Järvi - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Järvi19.3.2015 klo 17:36

  Järvi on merestä erillään oleva maaston muotojen rajaama vesialue. Järveä pienempi seisova vesi on lampi. Erään määritelmän mukaan vesialue on lampi, jos sen läpimitta on alle 200 metriä. Lampea pienempiä vettä sisältäviä alueita ovat lammikko ja lätäkkö. Useimmat järvet ovat suolattomia. Suolaisia järviä kutsutaan suolajärviksi. Maailman suolaisimmat järvet ovat Kuollutmeri ja Iso Suolajärvi sekä maailman suurin järvi Kaspianmeri. Tällaiset järvet ovat usein meren pinnan alapuolella. Erikoislaatuisia järviä ovat jäätikön alla olevat järvet, kuten Vostok Antarktiksella.

  Suomessa on 187 888 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria. Näistä noin 56 000 on yli hehtaarin kokoista ja noin 2600 yli neliökilometrin suuruista. Suomen järvien kokonaispinta-ala on 32 600 neliökilometriä. Suomen järvien keskisyvyys on noin kuusi metriä. Järvet peittävät maapallon pinta-alasta 1,8 prosenttia. Maapallon järvien kokonaismäärä on yli kymmenen miljoonaa.

  Suomessa on järvinimiä noin 20 000. Yleisin järvinimi on Mustalampi, seuraavana Ahvenlampi ja kolmantena Haukilampi. Yleisin järvi ?loppuinen järven nimi on Saarijärvi. Näitä on kaikkiaan 198 kappaletta. Kaikilla järvillä ei ole nimeä ollenkaan. Tällaisia järviä on joidenkin tietojen mukaan 13 722 kappaletta.

  Vostok ?järvi sijaitsee neljä kilometriä paksun jääkerroksen alla Itä-Antarktiksella Gamburtsevin vuoriston kupeessa. Järvi on nimetty sen päällä sijaitsevan venäläisen Vostok ?tutkimuskeskuksen mukaan. Järvi on maailman suurin tutkimaton järvi. Järven pinta-ala on 14 000 neliökilomeriä ja järven syvyys paikoitellen puoli kilometriä.

  Kuvan järvi ei ole Vostok. Ei sinne päinkään, ei, vaan kuvassa siintelee Lahden Vesijärvi lähes keväisessä kukoistuksessaan helmi- maaliskuun vaihteessa vuonna 2015. Yritin tarkoin katsoa näkyisikö jäällä uveavantoa eli uhkuavantoa, mutta eipä tunnu näkyvän. Uveavantohan on avanto, joka syntyy jäälle lumen painosta ja josta pursuaa vettä jäälle. Tämä tieto oli tarpeeseen Iltasanomien ristikkoa täytettäessä. Vähempikin olisi tosin riittänyt, mutta ristisanatkin alkavat yhä enenevästi muistuttaa rakettitiedettä. Onneksi talouspolitiikka ei vaadi enempää kuin sen, että ymmärtää soten ja rakennemuutoksen.

  

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---