Blogi - Greengrass - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Pateettisuutta pieteetillä

Blogi aloitettu: 5.5.2012
Blogimerkintöjä: 43 kpl
Avainsanat: Mies, Nainen kpl

• Koirapoliisi ja Poliisikoira13.1.2013 klo 02:33  Kommentoi (0)

  Kuopion suunnalta kaasuttelee tummanvioletti Kartano-Volvo kohti Rautavaaran kitukasvuisia lakkasoita ja kangaslämpäreitä. Ajajan paikalla röhnöttää kevyesti kaljuuntuva, sopivasti lihava ja terveesti punottava Tauno Ruuskanen. Mies on kuin kynsisaksilla Nyky-Postista pieteetillä leikattu paperinukke kliseisestä rekkakuskista, jolle ei tosiaankaan ole väliä juoko kaljan kanssa puna- vaiko valkoviiniä - eikun kalan. Radiossa laulaa Katri-Helena, se on niin pieni että se mahtuu sinne, kollegoistaan puhelinlangoista ja vielä rakentamattomista rantatonteista "...katson autiota hiekkarantaa...".

  Tuhkakuppi täyttyy Nicorette-läpipainopakkauksista, kas kun koiran herkkää hajuaistia ei työtehtävissä saata pilata tupakan savulla ja muilla hajusteilla.  

    Auton takaosassa, paksun rautaristikon takana, kuin vankilassa, istuu luisevalla takamuksellaan Vainun Vihi - valtakunnallistakin mainetta saavuttanut poliisikoira. Kaulakoruna Vihillä roikkuu mitali, jonka se oli saavuttanut tunnustuksena työstään Karttulan koeturkistarhalla, jossa se oli muutamalla kevyellä loikalla juossut kiinni anoreksiaan taipuvaisen kettutytön, joka oli juuri ollut availemassa minkkihäkkejä päästääkseen, hyvää hyvyyttään, villit eläimet takaisin luontoon, paikallisten lintupoikueiden ja muiden pikkueläinten suurehkoksi mieliharmiksi. Tyttö ei ollut totellut pysähtymiskäskyhaukahdusta vaan vihin piti vastentahtoisesti tarttua etuhampaillaan tytön tiukkalihaiseen vasempaan pakaraan ja odotella sitten isäntänsä puhkumista paikalle. Koiran tyrmistykseksi tyttö oli hakannut sitä taskulampulla poskeen, mutta koira ei ollut poikennut annetuista ohjeista, vaan oli pidellyt kärsivällisesti eläinaktivistia paikallaan ja hoidellut hommansa vähintäänkin kiitettävästi. Koira vihasi väkivaltaa, mutta toisaalta takapuoli oli vähälihaisuudestaan huolimatta tuoksunut merkillisen mielenkiintoiselta. Vihi ei ollut mahtanut luonnolleen mitään, vaan oli nuuhkaissut ja nuolaissut pingottunutta farkkukangasta irti päästäessään.

  (noilla saloilla on vaellellut muitakin koiria, viittaan uutisointiin eräästä pitkämatkalaisesta)

  ---

• Fakta ja fiktio kohtaavat27.12.2012 klo 22:27  Kommentoi (0)

  Seuratkaapas lähiaikoina tiedotusvälineistä, että mitä noilla selkosilla oikeasti tapahtuu. Tarinan jatkoa seuraa taas lähiaikoina, mutta pääasia oli että sain sen akan tapetuksi - se oli terapeuttinen murha fiktiivisin keinoin - vihaan oikeasti "uhrin" esikuvaa... Hei, tää on hauskaa - kiitti lukija!

  ---

• RAPORTTI RIKOSPAIKALTA20.12.2012 klo 23:00  Kommentoi (0)

   

  11.08.2012 Rautavaara, Ylä-Luosta, Pettäisjoki, puusillalta (ainoalta) n. 70m jokivartta alavirtaan, josta n. 50m oikealle pohjoissuuntaan. Nimettömän puhelinsoiton perusteella on löydetty n. 50 vuotias nainen kuollena. Naisen henkilöllisyydestä ei tutkimusten tässä vaiheessa ole tietoa. Naista on mitä ilmeisimmin lyöty jollakin tylpällä esineellä takaraivoon seurauksella että kallo on painunun iskukohdasta sisäänpäin, mikä viittaisi mahdollisuuteen välittömästä kuolemisesta tai ainakin syvästä tajuttomuudesta. Muita väkivallan merkkejä ruumiista ei pikaisessa tutkimuksessa löydy.

    Löydettäessä uhri on alaston, istuvassa asennossa ja (metsästävän poliisin mielipiteen mukaan) hirven ohutsuolesta katkaistulla "narulla" mäntypuun rungosta sojottavaan "poikaoksaan" kaulastaan roikkumaan ripustettuna. Suoli ei todennäköisesti olisi kestänyt kokonaisen tukevahkon naisvartalon roikkumista. Uhri lienee ollut kuollut...tai kuolemaisillaan roikkumaan asetettaessa, asia varmistunee ruumiinavauksessa. Myöskin kuoliaikaa on mahdoton varmaksi määrittää, mutta uhri on ollut kuolleena ainakin 12 tuntia.

    Suolisolmu on kiristetty uhrin niskaan ja on muodoltaan tavallinen, kiristyvä silmukka, niska ei ole murtunut, silmukka on suhteellisen löysä eikä sillä liene varsinaista osuutta kuolemiseen??

    Pikainen vilkaisu vainajan vaginaan osoittaa siellä olevan pienehkön määrän spermaa, mikä viitannee lähiaikoina tapahtuneeseen yhdyntään, joko uhrin tahtoen tai tahtomatta. Väkivallan merkkejä ei näy vainajan vaginassa. Näyte spermasta on otettu ja lähetetään tarkempiin tutkimuksiin lähteen selvittämiseksi.

    Kuten on jo aiemmin mainittu, uhri on löydettäessä alaston, mutta mahdollisesta vaatetuksesta lähialueelta on löytynyt vain vaaleanruskeat, vanhahtavanmalliset naisten alushousut, joissa ainoastaan "normaaleja" käytön tuomia tahroja, ei esimerkiksi spermaa. Mahdollisesti housut on riisuttu viimeisen kerran edeltäen viimeisintä yhdyntää?? Housut löytyivät n. 30m:n päästä vainajasta, miltei umpeen kasvaneen polun varrelta - ovat mahdollisesti pudonneet vaatemytystä niitä pois kuljetettaessa? Muita merkkejä tapahtumiin liittyvien henkilöiden liikkeistä ei löydy - kiitos paikallispoliisien kulkujälkien ja olemattoman pienen, yleisöltä eristetyn alueen. Vainajalla ei ole yllään myöskään koruja, eikä kelloa. Vasemman käden nimettomässä ja ranteessa on kuitenkin vaaleammat alueet, joten ainakin kello ja sormut ovat olleet kädessä melko vastottain.

    Vainaja ei vaikuta alkoholisoituneelta, eikä huumeita ainakaan säännöllisesti käyttävältä. Vatsan alueelle kertynyt rasvakerros saattaisi olla merkkinä vähaisestä liikunnasta tai istumatyöstä - mahdollisesti molemmista. Iho on pääosin puhdas ja siisti (olosuhteet huomioon ottaen), hampaat hoidetut. Jaa, hetkinen - mikäs tuo piste vainajan kaulalla on? Selvinnee ruumiinavauksessa?

    Uhri ei todennäköisesti ole paikkakuntalaisia, koska niin ambulanssimiehille, kuin paikallisille poliiseillekin vainaja on tuntematon. Lähistölle kokoontuneille uteliaille ruumista ei näytetty tutkinnallisista syistä. 

    

  Tapahtumapaikkaa ympäröivältä alueelta löytyi kaksi leiriytymispaikkaa, toinen puusillan läheisyydestä ja toinen n.300 metriä kauempaa alueen läpi kulkevan tien läheisyydestä, lyhyen pistotien päästä. Jälkimmäinen paikka ei ole ns. luonnollinen leiripaikka, koska se ei sijoitu veden äärelle, kuten useimmat sijoittuvat. Molemmilla nuotiopaikoilla on pidetty tulta kahden vuorokauden sisällä, viitaten säätietoihin kyseisellä alueella. Edellisestä sateesta on aikaa juuri tuo kaksi vuorokautta.

    Sillan luona olevalta leiripaikalta löytyi mm. muovipullo jossa tuoksusta päätellen säilytetty etyylialkoholia, Wilhelm-grillimakkarapakkaus (tyhjä), 48 tyhjää olutpulloa/tölkkiä (eri merkkejä, myös Saksalaista olutta). Kanervikosta löytyi myöskin erinäisiä käytettyjä preservatiiveja, joka lienevät todisteita paikallisen nuorison sukupuolisesta aktiivisuudesta (eivät tosin aivan tuoreita). Nuotion ympärille on sahattu 5 kappaletta istuinpölkkyjä, erään päässä on metsäyhtiön leima.

    Kauemmalla leiripaikalla ei ehkä ole pidetty tulta kuin kerran, ei ainakaan toistuvasti. Tältä alueelta löytyi 3 tyhjää Ruuti-merkkistä keskiolutpulloa, mutta ei lainkaan roskia?? Mainittavaa on myöskin erään männyn tyvestä löytynyt raapaisujälki, n. puolen metrin korkeudelta - ehkä auton puskuri tai vetokoukku??

  Saman puun juurelta lähtee auton pyörien "sutimisjäljet". Joku lienee poistunut paikalta todella vauhdikkaasti. Akselivälin perusteella kyseessä on keskikokoinen henkilöauto. Lähdön kiireisyys saattaisi viitata johonkin poikkeukselliseen tapahtumaan, mielenkuohuun tai sitten nuorison ralliharrastukseen. Jälkiä on mahdollista seurata aivan varmuudella vain parikymmentä metriä, kun ne sekoittuvat sitten alueen muuhun liikenteeseen. Leiripaikka saattaa liittyä tavalla tai toisella kuolemantapaukseen.

    Kaikenkaikkiaan alueella on poikkeuksellisen paljon maastoautojen tai vastaavien jälkiä?? Alue on metsästysmielessä paikallisen metsästysseuran hallinnoimaa aluetta (Erämaakallet ry). Osa joesta on taasen Metsähallituksen virkistyskalastusaluetta.

   

  ---

• Kohteessa9.12.2012 klo 01:19  Kommentoi (0)

  - Kuuleeko AHK? Poli 7 kohteessa.

  - Poli 7, AHK kuittaa.

  - Eiköhänse tuo silta liene, josta se soittaja oli puhunu?

  - Eipähän täällä muitakaan ole.

  - Maastovaatetus päälle ja pidetään sopivat välit kun lähdetään haravoimaan tuota metsäkaistaletta. Huutoa sitten, jos jotakin löytyy.

  - Saanko minä kävellä tuolla kuivemmalla laijjalla...tais jäähä kumitossut kasarmille...

  - On siinnä meillä erämies... 

  - Sullahan on 5 lasta? liekkö samasta syystä? Varppaankärki suonsilimäkkeessä...

  - Siirryttäsköhän asiaan?

  Poliisipopulaatio levittäytyy maastoon, kuuluu vain vaimennettua kiroilua, oksien rasahtelua ja yksi keskivahva pieru. Joku metsälintu rynnistää matalaliitoon, jostain kaukaa kuuluu pakoputkiviritteisen mopon pärähtelyä. Suihkukone piirtää valkoista viivaa siniseen taivaankanteen, sokerikuorrutusta. Lienevät Japanilaiset turistit menossa Amerikan valloitukseen, suvannossa mulahtaa hauki.

  - Tulkaa tänne! Olisko kellään tarjota tupakkaa? Voi helvetin helvetti!

  Kolmet askeleet räpiköivät puolijuoksua ääntä kohti - pysähtyvät. Joku kaivelee taskustaan ruttuisen Marlboro-askin ja panee kiertämään. Vaitonaisina miehet rapistelevat rasiaa ja tulitikkuja jotain tekevinään. Yhtään letkautusta ei tule kenenkään mieleen. Niin helposti henki syttyy - muutamalla edestakaisella liikkeellä - niin helposti se sammuu...ikuisiksi ajoiksi...

  - Mikä tuo on?; rikkoo joku hiljaisuuden vapisevalla äänellä.

  Samoihin aikoihin alkaa kuulua lähestyvän auton hyrinää.

  - Meeppäs Kalle autolle ja opasta ampparimiehet. Soita AHK:hon että lähettävät ruumisauton. Tuo kamera. ...niin ja ilmoita Kuopion pojille että jos kävisivät tutkimassa aluetta vähän paremmin...liikettä

  ---

• Kiitos!4.12.2012 klo 20:13  Kommentoi (0)

  Kaikki kirjoitteloitsijat tarvitsevat lukijansa, myöskin keskinkertaiset ja huonot, joten kiitoksia siitä että kohdallani eräs pyöreä summa tuli täyteen juuri tänään - siis noissa lukukerroissa. Tarinan jatkoa seuraa, kunhan laiskuudeltani saan ietiä. Ottaisin mielelläni vastaan myöskin rakentavaa kritiikkiä, että nöyrtyisin ja kasvaisin ihmisenä ainakin 13,77cm.

   

   

  Pyöreitä summia on täyttynyt erinäisiin otteisiin, mutta lukijat taitanevat olla kritiikitöntä sortimenttia, koska kukaan ei vaivaudu edes haukkumaan allekirjoittaneen ailahtelevaa vaeltelua verbaliikan viidakoissa ja sanataiteen kuivuudesta kärsivillä savanneilla. Enkä valitettavasti ole kasvanut ihmisenä, vaan päinvastoin - mahdun nyt paremmin kainaloon - hankkiuduin syksyksi räntäkuntoon eli nakkelin 26 pakettia laardia luontopoluille ja harjumaisemiin. 

  Tämä päivitys siis syyskuun vaihtumisen kunniaksi saatanallisen sateen hakatessa lommoja peltikattoon. Alkuosan ja loppuosan välissä olisi miltei ehtinyt tehdä ihmisen. Kiitos ja anteeks taas.

  ---

• Selityksiä erinäisille asioille17.11.2012 klo 20:37  Kommentoi (0)

  "Kauhasen kanksterit" ovat Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maastoissa salametsästystä puoliammattimaisesti harrastavia miehiä, jotka mm. tappoivat Rautavaaralla koiran, pelottelivat vastustelevia ihmisiä tappouhkauksilla, laittoivat polttoöljyä diesel-öljyn sekaan ja soittivat poliisille yms. ja toiminta mahdollistui ilmeisesti siksi että heillä oli jokin kytkös Nurmeksen nimismiehen kanssa? Joukkio myöskin lahjoi ihmisiä ilmaisella polttoaineella ainakin Juuassa. Koiran tappamisesta päätekijä jäi kiinni, mutta maksoi korvaukset ja syytteistä luovuttiin. Sukunimi "Kauhanen" viittaa kierosti päätekijän sukunimeen - kysymyksessä on pieni "kauha". En pidä ylimielisestä "päsmäröinnistä", joten siksi pieni vihamielisyys tuommoista toimintaa kohtaan. Muutoin en liene erityisen nihilistinen persoona.

  ---

• Maitolaiturilla11.11.2012 klo 19:53  Kommentoi (0)

          - Katohhan, katohhan, nyt ne paskajalat vaelttaa salolle oikkein lekioonana - liekkö hirvi pierassu panjan salolla, vai karhu käyny kusella - pitäsköhän heimolaisia vähä varotella...että panisivat peitteitä valonarimpien piälle...

  jotteivat ylivalotu heh.

  - Soitappa soita, vaikka Näläkämaan laulu...kunhan et ilimottele niille Kauhasen kankstereille - sanot että niille ei sua sannoo!

  - Mittee sulla on niitä vasttaan - metässä kulekssii lihhoo ihan itekullehhi ... ja oot tuota tainna tankata Keskon penssoo ilimaseks sinähi?

  - Sinähän tarinoit niinkun ei oes alaleokkoo etkä tietäs misttää mittää...yhen kerran tankkasin...luulin sillon vielä jotta oovat oekkeita immeissii ja ihtesä elättäjjii eivätkä tuommosia helevetin hussaaria...

  - No mitäpä ne on sulle puuhastellu?

  - Se Kauhasen kahjo tuli joskus Panjassa vasttaan torrakko olalla ja huuteli jotta elähän ukko liikoja pyöri heijjän jalossaan, suattaat vielä erreyksessä ampua hirvenä tahi kahvia juuvvessaan  vahingossa laittoo sokerit Latan tankkiin.

  - Ilimotitko polliisille? Eikköön tuo lie meleko laiton uhkkaus?

  - Vai vielä polliisin takaselle...no toella, soitinhan minä...se saatanan paskajalaka sano että hirvenmetsästysaikana on syytäkin olla varovainen kun liikkuu luonnossa - eikä muutenkkaa ilikiä ihan kaikkia huuvvella - omiakkaa tekemisiä ja kulukemisia...

  - Löytysköhän kenttee, josta puhelu piäsis noussuun...halojaa, Manu tiällä...onko isäs pihassa...ootko pussaillu tyttöjä...elähän noijju, opit vielä kirroilemmaan...annahhan isälles. Ootko kotona? Paahhan enimmät piilonvierreen - siellä suattaa olla kohta ruuhkkoo - lippahattuja vilhteli ohi ihan sinisennään.. joopajoo...tässä ollaan ihan aitiopaikalla nurin männeen ossuusmeijjerin huarakonttorin vieressä 

  ...helevetillinen kolonna...Urho kielteli jotta mökkiläisille ei sais huuvvella - olivat ollu ilikiöitä...justtiisa...sanohhan siskolikalle tervveisiä...tullooko lakkoja...öetä.

  - Rumpuja on hakattu - niin jotta viitakko raikaa...

  - Pitäsköhän lähttee akasta kärpäsiä ajelemmaan...

  - Oes niitä tähellisiä töetä mullaa...

                                                                                                                        

  ---

• Poliisiasemalla (ja vastuu siirtyy lukijalle)2.11.2012 klo 23:14  Kommentoi (0)

   

   - Tuli puhelu.

   - Mikä puhelu?

   - AHK:sta... joku oli soittanu nimettömänä, että metässä on raato...

   - Mikä raato...hirvikö?

   - Eikun akanraato...Ylä-Luostassa...Pettäisjoen varrella...oli nimettömänä soittanu...

   - No eikö sitä soittajaa saatu jäljitetyksi?

   - Eikun se oli soittanu jollain kertakäyttökortilla.

   - Voisko olla pilasoitto...kylän pojat kiljupöhnässä...?

   - Pakko se on perkele käydä katsomassa...olis tässä kyllä muutakin tekemistä..liekkö ampparille ilmoitettu?                                     

    - Joo...eikun ei...minä soitan pojille heti kun on lähetty...ehittään myö ekana kun aina  soittelevat poskkeesa

     - Ja Kalmo-Kukkoselle ilmoitellaan vasta kun ollaan varmoja...vaikka voishan sitä tietysti vähän varotella että keikkaa saattaisi olla pukkaamassa...Juippi  soittaa... ja Juippi jää asemalle, Ville ja Kalle lähtee kopilla ja me Usko  lähetään Saabilla...   

   - Tartteeko palokuntaa?

   - No ei kai siellä nyt ole kissoja puissa.

   - ...eikä kipunoita perssuuksissa...

   - Onko kenellekään tuttu paikka?

   - Oon minä siellä metästelly.

   - Luvalla vai pyssyllä?..hähää...

   - Nyt! Ajeleppa sitten edellä...hopi...hopi...

   - Ehtiskö ennen lähttöö pirauttaa vaimolle...minunkun piti ost..käyvvä ostoksilla?

   - Soita matkalla!

   - Lähettään sitten äkkiä...sillä on ne vähä riittisemmät ajat menossa...

   - Lämpimämpi se on tossun alla, kun taivasalla...

   - Sinä et tunne Lempiä...

   

  ---

• Kaukana korven kätköissä 322.10.2012 klo 23:34  Kommentoi (0)

  Hetkisen harkitsen pakenemista - pikaista paluuta teltan turvaan - makuupussiin - unen suojaan. Kuitenkin uteliaisuus, tuo ihmistä suurempi, kaiken kaatava voima saa vallan ihmisen taimesta. Vainuni viemänä, vaistoni varassa, poikkean polulta, rämmin metsään. Risut raapivat, kannokot kaatavat, havupuut harjaavat hiukseni. Saavutan pienoisen aukion - laulu alkaa taas (Volgan lautturit) - huohotan hengästyneenä - hirvi tai karhu tai Bendolino rymistää karkuun läpi puiden ja pensaiden. Hämärään totuttautuneet silmäni tavoittavat jotakin, tajuntani hämärtyy, kyynel valuu ja taas alkaa paluu....

  Tajuntani ei aivan katoa vaikka rukoilenkin sitä - ja hartaasti. Jalkani halvaantuvat, henkeni salpautuvat, verkkokalvoilleni etsautuu salamanomaisesti näkymä - eikä mikään mahti maailmassa, voi meitä erottaa...

   

  Männyn tyvellä, melko matalalla, sojottaa Janina Frostellin reiden paksuinen poikaoksa, oksasta valuu alas kuin vahvaa manillaköyttä - puun verta ja kyyneleitä - ja köyden päässä istuu nainen. Suu supottaa suorana, silmät mustina, peittona pimeä yö. Kauhu lamauttaa - muutoin pakenisin - ryntäisin kuin hirvi auton alle, mutten vaan voi. Astun muutamia askeleita lähemmäksi, näen silmät - silmiä ei enää ole.

  Taika raukeaa, jalat kantavat taas. Juoksen, juoksen kuin hullu aamusumussa - ei suuntaa, ei päämäärää, vain liike. Juoksen ja kaadun ja nousen ja juoksen taas. Uin yli mustan virran, silta vilahtaa silmäkulmassani. Ryntään teltalle, runnon sen takapenkille kaikkine salkoineen ja sisältöineen. Pakitan puuhun ja ajan kauas pois - niin helvetin lujaa kuin ikimaailmassa uskallan... 

   

  ---

• Kaukana korven kätköissä 26.10.2012 klo 01:10  Kommentoi (0)

  Heräsin, jätin kohduntuntuisen makuupussini ja riivin kylmän kohmettamat armeija-saappaat jalkoihini.  Luikahdin vetoketjun välistä ulos ja sytytin nuotiojäänteissä kyteneellä hiilenpalalla ensimmäisen savukkeen - vedin savua syvälle keuhkoihin ja annoin vaikutuksen hiipiä hiljaa sisimpääni. Herättikö minut sittenkin kusihätä, oluenjuonnin jälkimaininkina? En tiedä. No kuitenkin, suurimmat karhut syrjään potkin, nousin, kusin ja kuulin ja lähdin seuraamaan haikeaa hymniä joka soi ...kaikkialla ja ei missään ja nyt seison paikalla josta näkyy vanha, ajan patinoima puusilta, joki, mäki...ja jumalattomasti naavapartaisia kuusivanhuksia.

  Silta, ennen sotia, käsipelillä, tarpeeseen rakennettu. Hevosilla vedätetyt puunrungot. Itse poltettu terva. Kyläsepän takomat naulat. Kirveet, miehet vahvat varsissaan ja lapiot. Yksi säilynyt valokuva vakavista miehistä työnsä ääressä, kylän opettaja otti kuvan - enää ei ole kylää, eikä opettajaa....mutta silta on...ja tervan tuoksu.                                                                      

    Minulta mitään kysymättä, jalkani astelevat kunnioittavasti sillalle. Kurkistan kaiteen yli tuonen hyiseen veteen - tuntuu hullulta ajatus, että olisi niin helppoa vain mulahtaa veteen ja antaa mennä...tai ei ehkä niinkään hullulta... Kansilankkuihin on piirtynyt tuoreet auton jäljet - melko kookkaan. Mietin, että pojat ne vaan metsästelee. Maailmankaikkeus on hiljentynyt vaikka kuinka kuulostelen. Purovesi solisee, tähdet iskevät sille silmää. Aistini ovat terästäytyneet vastaanottamaan...jotakin...korvani kuulevat äärettömän hiljaisuuden, silmäni näkevät utuisia ääriviivoja, hyistä vedenpintaa, elämään tuomittuja varjoja. Ihoni tunnustelee kostean koleaa yöilmaa. Nenäni haistaa siltatervan ja poltetun nuotion ...ja pelon mätäpesäkkeen. Kämmenen suojassa varmistan ettei se pursua suustani. (Jos henki haisee, niin vatsa se on, ei pää (Juice)  

  ---