Mittoja ja ilmestyksiä - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Mittoja ja ilmestyksiä2.2.2011 klo 17:21

  "Ja katso: musta hevonen; ja sen selässä istuvalla oli kädessään vaaka. Ja minä kuulin ikäänkuin äänen niiden neljän olennon keskeltä sanovan: "Koiniks-mitta nisuja yhden denarin, ja kolme koiniksia ohria yhden denarin! Mutta älä turmele öljyä äläkä viiniä..." Ilmestyskirja 6:5-6.

  Koiniks, joka on alun perin viljamitta, on yhden miehen päiväannos. (SI-järjestelmässä 1,094 litraa).

  Denaari (lat. denarius) oli antiikin roomalainen kolikko. Se oli pieni hopeakolikko, joka oli yleisin tuotettu käyttöraha, kunnes antoninianus sen vähitellen syrjäytti.

  Ensimmäiset denaarit lyötiin Rooman tasavallan aikana vuoden 211 eaa. tienoilla. Se painoi keskimäärin 4,5 grammaa. 100-luvulla eaa. sen paino laski noin 3,9 grammaan ja edelleen 3,4 grammaan keisari Neron kaudella. Tämän jälkeen sen arvo alkoi laskea nopeammin, kun sen hopeapitoisuutta ja painoa vähennettiin seuraavien keisarien aikoina. Sen alkuperäinen arvo oli 10 as-rahaa, mihin kolikon nimi viittaa. Noin vuonna 141 eaa. sen arvoksi asetettiin 16 asia johtuen asin painon laskemisesta. Denaari oli tärkein imperiumissa käytetty kolikko antoninianuksen käyttöönottoon 200-luvun puolivälissä. Ilmeisesti viimeiset denaarit lyöttivät keisari Aurelianus vuosina 270–275 ja keisari Diocletianus kautensa alkuvuosina. Käytöstä poistumisensa jälkeen denaaria käytettiin edelleen kirjanpidossa tavalla, jota nykyisin ei enää ymmärretä.

  Rooman tasavallan lopunaikoina työläisen bruttopalkka päivässä saattoi olla yhden denaarin. Denaarin nimestä johtuu myös sana dinaari, joka on nykyäänkin rahayksikön nimenä monissa maissa. Lähde: Wikipedia.

  

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---