Elämä ja kuolema - Blogi - Riitta-mummi - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Sielun kaivo

Blogi aloitettu: 14.5.2024
Blogimerkintöjä: 1 kpl
Avainsanat: armo, totuus, synti, ja, katumus kpl

• Elämä ja kuolema10.6.2025 klo 10:53

  Kuolemasta...

  Ei puhuta yleisesti, paitsi ehkä saattohoitolaitoksissa. Joku viisas on sanonut  Memento mori, muista kuolevaisuutesi.

  Vanhat, sairaat ja uskovat ihmiset ajattelevat kuolemaansa varmaan elävistä eniten.

  Lapsena pelkäsin alati että äiti tai isä kuolee, ja mitä sitten tapahtuu... Tyyppinä olenkin huolehtija, järjestelijä sekä organisaattori. En kuitenkaan, onneksi, alkanut puhumaan näistä kenellekään, pidin pelot sisälläni ja siellä ne muiden pelkojen kanssa muhivat ajoittain ahdistukseksi asti.

  Nyt puhuisin kuolemasta, sen odottamisesta, siihen valmistautumisesta ja aivan hautajaisjärjestelyistäkin. Kun puolisini nelikymppisenä sairastui vakavasti, tein surutyötä niin että se tuotti hengellisen heräämisen, ja se onkin

  ollut elämäni pelastus, ja on loppuun asti !

  Olen saavuttanut niin korkean iän, että alan olla melko valmis luopumaan tästä ajasta. Aika onkin muuttunut yhä pahemmaksi. Luomakunta huokaa tuskissaan ja ahdistus on vallanut ihmisten elämän. Nuorisossa näkyy pahoinvointi eniten. Käyttäytyminen on liian usein häiriintynyttä ja jo lapset tarvitsevat lääkitystä.

  Omassa elämässä on ollut runsaasti iloa ja hiukan suruakin. Niin että suru ei ole musertanut, sen on saattanut kestää, kantoapuna rukous Kaiken Antajalle. Kärsimisen kestäminen on opettavaa, se aikaan saa toivoa.

  Katsoessamme luomakuntaa näemme saman kiertokulun kuin minkä Herra on ihmiselle ajatellut. Ajassa mikään ei ole ikuista. Iankaikkisuudessa kaikki on toista !  

  Olemme puolison kanssa keskustelleet mitä meidän tomumajoille tapahtuu kun olemme kuolleet. Miten haudataan ja mihin. Muistotilaisuus kotikirkossa jonkun tutun papin toimittaman, jos joku yhä heistä elää.

  Pidot ovat pinehköt, perhe ja lähiystävät kutsutaan. Virretkin olen valinnut, mutta saattavat ne muuttuakin. Jätän jälkeläisille valinnanvaraa.

  Mutta tämän värssyn toivon kuolinilmoitukseen:

   

   

  Kuin varjo, minkä liljan varsi suo,

  niin liki seisoo Luoja luotuansa.

  Hän päivän helteet, arotuulet tuo,

  Hän viimeisenä seisoo multain päällä.

  Hän sinun syntyä ja kuolla suo.

   

  Riitta-mummi

   

   

   

   

   

   

   

   

   

   

  Takaisin blogimerkintöihin

  ---