Maisema-arkkitehtuuria Kyrönjoella - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Maisema-arkkitehtuuria Kyrönjoella11.3.2016 klo 23:45

  Maisema-arkkitehtuuri tarkoittaa ympäristön esteettistä olemusta ja muotoilua. Maisema-arkkitehtuuri sisältää aisteilla havaittavien ympäristöä muovaavien tekijöiden lisäksi kulttuurisidonnaisia ja sosiaalisia arvoja. Maisema-arkkitehtuuri on sekoitus taidetta, luonnontieteitä ja tekniikkaa. Maisema-arkkitehtuuri on aikasidonnaista ja elää vuodenaikojen mukaan. Luonnonprosessit kuten veden kiertokulku, vuodenaikojen vaihtelu ja sääolot vaikuttavat maiseman ja arkkitehtuurin luonteeseen. Maisema-arkkitehtuurin rakennusaineita ovat perinteisten rakennusmateriaalien lisäksi kasvillisuus, maaperä, vesi, valo ja varjo.

  Käytännössä maisema-arkkitehtuuri tarkoittaa esimerkiksi asuinympäristöjen, julkisten puistojen ja viheralueiden suunnittelua, kaavoitukseen liittyvää alueiden käytön suunnittelua sekä ympäristön kunnostamisen suunnittelua. Suomessa on harjoitettu puutarha- ja maisema-arkkitehtuuria keskiajalta lähtien. Turun seudulla luostareihin perustettiin puutarhoja, jotka olivat lähinnä hyötypuutarhoja. Puutarhoja perustettiin myös aateliskartanoihin ja säteritiloille, myöhemmin pappiloihin ja talonpoikaistiloille.

  1500 ?luvulla puutarhat olivat pienikokoisia, poikkeuksena linnapuutarhat ja kuninkaankartanot, joissa saatettiin käyttää myös ulkomaisia koristekasveja. Puutarhan kehitys oli hidasta ja puutarhoja löytyi lähinnä vain eteläisimmästä Suomesta.

  Puutarhat olivat 1500 ?luvulla edelleen hyvin pienimuotoisia, poikkeuksena tähän olivat linnapuutarhat ja kuninkaankartanot, joissa saattoi esiintyä myös ulkomaisia koristekasveja. Puutarhan kehitys oli hidasta, ja keskittynyt vain eteläisimpään Suomeen.

  1700 ? luvulla puutarhojen visuaalisuuteen ruvettiin kiinnittämään  huomiota ja koristekasvien käyttö lisääntyi. Puutarha oli tyypillisesti suorakaide, joka oli jaettu neljään osaan. Osat olivat hedelmäpuiden puutarha, kyökkiryytimaa, lääkekortteli ja kukkaiskortteli. Suuressa osassa maaseutua puutarha muotoutui edelleen vain tuotannon mukaan. Ihmisen lähin pihapiiri oli tyypillisesti puista hakattu, avoin ja luonnon ympäröimä.

  1800- luvulla englantilainen maisemapuutarha yleistyi Suomessa. Ensimmäiset julkiset kaupunkipuistot Suomessa 1800-luvun alussa olivat maisemapuutarhoja. Ne oli tarkoitettu erityisesti varakkaamman väen seurustelu ja näyttäytymispaikoiksi. Esimerkkinä mainitaan Esplanadin puisto, joka oli Helsingin ensimmäisiä kaupunkipuistoja.

  1900 -luvun alun jälkeen suosioon nousivat jugend-puutarhat, joille oli tyypillistä symmetria ja suoralinjaisuus. 30 -luvulta lähtien Suomessa on vaikuttanut vahvasti funktionaalinen, luonnonmukaisuutta korostava puutarhatyyli.

  Oheisessa kuvassa olen kehittänyt maisema-arkkitehtuurin käsitettä edelleen. Idean sain kosmetiikkateollisuudesta, jonka tuottamilla väriaineilla saadaan aikaiseksi lähes uutta luovia tuloksia. Niinpä sitten tyrkkäsin kuvan Kyrönjokeen ympäristöineen hieman keltaista maalia muutoin niin pinaatinvihreän maiseman piristykseksi.

   

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---