Blogin nimi: Sielun kaivo
Blogimerkintöjä: 1 kpl
Avainsanat: armo, totuus, synti, ja, katumus
-
Kaipuu jonnekin... 23.7.2026 klo 20:22
Minulla ollut aika-ajoin aikoja jolloin olen kaivannut lapsuuteeni. Eniten ehkä kesäisiä viikkoja Virolahdella tai isän suvun Keski-Suomalaisissa maisemissa jonne Karjalan evakot olivat monien vaiheiden jälkeen asettuneet. Kuhmoinen, Jämsä,Vilppula ja Saarijärvi kangastelevat rakkain sukulaisin ja viehättävin maisemin, kaikki asuivat vesistöjen äärellä. Meri on ollut aina minulle rakas. Niin se oli äidillenkin. Hän kirjoitti Pitkäpaaden kallioista . Sinne mentiin veneellä eväät ja kahvipannu mukana. Lettupannukin oli, ja taikina valmiina kattilassa. Sellainen kummallinen kaipuu Karjalaan yleisemminkin on ollut elämäni herkimpinä hetkinä. Kun olen lukenut kirjoista juuri vanhempieni kotiseuduista ja isäni työpaikasta Viipurissa, haluaisin minäkin olla siellä. En ole käynyt, eivät käyneet enää vanhempanikaan kun raja sulkeutui. Äidn sisarukset ovat käyneet suvun maatilan tanhuvilla.Orslahti on muutaman kilometrn päässä Vaalimaalta. Valokuvista näkyy yhä omenapuut ja papan asentamat portinpylväät ja kellari. Ne ovat omaa virolahtelaista graniittia, kuten talon kivjalka ja navetankin rakenteet. Virolahden graniittia vietiin Pietarin rakennuksiin 1700-luvulla valtavat määrät. Louhokset ovat siitä yhä muistomerkkeina monin paikoin.
Eräänlaista, kaipauksen tapaista on myös muutamissa nykyisen maamme paikkakunnissa. Hämeenlinna oli mukava paikka asua ja rakentaa koti Aulangon harjulle.Se tosin loppui lyhyeen, mutta käyty on usein sukulaisissa ja vanhoja tuttuja paikkoja katsomassa.Olen kiintynyt Hämeenlinnaan, niin karjalais-henkinen kuin olenkin. Myös muutamat rannikkokaupungit ovat usein muitoissan. Kristiinankaupunki, Tammisaari, Porvoo ja muutkin , joissa olen vieraillut.
Monia edesmenneitä ihmisiä kaipaan tietenkin, mutta se on yksityisintä historiaani....
Taivaskaipuu on yleistä ikäisissäni, mutta minä jaksan sitä aikaa vielä vartoa. Elän tätä päivää ja päivän kerrallaan...
Riitta-mummi
Ei kommentteja