Blogi - rossi - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Rossin blogi

Blogi aloitettu: 31.5.2009
Blogimerkintöjä: 19 kpl
Avainsanat: Mitä vain kpl

• Jenni Vartiaisen Ihmisten edessä28.7.2009 klo 22:04  Kommentoi (0)

  Mä en kylläkään pidä kyseisestä artistista mutta tää kappale on vaan helvetin hyvä.
  
  Kadut täyttyy ihmisistä,
  Ne ei tiedä meistä mitään.
  Ootat mua asemalla -
  Ehkä kello antaa
  Anteeksi minulle.
  Juoksen loppumatkan,
  Sinä
  Olet kaunis niin kuin aina
  Sinun korkeissa koroissa.

  Sano: Tämä ilta kävellään
  Käsi kädessä
  Ihmisten edessä.
  Älä sinä muiden katseista välitä
  Sillä me ollaan yhdessä.
  Ne ei tiedä mitään,
  Ne ei kuulu tähän tarinaan,
  Joka harvoille luetaan.

  Kadut täyttyy äänistä,
  Joku huutaa meidän perään.
  Olet meistä vahvempi,
  Kanssasi en pelkää
  Kaupungin pimeää.
  Ihmisjoukon kohdalla
  Pidät kiinni kovempaa
  Ja pelkoni katoaa.

  Sillä tämä ilta kävellään
  Käsi kädessä
  Ihmisten edessä.
  Älä sinä muiden katseista välitä
  Sillä me ollaan yhdessä.
  Ne ei tiedä mitään,
  Ne ei kuulu tähän tarinaan,
  Joka harvoille luetaan.

  Tämä harvoille luetaan

  Ne ei tiedä mitään
  Ne ei kuulu tähän tarinaan
  Joka harvoille luetaan

  ---

• Moi!!27.7.2009 klo 22:28  Kommentoi (0)

  Kaikkia joita sattuu kiinnostamaan niin olen myös kirjautunut Demin sivuille käyttäjänä Rudi. Eli kaikki joita kiinnostaa äkkiä Demin sivuille :)

  ---

• Tarina20.7.2009 klo 20:01  Kommentoi (1)

  Kirjotan yhtä tarinaa jonka nimi on Elämän arvet. Mä laitan tähän sen juonen ja pätkän yhdestä kohdasta. Kommentoikaa!!
  
  Juoni:
  Mari Kannasaho aloittaa yläasteen ja huomaa jo heti ensimmäisenä päivänä, että jotain outoa on tekeillä. Koulua vaihtanut Kai Kiiski käyttäytyy oudosti, aivan kuin hän ei edes haluaisi ystäviä ja hän tuntuu vihaavan adoptio isäänsä Jounia. Hänellä on myös outoja haavoja. Mari aikoo ottaa selville mitä on tekeillä, mutta se ei olekaan niin helppoa, kun Kai ei halua muiden tietävän asioitaan. Siinä samassa rötäkässä hän alkaa tuntea outoa vetoa Kaita kohtaan...
  
  
  Tekstinäyte:

  Martti otti linkkuveitsen taskustaan ja kysyi uhkaavasti:- Alatko sinä minulle?

    -Alatko SÄ mulle? Kai puolestaan kysyi ja otti vyöstään roikkuvasta tupesta puukon ja nosti sen Martin kaulalle. Samalla hän piti poikaa hiuksista kiinni, ettei tämä pääsisi karkuun. Martin suu loksahti auki. Puukko oli valtava, oikein kunnon Rambo puukko.

    -M-mikä tuo on? Martti änkytti.

    -Puukko, vai oletko niin sokea, ettet näe? Kai tiuskaisi vihaisena.

  Kai oli sen tyyppinen kaveri, että hän voisi vahingoittaa ketä vain. Siksi Mari ei ajatellut seurauksia, vaan ryntäsi poikien väliin. Kai otti askeleen taaksepäin ja työnsi puukon takaisin tuppeen sanoen:

    -Siirry.

    -En.

    -Mitä, eikö kova kundi uskalla tehdä mitään Marille? Martti kysyi ivallisesti Marin toiselta puolelta.

    -Pää kiinni. Mari tiuskaisi.- Minä en lähde minnekään.

   

  ---

• LEAN TARINA13.7.2009 klo 21:25  Kommentoi (0)

  
  En muista paljoakaan synnyinpaikastani. Siellä oli ahdasta ja pimeää, eivätkä ihmiset koskaan leikkineet kanssamme.
  
  Muistan äitini ja hänen pehmeän turkkinsa, mutta hän oli usein sairas ja hyvin laiha. Hänellä oli vain vähän maitoa minulle ja sisaruksilleni.
  
  Muistan monien sisaruksieni kuolleen ja kaipaan heitä niin. Muistan myös päivän, jolloin minut vietiin pois äitini luota. Olin niin surullinen ja peloissani, maitohampaanikin olivat juuri puhjenneet. Minun olisi pitänyt pysyä äitini luona pidempään, mutta hän oli niin sairas.
  
  Niin meidät pantiin laatikkoon ja vietiin johonkin outoon paikkaan. Vain me kaksi. Olimme peloissamme ja painauduimme kiinni toisiimme, yksikään ihminen ei silittänyt eikä rakastanut meitä. Niin paljon nähtävää, ääniä ja hajuja!
  
  Olemme kaupassa, jossa on paljon erilaisia eläimiä! Jotkut vaakkuvat! Jotkut naukuvat ja toiset piipittävät! Minut on lukittu siskoni kanssa pieneen häkkiin, voin kuulla muiden pentujen ääniä täältä.
  
  Näen ihmisten katselevan minua. Pidän erityisesti "pienistä ihmisistä", lapsista. He näyttävät niin suloisilta ja hauskoilta, ihan kuin he haluaisivat leikkiä kanssani!
  
  Kaikki päivät vietämme pienessä häkissämme, joskus ilkeät ihmiset lyövät ikkunaan pelotellakseen meitä. Silloin tällöin meidät viedään ulos ihmisten nähtäväksi. Jotkut ovat helliä, mutta toiset satuttavat meitä.
  
  Saamme aina kuulla "Ne on niin söpöjä! Tahdon tuollaisen!", mutta koskaan emme pääse kenenkään mukaan.
  
  Siskoni kuoli viime yönä, kun kauppa oli pimeänä. Painoin pääni hänen pehmeälle turkilleen ja tunsin elämän jättävän hänen pienen, laihan ruumiinsa.
  
  Olin kuullut ihmisten sanovan, että hän oli sairas ja minutkin pitäisi myydä alennushintaan, että pääsisivät minusta äkkiä eroon.
  
  Luulen pehmeän ininäni olleen ainoa (ääni), joka suri häntä kun hänen ruumiinsa aamulla otettiin pois häkistä ja heitettiin roskikseen.
  
  Tänään tuli perhe ja osti minut! Voi onnen päivää! He ovat todella mukava perhe ja he todella, todella halusivat minut!
  
  He olivat ostaneet kupin ja ruokaa minulle ja perheen tyttö piti minua hellästi sylissään. Rakastan häntä niin paljon!
  
  Tytön äiti ja isä kehuvat minua suloiseksi ja hyväksi pennuksi! Minut nimetään Angeliksi (Enkeliksi). Rakastan nuolla uusia ihmisiäni!
  
  Perhe pitää minusta hyvää huolta, he ovat helliä ja rakastavat minua. Hellävaroin he opettavat minulle oikean ja väärän, antavat hyvää ruokaa ja paljon rakkautta.
  
  Haluan ainoastaan miellyttää näitä ihania ihmisiä! Rakastan pikku tyttöä ja pidän leikkimisestä hänen kanssaan!
  
  Tänään kävin eläinlääkärillä. Se oli outo paikka ja minua pelotti. Sain pari rokotusta, mutta paras ystäväni, pikku tyttö piti minua hellästi ja sanoi sen olevan OK. Niinpä rentouduin.
  
  Eläinlääkäri varmaankin sanoi surullisia sanoja rakkaalle perheelleni, koska he näyttivät kamalan onnettomilta. Kuulin vakavasta lonkkaviasta ja jotain sydämestäni...
  
  Kuulin eläinlääkärin sanovan jotain "epämääräisistä kasvattajista" ja siitä, että vanhempiani ei varmaankaan oltu kuvattu.
  
  En ymmärtänyt eläinlääkärin puheita, ainoastaan sen, että minua koskee nähdä perheeni näin surullisena. Mutta he silti rakastavat minua ja minäkin rakastan heitä hyvin paljon!
  
  Olen nyt kuusi kuukautta vanha. Siinä missä useimmat muut pennut ovat vankkoja ja riehakkaita, minuun sattuu kauheasti jo pelkkä liikkuminenkin.
  
  Kipu ei koskaan hellitä. Minuun sattuu leikkiä ja juosta rakkaan pikku-tyttöni kanssa ja minun on myös vaikea hengittää.
  
  Yritän parhaani ollakseni se vahva pentu, mikä minun pitäisi olla, mutta se on niin vaikeaa.
  
  Sydämeni särkyy kun näen pikku-tytön niin surullisena ja kuulen Äidin ja Isän sanovan: "nyt on varmaankin aika".
  
  Useita kertoja olen käynyt eläinlääkärillä, eivätkä uutiset ole koskaan hyviä. Aina puhutaan synnynnäisistä ongelmista.
  
  Haluan vain tuntea lämpimän auringonpaisteen, leikkiä ja helliä perhettäni.
  
  Viime yö oli pahin. Kipu on nyt ainainen olotilani, juominenkin koskee.
  
  Yritän nousta, mutta voin ainoastaan inistä kivusta.
  
  Minut viedään autoon viimeisen kerran. Kaikki ovat niin surullisia, enkä tiedä miksi. Olenko ollut tuhma?
  
  Yritän aina olla hyvä ja rakastettava, mitä olen tehnyt väärin?
  
  Voi kun tämä kipu vain menisi pois!
  
  Kunpa vain pystyisin pysäyttämään pienen tytön kyyneleet.
  
  Yritän nuolla hänen kättään, mutta voin vain valittaa kivusta.
  
  Eläinlääkärin pöytä on kovin kylmä. Minua niin pelottaa. Ihmiset kaikki halaavat minua ja itkevät pehmeään turkkiini.
  
  Voin tuntea heidän rakkautensa ja surunsa. Onnistun nuolemaan pehmeästi heidän käsiään.
  
  Eläinlääkärikään ei näytä niin pelottavalta tänään. Hän on hellä ja aavistan jonkinlaista helpotusta kivulleni.
  
  Pikku-tyttö pitää minua pehmeästi ja kiitän häntä kaikesta antamastaan rakkaudesta.
  
  Tunnen pienen piston etujalassani. Kipu alkaa hellittää ja tunnen rauhan laskeutuvan ylleni. Voin nyt nuolla pehmeästi hänen kättään.
  
  Oloni muuttuu nyt unenomaiseksi ja näen äitini ja sisarukseni kaukaisessa vehreässä paikassa. He kertovat minulle ettei siellä ole kipua ainoastaan rauhaa ja onnellisuutta.
  
  Jätän hyvästit perheelleni ainoalla tuntemallani tavalla, pienellä hännän heilautuksella ( ja hellällä kuonon tökkäisyllä).
  
  Olin toivonut viettäväni monta vuotta heidän kanssaan, mutta niin vain ei ollut tarkoitettu.
  
  "Nähkääs", sanoi eläinlääkäri: "eläinkaupasta ostetut pennut eivät tule kunnon kasvattajilta".
  
  Kipu poistuu nyt ja tiedän, että tulee kulumaan monta vuotta kunnes näen rakkaan perheeni uudelleen.
  
  (Tätä tarinaa saa julkaista ja levittää toivoen, että se pysäyttää moraalittomat kasvattajat ja ne jotka kasvattavat pentuja vain rahan eikä rodun parantamisen vuoksi.) 

   

  ---

• Uusi pyörä!!!!17.6.2009 klo 15:30  Kommentoi (0)

  Sain tänään uuden prätkän! Se on sininen ja TOSI hieno! Vähän niin kuin tämä tekstikin :) Se on Yamaha Virago.

  ---

• Onnettomuus11.6.2009 klo 21:37  Kommentoi (0)

  Aika komeesti vedin tiistaina turvalleni moottoripyörällä kun nainen ajoi henkilöautolla päälle. Pyörä meni aika sököksi. Itse säilyin vain muutamalla mustelmalla, eli aika helvetin hyvä säkä. Nyt vaan täytyy jostain löytää uusi pyörä.

  ---

• Ihana kappale3.6.2009 klo 14:56  Kommentoi (0)

  Täytyy myöntää että Janne Raappanan kappale Jos vain voisin on aivan ihana.
  Samoin Neljänsuoran Siipirikko.
  
  http://www.youtube.com/watch?v=shGOBZHqVIw
  
  http://www.youtube.com/watch?v=ITtf73qVEm4

  ---

• Lainauksia31.5.2009 klo 19:16  Kommentoi (0)

  Tässä olis muutama lainaus mun mielestä kauneimmista kappaleista ja joistain mun oma keksimistä fraaseista (Rossi). Lisäilen aina kun tulee mieleen.
  
  
  Near, far, wherever you are
  I believe that the heart does go on
  Once more you open the door
  And you're here in my heart
  And my heart will go on and on
     My Heart Will Go On
  
  Mä luin Einoa kesällä kerran
  Kun sun hahmosi vedessä näin
  Unen rannalla päivässä herran
  Kuulin äänesi mereltä päin
  Tuuli kääntyi viileäksi
  Nosti aallot kallioon
  Jotain tiesin päättyväksi
  Luisuin epätoivoon
  Sillä hetkellä mä tiesin: täältä poissa oot
  En koskaan enää saa sun ihoasi koskettaa 
                  Kesällä kerran
  
  Nyt tiedän miltä tuntuu kuin kaikki hylkää.
  Nyt tiedän miltä tuntuu oikeat elämän arvet.
                     Rossi
  
  Kumpi meistä on vahvempi - minä vai ne ikävät
  muistot joita kannan mielessäni?
                    Punainen lumme
  
  Mä sain sitä mitä mä halusin. Se lähti. Ei tarvitse
  enää valehdella, että kaikki on kunnossa. Vai halusinko
  minä tätä? Ehkä mä halusin että hän näyttäisi kuinka
  paljon välittää musta kun aina sitä selittää. Ehkä mä
  halusinkin että hän pakottaa minut kertomaan mitä on
  tapahtunut ja jäisi silti rinnalleni. Mutta se olisi mahdotonta.
  Ei kukaan haluaisi jäädä toisen luo kun saa tietää että
  toinen on tappaja.
                           Rossi
  
  Kävelen yksin pimeällä kadulla ja mietin sua. En pysty
  ymmärtämään miksi jätit mut yksin tänne kylmään
  maailmaan. Sä tiesit että rakastin sua mutta lähdit silti.
  Pystyn vielä muistamaan kuinka hymyilit mulle ja sanoit:
  Mä rakastan sua. Mutta jos rakastit mua niin miksi lähdit
  ja jätit mut?
  Muistoja tulvii mieleeni kun kävelen pimeällä kadulla. En
  pysty unohtamaan sinua vaikka haluaisinkin.
  Sä halusit mut vaikka olinkin erilainen enkä kaikkien
  suosiossa. Sä halusit mut, et ketään muuta. En pysty
  ymmärtämään miksi.
  Kävelen yksin pimeällä kadulla ja itken. Itken kunnes tuuli
  kuivattaa kyyneleeni. Itken kun tulen haudallesi ja kyykistyn laittamaan ruusun sen päälle.
  Pystyn vielä muistamaan kuinka hymyilit mulle ja sanoit:
  Ethän koskaan jätä mua? Mutta miksi sinä itse sitten jätit
  minut?
  Muistoja tulvii mieleeni kun kävelen pimeällä kadulla. En
  pysty unohtamaan sinua vaikka haluaisinkin.
  Sä tulit elämääni ja veit sydämeni. Veit sen ja särjit sen
  samalla. En pysty ymmärtämään miksi.
  Kävelen yksin pimeällä kadulla kunnes kyyneleeni hukuttaa mut. Kunnes löydän tieni taas sun luo.
  Muistoja, muistoja. Muistoja tulvii mieleeni kunnes unohdan
  sut samalla tavalla kun sä unohdit mut.
                        Rossi

  ---

• KUUMA!!!!31.5.2009 klo 16:28  Kommentoi (0)

  Ei tässä mitään, kuuma on että hiki vaan päästä valuu. Ei jaksais tehä mitää muuta ku maata alallaan. Onneks on kesäloma ei tarvii ajatellakaa kouluu. Kirjottelen sitte ku jaksan ja tulee mielee jotain mitä kirjottaa.

  ---