Blogi - Jumpin Jack - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Jumpin' Jack

Blogi aloitettu: 13.5.2007
Blogimerkintöjä: 17 kpl
Avainsanat: Kielivisoja ja rock'n'rollia. kpl

• Yhteisö27.2.2008 klo 14:25  Kommentoi (0)

  Olen perustanut kaikille avoimen yhteisön nimeltä Pilkunviilaajat.
  
  Yhteisön yhteydessä toimii myös Pilkunviilausvisa.
  
  Tervetuloa tutustumaan!
  
  Vaikka visa on tylsä, kuten jo nimestäkin voi päätellä, niin saattaa kuitenkin olla hyvä joskus vähän testata oikolukutaitoaan ja kielen sudenkuoppien hallintaa.
  
  Kysymyksiä on toistaiseksi vielä melko vähän, mutta pyrin lisäämään niitä sitä mukaa kuin aika antaa myöten. Lisäksi kaikki halukkaat ovat tervetulleita tekemään visaan lisää tylsiä kysymyksiä! :)

  ---

• Ääntäminen!2.11.2007 klo 03:20  Kommentoi (0)

  - Minulle on lopulta pitkän pohdinnan tuloksena selvinnyt miksi urheiluselostajat ääntävät monasti ulkomaalaisia nimiä väärin.
  
  - No miksi?
  
  - No siksi, kun he ääntävätkin ne yleensä oikein mutta silti väärin!
  
  - No tuo vaatii kyllä jonkinlaisen selityksen?
  
  - No hyvä on, otetaanpa esimerkiksi hyvin yleinen nimi, José Martínez. Tuon urheiluselostajat ääntävät yleensä oikein ääntämättä sitä väärin eli painottavat ääntämisohjeiden mukaan noita aksenttisia tavuja toki myös tietäen, että j äännetään kuten h, [hoSEE marTIInez].
  
  - No entäs sitten, milloinkas he sitten ääntävät tuon väärin oikein?
  
  - No silloin, kun se on väärin kirjoitettu, ilman noita aksenttimerkkejä, Jose Martinez. Silloinkin he ääntävät sen oikein eli painottavat ääntämisohjeiden mukaan tuon vokaaliin päättyvän etunimen toiseksi viimeistä eli ensimmäistä tavua ja z-konsonanttiin päättyvän sukunimen viimeistä tavua, [HOse martiNEEZ], mutta kun nimi on väärin kirjoitettu, niin he ääntämisohjeita noudattaessaan ääntävätkin sen väärin.
  
  - Aha, nyt taidan ymmärtää. Se onkin kirjoittajien vika eikä urheiluselostajien vika!
  
  - Aivan! 

  ---

• Palkinnon arvo!18.7.2007 klo 23:48  Kommentoi (0)

  -Tiesitkö, että vuoden 1950 jälkeen elokuva-alan hyvistä suorituksista myönnetyt Oscar-patsaat ovat saajalleen itse asiassa konkreettisesti rahaksi muutettuna vähempiarvoisia kuin pohjanoteerauksista myönnetyt Golden Raspberry -patsaat eli Razziet?
  
  -Kuinka tuo nyt sitten mukamas on mahdollista?
  
  -No siten, kun Razzie-patsaan myyntihinta "katukaupassa" liikkuu noin viiden Yhdysvaltain dollarin kieppeissä, mutta vuodesta 1950 lähtien Oscar-patsaan voittajat ovat joutuneet ennen palkinnon saamista tekemään sitoumuksen, että jos haluavat myydä patsaansa, sitä tulee ensin tarjota yhden Yhdysvaltain dollarin hinnalla palkinnon myöntäneelle akatemialle... akatemia kaikella todennäköisyydellä patsaan tuolloin ostaa.
  
  -Aha, no tuota käytäntöä olisi aikanaan ollut hyvä soveltaa erään mäkikotkan mitaleihinkin!
  

  ---

• Lisää kielioppia!11.7.2007 klo 01:03  Kommentoi (0)

  Suomen pitäisi olla melko helppoa ja selvää kieltä kirjoittaa syntyperäiselle suomalaiselle, jonka äidinkieli on suomi. Minkä takia sitten olisi hyvä osata edes vähän vieraita kieliä osatakseen kirjoittaa suomea oikein? No, ne ovat ne sijapäätteet. Kirjoitanpa malliksi pienen tekaistun tarinan siitä, kuinka vaikeaa suomi oikeasti on, jos tekstissä joutuu käyttämään vieraskielisiä erisnimiä:
  
  Olin juuri saapunut Montreaux'sta Pariisiin Renault'llani kuunnellen Rainbow'n musiikkia, kun Champs-Élysées'n suunnalta Reanult'honi törmäsi kaksi Peugeot'ta. Toisesta Peugot'sta noussut mies esittäytyi Arnaud Boismortier'ksi ja toisen Peugeot'n kuljettaja, joka mielestäni tuoksahti hivenen Monnet'lle, esittäytyi André Tussaud'ksi. Onneksi törmäys oli ollut siinä määrin lievä, että Renault'honi ei ollut tullut mitään näkyvää naarmua. Ranskalaisten Peugeot'issakaan ei ollut mitään mainittavampia jälkiä, joten sovimme, että jokainen hoitaa itse mahdolliset kulunsa, koska kaikilla oli myös kiire. Boismortier'n kiire johtui siitä, että hän oli matkalla lentokentälle, josta hänen lentonsa oli piakkoin lähtemässä San Joséhen. Tussaud'lla taas oli kiire Bordeaux'hon ja minun piti vielä illaksi ehtiä lautalle Calais'hen. Ranskalaiset nousivat Peugeot'ihinsa ja lähtivät jatkamaan matkaa. Minä nousin Renault'honi, laitoin taas Rainbow'n soimaan ja olin tyytyväinen, että vahingosta oli selvitty pelkällä säikähdyksellä. :)
  
    

  ---

• Pähkäilyä!20.6.2007 klo 10:53  Kommentoi (0)

  -Onko paradoksaalista väittää, että kaikkiin sääntöihin on olemassa poikkeus?
  
  -Ei!
  
  -Entä sitten sellaiset säännöt, joihin ei ole olemassa poikkeusta?
  
  -Ne poikkeavat säännöstä juuri siltä osin, että niissä ei ole poikkeusta.

  
  

  -Jaa, no tuolloinhan sääntö, jonka mukaan kaikkiin sääntöihin on olemassa poikkeus, ei pidä paikkaansa, koska siihen sääntöön ei ole poikkeusta!
  
  -Mutta onhan siihenkin olemassa juuri tuo poikkeus, että siihen ei ole poikkeusta. 
  
  -???

  ---

• Tiesitkö?17.5.2007 klo 01:40  Kommentoi (0)

  Ranskalainen taiteilija Yves Klein järjesti vuonna 1958 Pariisissa taidenäyttelyn nimeltä Le Vide (Tyhjä). Näyttelyssä ei ollut muuta kuin tyhjät valkoiset seinät ja noin 3 000 kävijää, sekä tietysti kaikki näyttelyyn kuuluvat oheistapahtumat juomisineen ja syömisineen!
  
  
  kuva näyttelystä

  ---

• Tiesitkö?13.5.2007 klo 12:55  Kommentoi (0)

  Tämä ei ole piippu.
  
  
  
  Se on vain kuva piipusta!

   

  "Kyseessä on belgialaisen René Magritten vv. 1928–1929 maalaama taulu, jonka nimi on: Ceci n'est pas une pipe (Tämä ei ole piippu). Taiteilija aikanaan perusteli asian juuri tuolla tavalla paradoksaalisesti, että se ei ole piippu, vaan ainoastaan kuva piipusta. Maalaus on tätä nykyä Los Angeles County Museum of Artin kokoelmissa!"

  ---