitä tai en. Ja että saatat loppuun työsi elämässäni ja annat sydämessäni säilyä lopopuun saakka pelastavan uskon sinuun. Muulla ei sitten niin suurta väliä olekaan.
-
Joka päivä armon suojassa, Juha Vähäsarja 8.10.2026 klo 07:32 Kommentoi (1)
Toivon näkeväni sinut pian. Silloin voimme keskustella kasvotusten. Rauha sinulle! Ystävät lähettvät sinulle tervehdyksensä. Tervehdi ystäviä, jokaista erikseen.
3 Joh. 1:14-15
Helposti koemme olevamme yksinäisiä suuressakin joukossa ja erilaisia pienemmissä, mutta sinun omiesi seurassa meitä yhdistää sama Henki ja sama Herra. Olet antanut meille suuren lahjan, kun olet antanut meille toinen toisemme. Sinussa meidät on liitetty toisiimme lujemmin kuin kehenkään muuhun tässä maailmassa. Auta rohkaisemaan väsyneitä, nostamaan langenneita, rukoilemaan kaikkien puolesta. Kun yksi kärsii, auta muita asettumaan hänen ympärilleen tueksi ja avuksi. Jeesus, tee meille kaikille rakkaaksi ristisi tie. Kiitos, Vapahtaja, että palvelet meitä omiesi osoittaman rakkauden kautta.
-
Joka päivä Jumalan kämmenellä, Juha Vähäsarja 7.10.2026 klo 05:48 Kommentoi (1)
Kaiken tämän on minun käteni tehnyt, niin nämä ovat syntyneet, sanoo Herra. Köyhää minä katson, köyhää, hengeltään särkynyttä, sanani alla arkaa.
Jes. 666:2
Jumalan työ sydämessä murtaa ihmisen omaa tahtoa. Laki näyttää sydämen syntejä ja kovuutta ja se on luonnollemme varsin vastenmielistä ja ahdistavaa. Oma itseluottamus särkyy, väärät luulot omasta voimasta ja pohjimmaisesta hyvyydestä saavat kuoliniskun. Jos sydän silloin taipuu Jumalan edessä myöntämään syntinsä ja syyllisyytensä, niin toivo on vielä olemassa. Sillä Jumala katsoo köyhää, sellaista, joka ei korota itseään ja tuo omia rikkauksiaan esille ansioina. Ja Jumala rakastaa hengeltään särkynyttä, sanan alla arkaa. Mikään ei ole kauniimpaa kuin sanan alle taipunut arka tunto. Se on merkki hengen köyhyydestä, jollainen on Jumalalle mieleen. On Jumalan siunattua työtä, hänen kättensä tekoa, kun väärät tuet murtuvat ja henki alistuu Jumalan vallan alle. Kun tunto tulee araksi sanan alla kaikissa elämän vaiheissa ja ratkaisuissa.
-
Joka päivä lapsen lailla, Juha Vähäsarja 6.10.2026 klo 05:40 Kommentoi (1)
Mikään kadotustuomio ei siis kohtaa niitä, jotka ovat Kristuksessa Jeesuksessa.
Room. 8:1
Usko on kiinnittymistä Kristukseen ja Jumalan sanaan. Tahdomme tehdä niin, vaikka ympäriltä kuuluu voimistuva epäuskon meteli ja sekavan uskonnollisuuden humina. Kiinnitämme katseemme Jumalan sanaan kuin pimeässä loistavaan lamppuun. (2. Piet. 1:9). Joku erkaantuu sanasta epäilysten tähden, toinen vieroittavien hengellisten kokemusten ahdistamana tai hurmaamana. Jumalan sanan on kuitenkin saatava ohjata kristittyä. Lakina, joka tuomitsee vaelluksen, sillä pyhimpänäkin itseään pitävä on vain syntinen ihminen. Mutta myös kehotuksena: "Uskokaa evankeliumi". Ihanasti Jumala jopa velvoittaa meitä uskomaan ilosanoma itsellemme, vaikka oma sydän tai toiset ihmiset eivät sitä sallisi. Sillä: "Armo kuuluu sulle juuri, sulle raukka kurjinkin. Vaikka rintaas tuska suuri kalvaa liekein polttavin. Kaikkein synnit Jeesus kantoi, kaikkein tähden itsensä antoi, ristiin kärsimyksihin". (VK 80)
-
Joka päivä huolta vailla, Juha Vähäsarja 5.10.2026 klo 06:47 Kommentoi (1)
Minä en häpeä evankeliumia, sillä se on Jumalan voima ja se tuo pelastuksen kaikille, jotka sen uskovat, ensin juutalaisille, sitten myös kreikkalaisille.
Room. 1:16
Jumala on Kristuksessa ottanut pois maailman synnin ja täyttänyt lain vaatimukset. Hän sanoo nyt meille: menkää ja kertokaa se kaikille. Kun kerromme, on evankeliumin oltava yhtä ehdotonta kuin minkälaisena se on annettukin. Älkäämme laittako siihen omia lisäyksiä tai vaatimuksia ja näin rakentako kynnystä Jumalan valtakuntaan. Pitäkäämme esillä rohkeasti ja iloisesti Jumalan sanan ydintä, sovituksen evankeliumia. On Jumalan asia, kenelle armo kirkastuu, kenelle ei. Ja ihmisen asia jos hän kääntää sille selkänsä. Meidän tehtävämme on pitää esillä Jumalan sanaa niin, että se voisi olla Pyhän Hengen työvälineenä sydänten tavoittamisessa tänä aikana, jolloin ristin evankeliumi on vaihtunut kokemuksiin, lakihenkisyyteen tai lain hylkäämiseen. Vain sanassa on Jumalan voima, ei ihmisessä.
-
Joka päivä huolta vailla, Juha Vähäsarja 4.10.2026 klo 18:40 Kommentoi (1)
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat; heidät armahdetaan.
Matt. 5:7
Elämä on opettanut, että armollisimpia ihmisiä ovat koetellut ihmiset, jotka ovat kyenneet ottamaan koetukset Jumalan kädestä. He ovat saaneet löytää aarteita pimeyksien kätköistä. Onhan niin, että armo loistaa kirkkaampana hämärässä ja sen todellinen voima tulee näkyviin heikkoudessa. Tahtoisimme mielellämme tasaisen ja onnellisen elämän. Jumala kuitenkin antaa omilleen vaihtelevan, rikkaan ja rosoisen matkan. Tässä ajassa Jumalan armo ja lohdutus on opittava keskellä elämän vaihteluiden, ei niiden ulkopuolella. Koetellut ihmiset ovat käyneet taistelunsa ja heidän uskonsa ja luottamuksensa Jumalaan on vahvistunut. Sydämestä on tullut lempeä ja lempeä sydän on löytänyt toisten luokse. Kyynelten matka on lyhin matka sydämestä sydämeen. - Jospa meidänkin lähellä olisi hyvä olla ja helpompi uskoa armolliseen Jumalaan.
-
Joka päivä huolta vailla, Juha Vähäsarja 3.10.2026 klo 11:59 Kommentoi (1)
Näin Kristus asuu teidän sydämissänne, kun te uskotte ja rakkaus on elämänne perustus ja kasvupohja. Silloin te kykenette yhdessä kaikkien pyhien kanssa käsittämään kaiken leveyden, pituuden, korkeuden ja syvyyden.
Ef. 3:17-18
Syvällä, usein täysin näkymättömissä, kulkee uskon vakaa pohjavirta. Se soljuu samana, Jumalan armosta, myös epäselvyyden aikoina ja kipeiden kysymysten keskellä. Kristus on itse lohduttajan läsnä. Herran asuminen heikkoutemme ja inhimillisen vajavuutemme keskellä on salattu ihme. Heikon uskaltautuminen omistamaan armo itselleen on Pyhän Hengen hienovaraista työtä. Jeesus ei katso uskon kantajan heikkouteen tai vahvuuteen, vaan saapuu sydämeen lahjoittaen kaiken, vaatimatta vastalahjaa. Usko, Jeesus meissä, elää Jumalan lupauksista ja Jumalan lupauksissa. Uskossa saatamme aavistaa jotakin leveydestä, pituudesta, korkeudesta ja syvyydestä, Jumalan voimasta ja vallasta, hänen luomistöittensä suuruudesta.
-
Joka päivä armon suojassa, Juha Vähäsarja 1.10.2026 klo 12:45 Kommentoi (1)
"Kunnioita isääsi ja äitiäsi" on ensimmäinen käsky, johon liittyy lupaus: "Jotta menestyisit ja eläisit kauan maan päällä"
Ef. 6:2-3
Kiitän sinua vanhemmistani, Vapahtajani. Kiitän siitä, että olet tahtonut antaa minulle juuri oman isäni ja äitini. Sinusta on lähtöisin se, että minä olen heidän lapsensa ja he ovat minun vanhempiani. Kiitän tästä hyvästä suunnitelmastasi. Sinä tunnet meidän kaikkien epätäydellisyyden ja kyvyttömyyden osoittaa rakkautta niin kuin tulisi. Anna se anteeksi ja opeta osoittamaan kiintymystämme oikealla tavalla. Älä anna minun loukkaantua vanhempieni heikkouksiin, vaan anna nähdä heidän suuri arvonsa ja merkityksensä omassa elämässäni. Auta minua osoittamaan kunnioitukseni heitä kohtaan niin kuin tahtoisin osoittaa. Auta heitäkin rakastamaan minua puutteineni. Jeesus, kenenkään vanhemmat eivät ole täydellisiä, eivät minunkaan. Kenenkään lapset eivät ole täydellisiä, en minäkään. Sinun luonasi me saamme armosta käsin opetella osoittamaan rakkautta toisillemme. Opimme myös kiittämään toisistamme niin kuin on sopivaa.
(Totisesti Aamen!)
-
Psalmi 103 30.9.2026 klo 08:53 Kommentoi (1)
Armollisen Jumalan ylistys.
1Daavidin virsi.
Kiitä Herraa, minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, hänen pyhää nimeänsä. 2Kiitä Herraa, minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt, 3hän, joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, 4joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, 5joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan. 6Herra tekee vanhurskauden ja hankkii oikeuden kaikille sorretuille. 7Hän on tehnyt Moosekselle tunnetuksi tiensä, Israelin lapsille suuret tekonsa. 8Laupias ja armahtavainen on Herra, pitkämielinen ja suuri armossa. 9Ei hän aina riitele eikä pidä vihaa iankaikkisesti. 10Ei hän tee meille syntiemme mukaan eikä kosta meille pahain tekojemme mukaan. 11Sillä niin korkealla kuin taivas on maasta, niin voimallinen on hänen armonsa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät. 12Niin kaukana kuin itä on lännestä, niin kauas hän siirtää meistä rikkomuksemme. 13Niinkuin isä armahtaa lapsiansa, niin Herrakin armahtaa pelkääväisiänsä. 14Sillä hän tietää, minkäkaltaista tekoa me olemme: hän muistaa meidät tomuksi. 15Ihmisen elinpäivät ovat niinkuin ruoho, hän kukoistaa niinkuin kukkanen kedolla. 16Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. 17Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka häntä pelkäävät, ja hänen vanhurskautensa lasten lapsille, 18niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja muistavat hänen käskynsä ja noudattavat niitä. 19Herra on pystyttänyt istuimensa taivaisiin, ja hänen kuninkuutensa hallitsee kaikkia. 20Kiittäkää Herraa, te hänen enkelinsä, te väkevät sankarit, jotka hänen käskynsä täytätte, kun kuulette hänen sanansa äänen. 21Kiittäkää Herraa, kaikki hänen sotaväkensä, te hänen palvelijansa, jotka hänen tahtonsa teette. 22Kiittäkää Herraa, kaikki hänen tekonsa, hänen valtakuntansa kaikissa paikoissa. Kiitä, minun sieluni, Herraa.