Älykkyys 2018 - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Älykkyys 201814.7.2018 klo 16:02

  Älykkyys on kesällä 2018 kohonnut merkittäväksi huomioni kohteeksi. Sinänsä tämä ei ole ihme, koska siitä mistä on puute, siitä yleensä puhutaan, tai itse asiassa, mikään pakko ei tietenkään ole puhua yhtään mistään, mutta jos nyt jostakin puhutaan, nin puhutaan sitten älykkyydestä.

  Mikään uusi keksintö älykkyys ei ole, vaan älykkyys on syntynyt sitä mukaa kuin ihminen on kehittynyt. Tuskin paljon erehtyy, jos väittää, että kehityksen yksi moottori on nimenomaan äly. Näin on pääteltävissä erilaisista älykkyyden määritelmistä, vaikka mitään yksiselitteistä määritelmää ei ole olemassa. Jos älykkyys määritellään mielen kyvyksi, joka pitää sisällään kyvyn järkeillä, suunnitella, ratkaista ongelmia ja ajatella käsitteellisesti monimutkaisia ilmiöitä ja oppia nopeasti kokemuksesta, niin luultavasti tällaisella arsenaalilla lahjakkuutta kehityskin etenee. Niin kutsuttu Flynnin ilmiö tarkoittaa älykkyyden testauksessa havaittua ilmiötä, jonka mukaan keskimääräisesti väestön älykkyystesteissä saamat tulokset ovat nousseet merkittävästi 1900 -luvulla. Tuona aikanahan kehityskin on harpponut peninkulmasaappain eteenpäin. Erityisesti digitalisaatio. Sitä ennenhän maailma oli pitkälti James Wattin ja höyrykoneen lumoissa, kun taas tänä päivänä höyrykoneen sijalla savuaa tietokone.

  Wikipedian mukaan matemaatikko ja fyysikko Francis Galton oli ensimmäinen, joka alkoi selvittää älykkyyseroja psykologisluonteisilla testeillä. Galton uskoi, että älykkyys on perinnöllistä ja hän ymmärsi älykkyyden ennen kaikkea hyväksi havaintokyvyksi. Erityisesti ranskalaiset ovat olleet innokkaita älykkyyden parissa puuhastelijoita. Varhaisimmat puuhastelut osuivat 1800 ja 1900 -lukujen taitteeseen, kun Ranskassa otettiin käyttöön yleinen oppivelvollisuus. Kun oppilaiden jakaminen luokkiin koettiin vaikeaksi, niin ongelmaa ratkaisemaan pyydettiin Alfred Binet -niminen tutkija, joka sitten työtovereineen kehitti sopivan testin erilaisten oppimisvaikeuksien kartoittamiseksi. Käsite älykkyysikä lienee tuolta ajalta. Älykkyysiän käsite ei kuitenkaan sopinut aikuisten testaamiseen, joten saksalaien psykologi William Stern muutti sen älykkyysosamääräksi.

  Mutta miten tämä kaikki liittyy kesään 2018? Ongelma on siinä, että jos on vähän älyä, niin silloin ihminen ei ymmärrä kaikkia asioita. Jos taas älyä on paljon, niin kaikille asioille löytyy rationaalinen selitys. Jos näin ei ole, niin silloinhan älyllä ei niin sanotusti tee yhtään mitään. Sanotun perusteella olen päätynyt siihen johtopäätökseen, että sorsilla, valkoposkihanhilla ja vandaaleilla on hyvin korkea älykkyys, tai ainakin osamäärä. En nimittäin vajavaisella älyn määrälläni pysty mitenkään ymmärtämään mikä järki piilee puiston käytävien ja nurmikkojen jatkuvalla paskomisella tai mikä järki piilee puiston bajamajan kaatamisessa. Myös lokeilla on ilmeisen korkea älykkyys, koska en täysin ymmärrä myöskään lokkien yletöntä, etupäässä järven yllä tapahtuvaa epämusikaalista kirkumista. Sama pätee tietysti torilla esiintyviin artisteihinkin. Etenkin keskiyön molemmin puolin. Kysymyksessä täytyy olla mittava älyllinen arsenaali.

  Jyväskylä, yksi muinoisista kotikaupungeistani, on yksi älyn ja edistyksen tyyssija. Tästä todisteena laitan oheen kuvan Neron portaista. Ne johtavat Harjun laelle, josta avautuu huimaava älyllinen perspektiivi ympäröivään yhteiskuntaan.

  

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---