Turun linna - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Turun linna19.8.2012 klo 19:24

  Turussa on paljon historiallisia nähtävyyksiä. Muiden muassa Turun linna, jonka  rakentaminen aloitettiin samoihin aikoihin, kun Suomi liitettiin osaksi Ruotsin kuningaskuntaa. Ruotsin kruunun oli rakennettava valtakunnan itäisen osan eli Suomen ja siihen yhdistetyn Länsi-Karjalan puolustamiseksi sekä hallinnon järjestämiseksi linnoja. Turun linnan ohella aloitettiin myös Viipurin, Hämeenlinnan ja Raaseporin sekä myöhemmin Olavinlinnan rakentaminen. 

  Keskiajan sodankäynnissä vahvasti varustetuilla linnoilla oli keskeinen asema ja myös Turun linnaa alettiin rakentaa puolustussyistä. Linnan sijainti oli hyvä, siksi linnan piirittäminen oli vaikeaa. Linnasta pystyttiin valvomaan myös Aurajoen laivaliikennettä sekä ylläpitämään meriyhteyksiä Ruotsiin. Turun linnan erityisenä tehtävänä oli lisäksi suojata Tuomiokirkon ympäristössä sijainnutta Turun keskiaikaista kaupunkia. Linnan ensisijainen tehtävä oli kuitenkin verojen keruu Suomesta samoin kuin itse kerättyjen verojen ohella myös Hämeenlinnaan kerättyjen ja sieltä Turkuun Hämeen Härkätietä myöten siirrettyjen verojen turvallinen säilytys sekä niiden laivaaminen Ruotsiin. Samoin tärkeää oli vankien säilytys, mikä tehtävä linnalla säilyi pitkään.

  TURUN LINNAN HISTORIA TIIVISTETYSTI:

  1280-1310

  Käskynhaltijan nimittäminen v. 1280 vakiinnutti Suomen aseman Ruotsin valtiokoneistossa. Ensimmäiseksi käskynhaltijaksi nimitettiin Kaarle Kustaanpoika. Turun linna perustettiin 1280-luvulla. Linna rakennettiin Aurajoen suulle, pienelle saarelle. Tuohon aikaan veden pinta oli kolme ja puoli metriä korkeammalla kuin nyt. Tuloksena oli suorakaiteen muotoinen (59 x 38 m) leirilinna. Tämä ensimmäinen linna oli suorakaiteen muotoinen ja se piti sisällään päällikön rakennuksen ja kappelin. Sotilaat leiriytyivät avoimen taivaan alle. Linnan muurit olivat yhdeksän metriä korkeat. Muurien esikuvaksi mainitaan Visbyn kaupungin muuri.

  1310-1364

  Herttua Valdemarin aikana (1302-1318) leirilinna muutettiin suljetuksi hallintolinnaksi. Linna jaettiin välimuurilla kahteen osaan, päälinnaan ja esilinnaan. Kehämuuria korotettiin ja asuinhuoneita rakennettiin lisää. Keskiaikainen kuninkaansali valmistui. Turun linna koki ensimmäisen loistokautensa Mattias Kettilmundinpojan ollessa linnan päällikkönä (1324- 1326).

  Kuningas Maunu Eerikinpoika vieraili linnassa 1347 ja 1351. Ne olivat ensimmäiset Suomeen tehdyt kuningasvierailut. Maunu Eeerikinpoika ja Albrekt Mecklenburgilaisen välisten riitaisuuksien aikana linna oli piiritettynä yli kahdeksan kuukauden ajan. Linnan päällikkönä oli tuolloin norjalainen Narve Ingevaldsson.

  1364-1468 

  Linnan piiritys päättyi linnan antautumiseen ja paloon. Rakennustyöt pääsivät kuitenkin pian käyntiin. Bo Joninpoika Grip, joka sai koko Suomen läänityksekseen, rakennutti keskiaikaisen kuninkaansalin holvit uudelleen. Linnassa oli laajennustöiden loputtua nelisenkymmentä huonetta.

  Eerik Pommerilainen valittiin 1396 Moran kivillä Ruotsin hallitsijaksi. Seuraavana vuonna 1397 hänet kruunattiin Pohjoismaiden: Ruotsin, Norjan ja Tanskan yhteiseksi kuninkaaksi, Kalmarin unionikuninkaaksi. Hän vieraili Turussa pari kertaa ja aloitti rahanlyömisen Turun linnassa sekä perusti sinne maaoikeuden.

  1486-1505

  Valtionhoitaja Sten Sture ja hänen puolisonsa Ingeborg Tott kävivät vuonna 1495 Turun linnassa. Pohjoissiivessä oleva Sturen kirkko ristiholveineen rakennettiin ilmeisesti heidän aikanaan. Keskiaikaisen linnan tunnusmerkkeihin kuuluvat mm. solakäytävät, joiden kautta siirryttiin huoneesta toiseen ja ulkomuurin pienet ampuma-aukot. Solakäytävät olivat muureja kiertäviä puusta rakennettuja käytäviä rakennusten välillä. Linnan vanhimpia käymälöitä nimitettiin priveteiksi. Linnan lämmitysjärjestelmänä oli hypokaustilämmitys. Päälinnan alimmassa kerroksessa on neljä suurta keskusuunia, hypokaustia. Näitä lämmitettäessä uunien päällä ja sisäpuolella olevat kivet kuumenivat. Lämmin ilma johdettiin yläkerroksiin lämpökanavia, kalefaktoreita, pitkin. Järjestelmä ei pystynyt kumminkaan talviaikana pitämään suurta kivirakennusta asumiskelpoisena, vaan hoviväki asui talven lähiseudun kartanoissa.

  1507-1555

  Suomen linnat joutuivat vuonna 1520 Ruotsin kuninkaaksi kruunatun Kristian II haltuun. Tukholman verilöylyn takia syntyneen kapinan yhteydessä Kustaa Vaasan joukot valloittivat linnan vuonna 1523.

  Kuningas Kustaa Vaasa irrotti Ruotsin Kalmarin unionista vuonna 1523 ja perusti valtakuntaan perintökuninkuuden. Kuningas Kustaa Vaasa vieraili vuonna 1530 linnassa. Hänen vierailunsa kunniaksi maalattiin portinvartijanhuoneen seinämaalaukset. Vuosikymmenen lopulla aloitettiin linnassa laajat uudistus- ja korjaustyöt, mm. linnan lämmityssysteemiä parannettiin.

  1556-1589

  Turun linnan loisteliain aika oli 1500-luvulla. Turun linnan herraksi ja Suomen herttuaksi nimitettiin vuonna 1556 Juhana herttua, ja hän otti puolisokseen puolalaisen Katarina Jagellonican. Juhanan aikana linna rakennettiin nykyiseen laajuuteensa. Silloin Turun linnaan rakennettiin renesanssi-salit.

  Herttuan hovi Turun linnassa oli Suomen oloissa ainutlaatuisen loistokas ja ainoa esimerkki maassamme vietetystä renessanssityylisestä hovielämästä. Juhana avioitui Puolan kuninkaan tyttären Katarina Jagellonican kanssa ja myös hän muutti lyhyeksi aikaa (joulukuu 1562 - elokuu 1563) Turun linnaan asumaan. Katarinan mukana Juhana-herttuan hoviin tuli kansainvälisiä kulttuurivaikutteita erityisesti renessanssiajan Italiasta ja Puolasta. Hänellä oli myötäjäislahjoina muun muassa jalokiviä, kultaa, samettia, verhoja, seinätapetteja eli globeliineja, yöasuja ja haarukoita, joita Suomen kansa ei ollut nähnyt tätä ennen. Linna oli Suomen oloissa valtava laitos, jossa työskenteli 600 ihmistä, heistä suurin osa naisia. Juhana-herttuan kerrotaan olleen hyvin muotitietoinen hallitsija, jonka käyttäytyminen herätti ihastusta myös ulkomailla. Linnassa vietettiin loisteliaita juhlia ja läheisellä Ruissalon saarella järjestettiin turnajaisia

  Juhana herttualla oli myös vihkimätön vaimo, Kaarina Hannuntytär, jonka kanssa hänellä oli neljä lasta.

  Eerik XIV:n joukot (10 000 miestä) saapuivat linnaan runsaan kahdeksan kuukauden kuluttua Juhana herttuan nimittämisen jälkeen ja herttuapari vietiin vangittuna Ruotsiin. Eerik XIV nousi vuonna 1560 valtaan isänsä Kustaa Vaasan kuoleman jälkeen tämän vanhimpana poikana. Eerik oli luonteeltaan tasapainoton. Hän oli luonteeltaan synkkämielinen ja kiivas. Henkisestä tasapainottomuudesta huolimatta Eerikillä oli selkeät poliittiset tavoitteet. Hän halusi nujertaa nuoremmat velipuolensa, joille Kustaa Vaasa oli jättänyt omat herttuakuntansa, ja Ruotsin ylimmän aatelin. Vuonna 1568 Eerik kuohutti Ruotsia menemällä naimisiin Kaarina Maununtyttären kanssa. Kuohunnan syy lienee siinä, että Kaarina Maununtytär oli lähtöisin talonpoikaissäädystä. Ylhäisaateliset eivät yleensä seurustelleet talonpoikaissäädyn kanssa.

  Myöhemmin osat vaihtuivat ja Eerik XIV oli perheineen vankina Turun linnassa 1570-1571.

  Pietari Brahen aika

  Kreivi Pietari Brahe nimitettiin Suomen kenraalikuvernööriksi 1637. Hänen tehtävänään oli alueen hallinnon hoitaminen. Siihen kuuluivat verotus, oikeuslaitos sekä sotaväen järjestelyt. Näitä tehtäviä varten Turun linnassa oli kenraalikuvernöörin virasto.

  Kenraalikuvernööri asui puolisonsa Kristiina Katariina Stenbockin kanssa esilinnan itäsiiven huoneistossa. Linnaa kohennettiin ja siitä tuli seuraelämän keskus. Brahe tunnettiin valtiomiestaidoistaan.

  Brahe perusti maamme ensimmäisen yliopiston, Turun Akatemian 1640. Hän järjesti postilaitoksen, kunnosti maantieverkostoa, edisti elinkeinoelämää ja perusti useita kaupunkeja.

  Brahen aika Suomessa oli onnellista aikaa. Sanonta "kreivin aika" on tuolta ajalta peräisin.

  Turun linna on ollut vankilana lähes koko olemassaolonsa ajan. Paksuseinäiset holvatut huoneet ovat olleet otollisia pahantekijöitten säilytyspaikkoja jo ennen kuin vankeutta käytettiin rangaistuksena sanan nykyaikaisessa merkityksessä. Linnan tunnetuimpia vankeja ovat olleet muiden muassa Jaakko Ilkka, Eerik XIV ja ylioppilas Karl Jordan, joka sai sittemmin mestaustuomion kaksinnaimisesta. Tunnettu rikollinen oli myös Matti Haapoja, jonka kuuluisimmaksi murhaksi mainitaan "Ilotytön kylmäverinen kuristaminen Helsingissä 1890".

  1961-1977

  Pommituksessa vuonna 1941 päälinnan puuosat paloivat täydellisesti.

  Ajatus koko linnan restauroinnista syntyi kuitenkin jo keväällä 1937. Arkkitehdiksi valittiin Erik Bryggman. Sota katkaisi kuitenkin restaurointityön, joka pääsi jatkumaan vasta 1946. Linna avattiin yleisölle 15 vuotta myöhemmin. Erik Bryggmanin kuoltua työ saatettiin loppuun arkkitehti Olli Kestilän johdolla. Linnan sisustussuunnitelmat laati Erik Bryggmanin tytär, sisustusarkkitehti Carin Bryggman. Linna palautettiin keskiaikaiseen ja osin 1500-luvun asuunsa. Ulkoasu säilytettiin yksinkertaisessa 1700-luvun muodossa.

  Kuvassa näkyy linnan läntinen pääty ja linnan korkein kohta: 38 metriä korkea torni.

  Lähteet: Linnan web -sivut, Wikipedia ja Linnasta myytävä kirjanen muiden muassa.

  

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---