Silmiä ja lehmänkauppoja - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Silmiä ja lehmänkauppoja2.9.2015 klo 19:22

  Lehmänkaupalla, kohandeln, tarkoitetaan kaupankäyntiä vastapalveluksin. Sanaa käytetään erityisesti politiikassa, kun on tarve hankkia toisten puolueiden tuki omalle hankkeelle.

  Pistesilmä puolestaan on monille selkärangattomille, kuten niveljalkaisille, tyypillinen silmän laji. Pistesilmä on pienikokoinen, yhdestä mykiöstä koostuva valoreseptorielin, joka kykenee aistimaan valon voimakkuutta ja sen vaihteluita, mutta ei yleensä liikettä. Mehiläisillä ja ampiaisilla muiden muassa on verkkosilmän lisäksi myös pistesilmät. Hämähäkeiltä taas puuttuvat verkkosilmät, sen sijaan niillä on kehittyneet pistesilmät.

  Verkkosilmä on niveljalkaisten eliöiden silmä, joka koostuu lukuisasta määrästä osasilmiä. Verkkosilmän tuottama informaatio on epätarkka, koska verkkosilmän jokainen solu katsoo omaan suuntaansa. Epätarkkuutta kompensoi kuitenkin se, että verkkosilmä kerää tietoa laajemmalta alueelta kuin esimerkiksi selkärankaisten linssillä varustettu silmä.

  Silmiä on kuitenkin olemassa lukuisa joukko, joista yllä vain osa on mainittu. Puhutaan muiden muassa puusilmästä, tappisilmästä ja lasisilmästä. Politiikassa erityisesti pelisilmä on tullut tunnetuksi. Lehmänkaupan kytkeminen silmien yhteyteen saattaa kummastuttaa, mutta arvelen, että lehmänkaupan olemassaolo aiheutuu etupäässä näkökyvyn puuttumisesta. Ehkä poliitikoille olisi hyödyksi, jos heille saataisiin kehitetyksi lasisilmän ohella myös verkko- ja pistesilmät. Niiden avulla olisi mahdollista päätellä ainakin se mistä päin valo tulee.

  Viimeaikoina on ollut muodikasta puhua sääntelyn purkamisesta. Yksi esimerkki saatiin, kun yhteiskuntasopimus kaatui. Nyt on onneksi yksi sääntö vähemmän. Sitä paitsi yhteiskuntasopimus sanan varsinaisessa merkityksessä olisi suorastaan kaikkien sopimusten äiti.  Joka tapauksessa ainakin yksi sääntö meiltä vielä puuttuu ja sen mukana kaikki. Pitäisi säätää laki, joka määrittelee kuinka paljon vettä järvessä, joessa ja meressä pitää lain mukaan olla.

  Kuvan Seinäjoki toukokuulta 2015 osoittaa miten vaarallinen vähävetinen joki voi olla kaloille. Johan noin vähäisessä vedessä kala lyö päänsä kiveen, jos se sattuu paikalle uimaan. 

  

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---