Blogin nimi: Joka päivä armon suojassa
Blogimerkintöjä: 1547 kpl
-
Joka päivä Jumalan kämmenellä, Juha Vähäsarja 9.6.2023 klo 05:07 Kommentoi (0)
Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta. Sinä, joka tahdot
pelastaa minut, sinä olet minun kallioni ja vuorilinnani.
Ps. 71:3
Kallion kätkössä ahdistettu voi levätä turvassa. Kallion lujaa suojaa
eivät voi lävistää vihollisen palavat nuolet, eivätkä rosvot
pääse pimeässäkään sen vartijan ohi.
Kallio on suoja, turva ja lepopaikka. Sen ympäröimänä voi riisua
likaiset vaatteensa, siellä saa hoitaa haavansa, kerätä rauhassa
voimia.
Kristus on kallio. Hänen suojassaan saa olla kuin vuoren päälle
rakennetussa linnassa, raikkaiden tuulien hyväiltävänä.
Hänen muuriensa turvissa saa olla jokainen hänen nimeensä
kastettu. Hänen muuriensa portit ovat auki kaikille apua
huutaville. Kristus on kallio jonka suojaan saa paeta ja jäädä.
-
Joka päivä huolta vailla, Juha Vähäsarja 8.6.2023 klo 06:09 Kommentoi (0)
Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet
Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja
lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
1 Joh. 4:10
On rehellisesti myönnettävä, että rakkaus minun ja Jumalan
välillä on pääasiassa yksipuolista ja yksisuuntaista.
Omat tunteet ja teot vaihtelevat kohtuullisen itsekkäästä
häikäilemättömään. Ehkä luulen rakastavani Jumalaa, kun
hetken tunnen lämpimiä tunteita Luojaani ja Lunastajaani
ja Pyhittäjääni kohtaan. Ehkä hetken osaan iloita anteeksi-
antamuksesta ja ehtoollisen lahjasta tai rukousvastauksista.
Silti perusluonteeni langenneena ihmisenä on, etää mittaan
rakkauden aina sen hyödyllisyydellä. Pyyteetön rakkaus on
olemassa, mutta se asuu Jumalan sydämessä. Onneksi asuu.
Se rakkaus on muuttumatonta, kestävää. Se rakastaa, vaikka
tietää millainen olen. Se ympäröi minut kun heikkona pysyn
Jeesuksen luona enkä suostu siitä mihinkään lähtemään.
Niin, mihin minä siitä vosin mennäkään?
-
Joka päivä Jumalan kämmenellä, Juha Vähäsarja 7.6.2023 klo 06:42 Kommentoi (0)
Minä kuljen sinun edelläsi. Vuorimaat minä tasoitan,
pronssiovet murran, rautateljet isken irti.
Jes. 45:2
Joskus me tarvitsemme Herralta selkeän avunlupauksen. Pelko
voi tulla liian suureksi, sairaus tehdä liian heikoksi tai
näköalattomuus vallata koko sielumaiseman. Minun ei tarvitse
itse raivata tietäni, kun en siihen pystyisikään. Herra tasoitaa
edessä siintävät ylitsepääsemättömän suuret murheen vuoret.
Lukitut ja murtamattomat ovet hän avaa yhdellä sanallaan
ja eteen aukeaa aivan uusi polku, jonka en koskaan uskonut
enää aukeavan. Tie avataan kun on sen aika.
Joskus Herra Jeesus lohduttaa sydämiämme selkeillä
lupauksillaan. Ja me heikot, sairaat ja syntiset voimme vain
katsella ja ihmetellä. Olla kiitollisina hiljaa, kun Herra tekee
elämässämme uutta.
-
Joka päivä armon suojassa, Juha Vähäsarja 6.6.2023 klo 06:13 Kommentoi (0)
Siinä on rakkaus - ei siinä, että me olemme rakastaneet
Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja
lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
1 Joh. 4:10
Jeesus, sinä olet kaiken rakkauteni arvoinen. Kuitenkin tunnen
rakkautta sinua kohtaan aivan liian vähän. Sinä olet kaiken
luottamukseni arvoinen, mutta kuitenkin luotan vain vähän.
Tahtoisin uskoa sinuun vahvasti ja epäilemättä, mutta uskoni
on usein kadoksissa kokonaan. Kiitos tästä lohdutuksestasi:
oleellista ei ole minun haparoiva uskoni, vaan se että sinä
rakastat minua odottamatta mitään, vaatimatta mitään tai
edellyttämättä mitään. Rakkautesi ei perustu vastarakkauteen
vaan on täysin pyyteetöntä. Ja täysin kohtuutonta, en sitä
koskaan voi millään maksaa tai korvata. Et sitä odotakaan,
Herrani. Kiitos, että rakastat minua. Kiitos että lähetit Poikasi
syntieni sovitukseksi. Kiitos, että olen sinun. Se on varmempaa
kuin mikään muu.
-
Joka päivä armon suojassa, Juha Vähäsarja 5.6.2023 klo 04:31 Kommentoi (0)
Oli jo kuudes tunti. Silloin, keskipäivällä, aurinko pimeni.
Pimeys tuli koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin
saakka. Temppelin väliverho repesi keskeltä kahtia. Ja Jeesus
huusi kovalla äänellä: Isä, sinun käsiisi minä uskon henkeni.
Tämän sanottuaan hän henkäisi viimeisen kerran.
Luuk. 23:44-46
Jeesus, kun henkäisit viimeisen kerran ristin karuun puuhun
naulattuna, annoit henkesi koko maailman syntien tähden.
Kukaan ei sinun henkeäsi olisi voinut sinulta riistää, ellet
olisi itse siihen suostunut. Sallit pimeyden valloille hetkensä,
mutta käänsit tuon hetken maailman ikuiseksi iloksi ja
pelastukseksi. Sovitit syntimme rangaistuksen ja ostit ihmiskunnan
vapaaksi. Raskas temppelin väliverho, joka oli elävä kuva
syntisen ihmisen ja sinun pyhyytesi välisestä erosta, oli nyt
revitty lopullisesti halki. Kaikilla sitä tahtovilla on avoin lähde
syntejään vastaan ja vapaa pääsy eteesi. Jeesus, ylistän sinua
tästä teostasi. Tahdon jäädä sen varaan ja vaeltaa ristin
turvissa taivaaseen saakka.
-
Virsi 521 4.6.2023 klo 05:43 Kommentoi (0)
1.
Oi ihminen, mieleesi paina:
ei onnea maailma suo.
Ei kestä, ei säily se aina,
se tuskia, huolia tuo.
Siis maailman murhe nyt heitä
ja pakene turhuuden teitä,
käy uskossa Herrasi luo.2.
Vai Luojaanko turvata voisit
ja palvella mammonaa maan?
Jos toiselle sydämen soisit,
et toista voi seuratakaan.
Oi ihminen, valitse parhain,
tuo sielusi Herralle varhain,
se hänelle tuo kokonaan.3.
Ei huokaillen tarvitse surra:
?Voi, mistä nyt ruokani saan??
Jos niukka on leipäsi, murra
se luottaen vain Jumalaan.
Saat kuormia tielläsi kantaa,
vaan Herrasi voimia antaa,
ei hylkää hän puutteessakaan.4.
Kas lintu ei kylvä, ei niitä,
vaan ruokansa silläkin on.
Voi ihminen oppia siitä.
Hän miksi on oppimaton?
Saat suuretkin pelkosi suistaa,
kun Herramme linnutkin muistaa.
Hän kaikkien auttaja on.5.
Ei kehrätä voi kedon kukka,
vaan ei ole purppurakaan
niin kaunis kuin nurmien nukka,
kuin lilja on kukkiessaan.
Ei Salomo kunniassansa
niin loistanut istuimellansa
kuin loistavat kukkaset maan.6.
Kas niillekin Luojamme verhon
niin kauniin ja säihkyvän loi.
Ne nyt ovat riemuna perhon,
vaan huominen surman jo toi.
Siis yksinkö jäisit nyt huoleen?
Jo katsahda Herrasi puoleen,
hän kaikessa siunata voi.7.
Tee uskossa, toivossa työtä
ja leipäsi rauhassa syö.
Kun Herrasi armo on myötä,
niin murheetta nukkuos yö.
Kun Herralle itsesi annat
ja huolesi hänelle kannat,
on siunattu päiväsi työ.8.
Pois maalliset surusi suista,
ne Herrasi hoitava on.
Yks vain yli kaiken sä muista:
sun sielusi kuolematon.
Siis käy valtakuntahan Herran,
niin muutkin hän lahjansa kerran
myös sinulle antava on.
-
Virsi 520 3.6.2023 klo 04:46 Kommentoi (0)
1.
Oi hyvä Jumala
ja lähde siunauksen,
huolehdit heikoista
ja kuulet rukouksen.
Suo usko oikea,
puhtaaksi sydän luo,
ja synnin vaaroja
tielläni välttää suo.2.
Suo, että uskossa
näin aina vaeltaisin,
eläisin sinussa
ja siunauksen saisin.
Suo uskollisesti
työ kaikki suorittaa,
niin että nimesi
saa siitä kunniaa.3.
Suo, etten horjuisi
milloinkaan totuudesta,
varjele kieleni
valheesta, turhuudesta.
Kun tulee puhua,
niin anna mieleeni
malttia, taitoa
ja rakkauttasi.4.
Jos kohtaan vaaroja,
niin epätoivo estä,
suo sinuun turvata
täydestä sydämestä.
Rohkaise kantamaan
vaivaa ja ristiä
ja auta voittamaan
myös paha hyvällä.5.
Suo minun rakentaa
rauhaa ja oikeutta
ja itse osoittaa
toisille laupeutta.
Kun kaikki, mitä saan,
on sinun lahjaasi,
niin auta antamaan
myös toisten tarpeeksi.6.
Jos elän vanhaksi,
myös silloin hoida, kanna
ja heikon sauvaksi
kätesi vahva anna.
Suo pääni harmeta
kunniallisesti
ja täytä valolla
elämän ehtooni.7.
Turvissa armosi
rauhassa täältä lähden.
Lahjoita leposi
Jeesuksen haavain tähden.
Kun ruumiin kätkee maa
ja lepää sieluni,
saan silloin odottaa
kirkasta päivääsi.8.
Oi Kristus, päälle maan
kun saavut voimassasi,
niin kuolleet haudoistaan
herätät sanallasi.
Suo, että riemuiten
saan kuulla äänesi.
Joukossa pyhien
vie ilojuhlaasi.
-
Joka päivä huolta vailla, Juha Vähäsarja 2.6.2023 klo 06:29 Kommentoi (0)
Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että
ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa
selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa
toivoa.
Room. 5:3-4
Jumalan täytyy tehdä paljon työtä sydämessä, että ahdistukset
voi nähdä hänen työkaluinaan. Emme kuitenkaan ole hukassa
kun meitä viedään ahdistusten aikoihin. Ne ovat jopa tärkeitä
välineitä luottamuksen syventymisessä Vapahtajaan. Jeesukselta
avun saatuamme luotamme häneen uudella, toivorikkaalla
tavalla. Levollisuus lisääntyy, koska olemme saaneet nähdä
hänen olevan lähellä hiljaisinakin aikoina. Paavali haluaa
rohkaista meitä niin kuin Rooman kristittyjä aikoinaan:
väsyä saa, mutta toivoa ei pidä menettää. Aitoon kristillisyyteen
kuuluvat ahdistus ja risti, ja aito kristillisyys ymmärtää myös toisia
ristin kantajia. Me tarvitsemme toisiamme, koska vuorollaan
jokainen on avun tarpeessa. Ahdinkoja ei tarvitse siten säikähtää,
sillä ne opettavat kestävyyttä ja kestävyys on hyödyllistä
koetusten saapuessa. Koetuksesta selviäminen tuo uskon
rinnalle toivon, joka on kristityn tuntomerkki.
-
Joka päivä huolta vailla, Juha Vähäsarja 1.6.2023 klo 05:07 Kommentoi (0)
Onhan kirjoitettu: Jokainen joka huutaa avukseen Herran
nimeä, pelastuu.
Room. 10:13
Usko, joka on Jumalan hienoin lahja, voidaan esittää joskus painavana
vaatimuksena. Kuitenkin ratkaisevaa on uskon kohde, ei sen
kuviteltu vahvuus. Uskon kohde on aina Jeesus, joka otti pois koko
maailman synnin. Jokainen, joka häntä avuksi huutaa, pelastuu.
Näin yksinkertaista se on, kun pohjaan saakka mennään. Ajattele:
jokainen syntisi on jo otettu pois, osaat siitä iloita tai et, olet
varma anteeksiantamuksesta tai et. Syntisi on kaikesta huolimatta
otettu pois, koska Jumalan sana niin vakuuttaa. Meidän
kokemusmaailmamme tai elämäntilanteemme ei mitätöi tapahtunutta.
Syntien sovitusta eivät ratkaise elämän seesteisyys tai ahdistusten
vuoret. Nämä ovat sivuseikkoja pääasian rinnalla. Pääasia on, että
synnit sovitettiin ja että rukoilemalla Jeesusta elämäsi
avuksi olet jo hänen.
-
virsi 515 31.5.2023 klo 07:42 Kommentoi (0)
1.
Nouskaamme vuorelle korkeimmalle,
kun päivä Herran lähestyy.
Hän meidät johtaa kulkemaan
tiellänsä suuntaan oikeaan.
Hän meidät johtaa kulkemaan
tiellänsä suuntaan oikeaan.2.
Pelko ja ahdistus kauas poistuu,
Herra kun lausuu tuomion.
Uutena toivon viinipuu
kaikkien ylle kaareutuu.
Uutena toivon viinipuu
kaikkien ylle kaareutuu.3.
Istumme yhdessä lehväin alla,
kansat ei pelkää toisiaan.
Auroiksi miekat taotaan,
rauha ei pääty milloinkaan.
Auroiksi miekat taotaan,
rauha ei pääty milloinkaan.