Terveiset lomalta - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Terveiset lomalta5.8.2023 klo 00:17

  Loma on moniulotteinen käsite. Suorastaan kirjo. Siksi onkin hyvä puhua pikemminkin loman kuin sukupuolen moninaisuudesta. Eihän kaksi vaihtoehtoa juuri täytä moninaisuuden ehtoa. Myönnän toki, että kysymys kahden moninaisuudesta on filosofinen kysymys. Toisin sanoen kysymys, johon sen enempää pähkäileminen kuin mikään muukaan ei tuota järjellistä vastausta.

  Yleensä pähkäileminen sekoittaa pään, joten en yhtään ihmettele, että oppimistulokset laskevat, kun jo koulutaipaleen alussa aakkoset korvautuvat binäärisen maailman kieltämisellä. Sen sijaan keskittyminen lomapäivien laskentaan, palkan ansaitsemiseen ja palkkojen kirjaamiseen kirjanpitoon kohottaisi oppimistulosten määrää verrattomasti.

  Saamani didaktiset instrumentit painottavat tavoitteellista opettamista, jota en opiskelijana havainnut missään, joten panostaminen opetusmenetelmiin tuottaisi varmasti tulosta sen sijaan, että vain lisää rahaa kaadetaan moninaisuuksien edistämiseen.

  Sitten myöhemmällä iällä, kuten tapauksessani, voi loman ymmärtää haluamallaan tavalla. Kuten teenkin. Titenkin ymmärrykseni sallimissa rajoissa.

  Tällä kertaa lomani suuntautui Längelmäveden rannalle Orivedelle, ymmärtääkseni. Pitkä matka ei ollut myöskään Eräjärvelle. Längelmävesi on tuttu kesäpäivästään, josta Topelius, pahojen kielten mukaan nousuhumalassa, taiteili runon, jonka mukaan oli näkevinään jotakin. Muiden muassa Längelmäveden. Harjulan seljänne lienee kaiketi Kangasalla sijaitseva Haralan harju tai Vehoniemen harju.  Gabriel Linsen on tehnyt runoon sävelen niin että nyttemmin taideteos tunnetaan nimellä Kesäpäivä Kangasalla.

  Loma onnistui. Kiitos yhden poutapäivän. Mitä enempää vaatimaton ihminen tarvitseekaan? Erityisen mieleenpainuvaa oli jälleen kerran maalaisympäristö, järven ranta ja sauna. Erityisesti hiljaisuus. Ehdin juostakin parikymmentä kilometriä, kahtena päivänä kympit. 

  Pitkästä aikaa pääsin juoksemaan peltojen keskellä maantietä. Tosin osan pikitietä. Ympärillä viljavat vainiot ja ilmassa joutsenet. Hämmästyin kauran viljelyn määrää. Ajattelin ensin, että kaurasta on alettu värkätä viinaa, mutta sitten muistin, että maitoahan kaurasta nykyään tiristetään, ja muita ekologisesti kestäviä tuotteita, niin että maapallon tulevaisuus turvautuu.

  Jopa keskushermostoni toimi yhtenä päivänä ennen näkemättömän tehokkaasti. Kaadoin 2150 Elon botin omalla 2500 arvoisella keskushermostoni Elolla. Lukemat perustuvat botin tekemään analyysiin. Ottelu oli lyhyt, botti murti sisilialaisen puolustukseni kekustan, joten väistin kuningattarella kohti vastustajan kuningasta, jonka edessä odotti oma sotilas. Sitten vain tuikkasin kuningattaren soltun eteen, ja se oli siinä. Se matsi.

  Kahtena päivänä söin oriveteläisessä kahvilassa lounaan ja näin myös paikallisen kirkon, joka on tosi hieno ja mielestäni omaperäisen näköinen.  Se on Heikki ja Kaija Sirenin suunnittelema luomus 1960 -luvun alusta. 

  Eräjärvi on niin ikään mielenkiintoinen paikka. Erityisesti mieleeni jäivät Vihasjärven koulu ja Kivimuseo. Vihasjärven koulun vaiheet alkoivat 1906 ja päättyivät keväällä 1968. Parhaimmillaan oppilaita mainitaan olleen mittavasti yli sata. Itse rakennus on vaikuttava ympäristöineen ja historiallisine esineineen. Eräjärvi on ollut muinoin itsenäinen kunta, joka on sittemmin liittynyt Oriveteen. Muistaakseni 1973. 

  Kivimuseossa huomioni kiinnittyi Eräjärven vaakunaan, jossa on punaisella pohjalla kolme puista valkoista ongenkoukkua. En olisi tiennyt esineitä puisiksi ongenkoukuiksi ellen olisi kysynyt. Itse museo on entinen 1864 valmistunut lainaviljamakasiini. Mielenkiintoista oli tutustua kiven kiertokulkuun luonnossa kuten myös erilaisiin koti- ja ulkomaisiin kivilajeihin.

  

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---