Kupittaa, Kuppis - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Kupittaa, Kuppis13.8.2012 klo 14:25

  Ohessa olevaa kuvaa katsoessaan saattaa tottumaton havainnoitsija olettaa, että kamera on kuvanottohetkellä sijainnut Kiinassa, koska rakennusarkkitehtuuri erityisesti paviljonkia koskevan rakennuksen kohdalla muistuttaa kiinalaista temppeliä. Samoin ihmishahmoiset maassa makaava ja istuva patsas antavat aiheen olettaa, ettei kysymys olisi aivan tavanomaisesta suomalais-ugrilaisesta kansanosasta. Mutta näin ei kumminkaan ole asian laita, vaan kamera on kuvanottohetkellä sijainnut Kupittaalla, Suomen Turussa, "Turuus", kuten kaupungin nimi kenties sanotaan paikallisella aksentilla.

  Kupittaa, Kuppis, on kaupunginosa Turun itäisessä osassa, Kupittanpuiston ympärillä. Kupittaanpuisto, Kuppisparken, on Suomen suurin, vanhin ja laajin kaupunkipuisto. Puisto on pinta-alaltaan 24 hehtaaria ja sen alueella sijaitsevat muiden muassa Kupittaan maauimala, Seikkailupuisto sekä paviljonkiravintola, liikennekaupunki ja lintupuisto. Puistossa sijaitsee myös yksi kuvanveistäjä Jussi Mäntysen Hirvi-patsaan pronssivaloksista.

  Kupittaa on merkittävä sikälikin, että perimätiedon mukaan piispa Henrik kastoi ensimmäiset suomalaiset pakanat kristinuskoon Kupittaanpuiston lähteellä. Paitsi kastetoimintaa, Kupittaan lähdettä on käytetty terveyslähteenä ja sittemmin alueella on harjoitettu myös kylpylaitostoimintaa. Vuonna 1912 Kupittaanpuistoon rakennettiin maauimala, joka on toiminnassa tänäkin päivänä paviljonkirakennuksen läheisyydessä. Eikä tässä vielä kaikki: kerrotaan, että Kupittaanpuistossa on potkittu ensimmäistä kertaa suomalaista jalkapalloa joskus 1890-luvulla.

  Kupittaan urheiluhallissa voi harrastaa yleisurheilua, ammuntaa ja keilailua. Rakennuksessa sijaitsee myös kuntosali. Urheiluhallissa on 170 metriä pitkä kiertävä rata ja yksi 100 metrin suora. Halli valmistui vuonna 1971.

  Nykyaikainen GPS helpottaa huomattavasti vieraisiin kulttuureihin tutustumista. Ilman satelliittipaikannusta esimerkiksi Turussa yhtään mihinkään löytäminen olisi huomattavan vaikea toimenpide. Siksi monta erilaista katua ja tienhaaraa kaupungista löytyy, että eksyminen ilman nykyteknologiaa olisi enemmän kuin todennäköistä. Jo Aurajoen yli pääseminen, oikean sillan löytäminen, vaatii tarkkoja laskelmia ja sen selvittämisen, mihin suuntaan sillalla on lupa ajaa. Turun kiertäminen väärään suuntaan voi aiheuttaa ankaria viranomaisperäisiä sanktioita. Olenkin jo pitkään kummastellut, miten viranomainen on voinut sallia GPS -paikannuksen, koska sehän merkitsee viranomaistoiminnan tuottojen huomattavaa vähentymistä muuallakin kuin Turussa.

  

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---