Populäärimusiikin lyhyt oppimäärä - Blogi - Phil Decker - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Maailma sanoin ja kuvin

Blogi aloitettu: 25.5.2007
Blogimerkintöjä: 1 kpl

• Populäärimusiikin lyhyt oppimäärä21.11.2007 klo 08:34

  Musiikin harrastamiseni on muutamina viimevuosina jäänyt kerrassaan olemattomaksi. Olen täysin tietämätön esimerkiksi siitä, vieläkö Topi Sorsakoski on pinnalla tai vieläkö Jorma Kääriäinen on Agentsien laulusolisti. Olen yrittänyt paikata laiminlyöntiäni Youtuben ja Wikipedian avulla, joita lähteitä hyväksikäyttäen olen yrittänyt luoda jonkinlaista kuvaa siitä, millainen maailma viimevuosikymmeninä on ollut musiikin näkökulmasta katsottuna. 
  
  1940-luku:
  Jazz, swing, esittäjinä Benny Goodman, Charlie Parker, Dizzy Gillespie. 
  
  1950-luku:
  Rock, esittäjänä Elvis. Vanha hyvä aika. Ensimmäiset formula-ajot Silverstone 13.5.1950. Korean sota. Olympialaiset Suomessa 1952. Sputnik, 1957. 
  
  1960-luku:
  Osallistuminen, radikalismi, yhteiskunnallinen vaikuttaminen ovat ajalle tunnusomaista. Rock saa uusia muotoja. Esittäjänä The Beatles. Twist on muodissa ja rautalankamusiikki syntyy. Protestit ovat in, vrt. Simo Salminen. Hippiliike syntyy. Korvissani soivat yhä paitsi Simo Salminen myös Kristiina Halkola ja kaksikymmentä perhettä. 
  
  1970-luku:
  Suomi juostaan jälleen maailman kartalle. Öljykriisi syntyy, kuten uusi rokin muoto punk. Kiss, Uriah Heep, Black Sabbath syntyvät. Myös Gary Glitter, Alice Cooper ja David Bowie. Uusi musiikin laji, disko ilmaantuu. Esimerkkinä diskosta mainittakoon vaikka Abba ja Boney M:  Rasputin, Rivers of Babylon, Daddy Cool, Belfast, Ma Baker, Bahama Mama, Hooray, Hooray, No Woman No Cry yms. Niin ja Saturday Night Fever. 
  
  1980-luku:
  Tietokoneet alkavat ilmestyä toimistoihin ja koteihin, AIDS ilmestyy maailmaan, samoin paikallisradiot, kuntosalit, solariumit ja jupit, menestyvät nuoret kaupunkilaiset uraihmiset (Young urban professionals). Musiikin tekemisen tapa muuttuu. Käyttöön ilmestyvät syntetisaattorit, samplerit ja VHS ja CD-tekniikka. Dingo, Eppu Normaali, Popeda, Leevi and the Leavings ovat framilla. Muualla maailmassa Bon Jovi, Toto, Dire Strait, U2. Myös Europe, Los Lobos, Sabrina ja Samantha Fox muistuvat mieleen. Jostakin syystä, tai sitten ei. 
  
  1990-luku:
  Suomi suuntaa länteen ja liittyy EU:hun. Hiphop-kulttuuri nousee kukoistukseen, vaikka onkin syntynyt jo ties milloin. Hiphoppia edustaa muiden muassa Tupac Shakur. Aikuiset ihmiset ryhtyvät tuijottamaan piirrettyjä: Kukkulan kuningasta ja Simpsoneja. Internet alkaa levitä ja GSM-verkkoja ryhdytään pykäämään. Konemusiikki valtaa alaa. Uutta teknologiaa edustavat PC, Microsoft Windows, MP3, kännykät ja DVD. HIM ja Apulanta onnistunevat syntymään 90-luvulla. 
  
  2000-luku:
  Tekniikka kehittyy. Analoginen tv vetää viimeisiään ja hitaimpienkin on aika hankkia vähintään digibox. Hiphop jatkaa kukoistamistaan. Siis tämä musiikin laji, joka syntyi jo 1970-luvulla New Yorkin mustien ja latinalaisamerikkalaisten keskuudessa ja jolle musiikin lajille on tunnusomaista loppusoinnullinen sanoitus ja rytmi, räppäys. Suomalaisia aikakauden bändejä Bomfunk MC, Disco, Lordi, The Rasmus.Järkyttävin 2000-luvun havaintoni on se, miten paljon Lordi muistuttaa KISS-nimistä kokoonpanoa aina asusteita ja pyrotekniikkaa myöten musiikista nyt puhumattakaan.             

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---