Kankkulan kaivolla12.1.2017 klo 10:17
Jo Kankkulan kaivolla lehtii puu,
yhä Kankkulan kaivolla vaikenee suu.
Käki nukkuu siellä ja kevät on,
kuin myös media hampaaton.Vain Kaiho käy uljaasti vaaroja päin,
saa potkut duunistaan yllättäin.
Ei Kankkulan kaivolla rykiä saa,
muuten voi joutua saunan taa.Kankkulan kaivolla ei ole tekemistä kuvan maiseman kanssa. Tosin voi olla, että molemmissa on kysymyksessä kevät, vaikka luultavimmin kuitenkin kesä. Kuva esittää Etelä-Pohjanmaalla, Seinäjoella virtaavaa Seinäjokea. Seinäjoella eletään vielä suhteellisen lähellä maaseutua ja elämä on muutenkin maanläheisempää kuin suuressa kaupungissa, joten eipä olisi ihme, vaikka pankkisalin lattialla olisi sannan sijasta puhdasta lantaa, kirkkosalista nyt puhumattakaan. Tosin kirkossa käy sen verran vähän asiakkaita, ettei lanta muodosta ylipääsemätöntä estettä. Pankissa puolestaan lannan ja rahan haju ovat osittain yhteneväisiä. Tällä en mitenkään halvenna Etelä-Pohjanmaata saati Seinäjokea, vaan pitäydyn loogisiin johtopäätöksiin. Hyvänä puolena Etelä-Pohjanmaalla on se, että siellä aurinko tuntuu paistavan aina. Sen sijaan täällä, ikään kuin etelässä, on aina pilvistä ja Vesijärveltä puhaltaa tuuli, joka vie hiukset päästä ellei niistä pidä molemmin käsin kiinni.
Kankkulan kaivolla oli Yleisradiossa vuosina 1959-1970 esitetty radiohupailu. Sen luojina, käsikirjoittajina ja ohjaajina toimivat Antero Alpola ja Aune Ala-Tuuhonen. Ohjelman huumori perustui Wikipedian mukaan juhlavan ja rahvaanomaisen tyylin vastakkainasetteluun. Sopimattomista ja kielletyistä aiheista puhuttiin Wikipedia ?lähteen mukaan verhotusti. Kuunnelmasarjan nimen keksi Ala-Tuuhonen. Kestävintä antia ohjelmasta lienee ?humppa? ?sanan ilmaantuminen suomen kieleen.
Kankkulan kaivo kertoo Kankkula ?nimisestä hämäläisestä maalaispaikkakunnasta, jonka keskuksena ei ole tori, vaan kaivo, Kankkulan kaivo. Perimätieto kertoo, että ainakin osa sarjan hahmoista olisivat peräisin Iitin Vuolenkosken kylästä, jonka asukkaat Aune Ala-Tuuhonen paikkakuntalaisena tunsi hyvin. Kankkulan kaivon kuunnelmajaksot olivat rakenteeltaan parodioita suorista radiolähetyksistä, joiden juontajana toimi Speakeriksi kutsuttu radiotoimittaja (Hannes Häyrinen), joka puhui suoraan yleisölle ja kiersi haastattelemassa Kankkulan asukkaita.
Myös Kankkulan kaivon tekijät ovat olleet niitä, jotka ovat järkyttäneet keskustalaista aatemaailmaa. Ala-Tuuhosen Tuohikontti ?nimisessä viihdeohjelmassa ollut sketsi Saarijärven Paavo aiheutti keväällä 1958 kohun, joka johti Maalaisliiton tekemään eduskuntakyselyn Yleisradion viihdeohjelmista. Antero Alpolalla ja Aune Ala-Tuuhosella kerrotaan olleen tapana koetella hyvän maun rajoja ja ihmisten huumorintajua. Mahdollisesti myös tajuttomuutta. Nykyisin Yleisradio on kunnostautunut lähinnä ?asiaohjelmilla?.
Älypää tiedottaa
Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!
17.4.2025
Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!