Fellmanin kartano, Lahti - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Fellmanin kartano, Lahti9.3.2010 klo 11:54

  August Fellman syntyi Lappajärvellä 16.9.1839. Hänen isänsä oli kirkkoherra Jaakko Fellman, kuuluisa Lapin olojen tutkija. August Fellman kävi koulua Kuopiossa ja sotilasuralle valmistavaa junkkarikoulua Helsingissä.
  Vuonna 1866 Fellman avioitui helsinkiläisen tupakkatehtailija Andreas Klärichin tyttären Ida Henrietten kanssa. Pariskunta asettui aluksi pienelle maatilalle Kortesjärvelle, mutta jo joulukuussa 1867 Fellman osti, appensa suosituksesta, suurimman osan Lahden kylän Kartanon tilasta, johon kuului myös Seppälän perintötila. Fellmanit muuttivat Lahteen toukokuussa 1868.

  Lahden kylässä oli 1860-luvun lopulla nelisenkymmentä maatilaa sekä torppia. Asukkaita kylässä oli hieman alle 200. Kartano oli kylän suurin talo, joka sijaitsi tiiviistä ja pienimuotoisesta kyläasutuksesta hieman erillään. Tilan maat ulottuivat Vesijärven rantaan saakka. August Fellman oli ensisijaisesti tilanomistaja. Hän laajensi nopeaan tahtiin tilustensa määrää Lahdessa. Kuollessaan vuonna 1912 August Fellman jätti perinnöksi neljä kokonaistilaa ja lisäksi osia viidestä eri tilasta.

  Fellman oli myös tehtailija. Hän oli mukana Vesijärven rannoille perustetuissa sahayrityksissä ja omisti lisäksi vuoteen 1901 Hovinsaaren sahan Kotkassa. Vuosina 1907-08 hän rakennutti Vesijärven satamaan sulfaattiselluloosatehtaan. Fellman oli myös perustamassa Lahden ensimmäistä olutpanimoa Niemeen. Fellmanilla oli parhaimmillaan palveluksessaan yli 400 henkilöä. Vuonna 1897 Fellman rakennutti Kartanoon uuden päärakennuksen, jonka suunnitteli arkkitehti Hjalmar Åberg.

  Fellman osallistui aktiivisesti kunnalliselämään. Vuosina 1891-1906 hänet valittiin seitsemän kertaa Hollolan tuomiokunnasta talonpoikaissäädyn edustajaksi valtiopäiville. Hänelle myönnettiin hovineuvoksen arvo vuonna 1894. Keväällä 1903 August Fellman karkoitettiin maasta, koska hän oli järjestänyt laittomaksi katsotun perustuslaillisten lakimiesten kokouksen kartanossaan Lahdessa.

  August Fellman tuki moni tavoin Lahden seudun sivistyksellisiä pyrkimyksiä. Hän muiden muassa rakennutti Lahteen ensimmäisen kansakoulun. Hän oli myös mukana perustamassa Lahden kansanopistoa ja yhteiskoulua. August Fellman kuoli 73-vuotiaana keuhkotulehdukseen Helsingissä 1912. Hänet haudattiin Fellmanien sukuhautaan Lahden vanhalle hautausmaalle.

  Tila siirtyi Lahden kaupungille vuonna 1919. Vuonna 1920 rakennuksessa aloitti kansakoulu, seuraavana vuonna kauppakoulu. Koulukäytön myötä Kartanon sisätilat muuttuivat dramaattisesti. Entisen asuinrakennuksen muuttaminen koulutoimen tarpeisiin merkitsi väliseinien purkamista ja uusien rakentamista. Parkettilattiat purettiin ja korvattiin lautalattioilla, tulisijoja muutettiin ja kaikki huoneet maalattiin. Kartanossa toimi myös lastentarha vuosina 1924-1931 ja alakerrassa kouluhammashoitola vuosina 1946-1959.

  Rakennus siirtyi museolautakunnan haltuun vuonna 1965 ja Historiallinen museo avattiin yleisölle vuonna 1968. Kun rakennusta muokattiin 1960-luvulla museon tarpeisiin, entistettiin alakerran yksi huone sen seinistä ja katosta löytyneiden alkuperäisten koristemaalausfragmenttien perusteella. Huoneen koristeellinen uuni on ainoa Kartanon alkuperäinen kiinteä kaluste. Huone on sisustettu Historiallisen museon kokoelmaesineillä runsaan 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tyyliin.

  

   

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---