Hakkapeliittojen kotiinpaluu - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Hakkapeliittojen kotiinpaluu17.3.2011 klo 19:04

  Pentti Papinahon v.1975 paljastettu 'Hakkapeliittojen kotiinpaluu'-veistos löytyy Mariankadulta Lahdesta. Veistos kuvaa kahta suomalaista hakkapeliittaa palaamassa ratsain 30-vuotisesta sodasta. Aloite teokseen on saatu sotilasperinnejärjestöiltä ja se on toteutettu kaupungin varojen ja keräystuoton turvin. Veistos sijaitsi vuoteen 1991 saakka keskussairaalan mäellä. Teos on kunniaosoitus suomalaisille (ratsu)sotilaille. Patsas on suomalaisen sisun ja maanpuolustustahdon symboli, vaikka se rauhanomaisesta nimestään huolimatta on uhmakas ja päällekäyvä.

  Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618–1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella. Sodan alkusyynä oli katolisten ja protestanttien välinen juopa. 

  Sodan laajetessa siihen liittyi vallanhaluisten ruhtinaiden ja maiden, etenkin Ruotsin ja Ranskan pyrkimys rajoittaa Habsburg-suvun hallitseman keisarikunnan valtaa. Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana mutta päättyi yleiseurooppalaisena sotana, jossa uskonnolliset seikat olivat menettäneet merkityksensä.

  Väkivaltaisuudet alkoivat saksalaisessa Donauwörthin kaupungissa 1606, jonka luterilainen enemmistö kielsi katolisilta omistusoikeuden. Tämä aiheutti mellakan puhkeamisen. Böömissäkin protestantit, jotka olivat enemmistönä katolisen mielivallan alla, vaativat kuningasta apuun. Kuningas hylkäsi pyynnön, mutta toukokuussa 1618 väkijoukko valtasi palatsin ja heitti kaksi kuninkaan ministeriä ulos ikkunasta. 

  Tätä pidetään Böömin kapinan ja kolmikymmenvuotisen sodan alkuna. Tarinan mukaan ministerit putosivat lantakasaan ja selvisivät hengissä.

  Tanskan kuningas Kristian IV pelkäsi protestanttisen valtakuntansa puolesta ja johti armeijan keisarikuntaa vastaan. Englanti, Ranska ja muut vallat huolestuivat Habsburgien vallan kasvusta, mutteivat voineet liittyä sotaan sisäisten ongelmien vuoksi. Tanskaa kismitti myös Habsburgien valta Holsteinin ruhtinaskunnassa.

  Kustaa II Aadolf tuli Saksan luterilaisten avuksi kuten Kristian IV ennen häntä, mutta myös hakemaan taloudellisia etuja Itämeren etelärannikolta. Kustaa II Aadolfia tukivat taloudellisesti Ranskan Ludvig XIII:n pääministeri Richelieu ja alankomaalaiset.

  Viimeisessä vaiheessaan sodasta tuli valtataistelu hallitsijoiden välillä, ja uskonto lykättiin syrjemmälle. Ranska, vaikkakin katolinen maa, oli Pyhän roomalaisen keisarikunnan ja Espanjan kilpailija, ja päätti liittyä sotaan protestanttien puolella. Kardinaali Richelieu uskoi Habsburgien olevan liian voimakkaita hallitessaan Ranskan itärajan takaisia alueita ja käyttäessään vaikutusvaltaansa Alankomaissa.

  Westfalenin rauha päätti kolmikymmenvuotisen sodan. Rauha solmittiin Münsterissä 24. lokakuuta 1648. Neuvottelut käytiin Ferdinand III:n (Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari), Ranskan, Espanjan, Alankomaiden, Ruotsin, Portugalin ja paavin edustajien kesken. Lähde: Wikipedia.

  

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---