Blogi - hanepappa - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Saimaanrannalta

Blogi aloitettu: 2.3.2009
Blogimerkintöjä: 80 kpl
Avainsanat: Saimaa, norppa, kuutti, ilmastonmuutos kpl

• Saimaanrannalta3.2.2010 klo 18:02  Kommentoi (0)

  Hyvää keskiviikkoa täältä Saimaan rannalta.

  Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö sydämistyi saamastaan kannatuksesta jatkaa puhemiehen tehtävissä, jopa siinä määrin että harkitsi voiko enää jatkaa tehtävässä. Niinistön sydämistyminen oli enemmän kuin oikeutettua, sillä hän on johtanut eduskuntaa jämerästi ja karsinut sen ylenmääräisiä kuluja niin kuin hänen tehtävänsä edellyttääkin. Ne kansanedustajat, jotka eivät tukeneet Niinistön jatkoa puhemiehenä voivat kävellä suoraan kokovartalopeilin eteen ja katsoa siihen häveten, sillä jos menoleikkuri koskee meitä tavallisia "kaduntallaajia", niin samoin sen on myös koskettava meidän tavallisten "kaduntallaajien" valitsemia edusmiehiämmekin Arkadianmäellä. Tämän asian, niin kuin monta muutakin asiaa on puhemies Niinistö hoitanut todella kiitettävällä tavalla. Sauli Niinistö ei ole läheskään aina pärjännyt niissä vaaleissa, joissa valitsemamme edusmiehet ovat äänestäneet, mutta vaaleista demokraattisemmassa eli suorassa kansanvaalissa puhemies Niinistö on aina pärjännyt loistavasti. Tämä jos mikä osoittaa hänen koko kansan, eikä ainostaan eduskunnan, johtamiseen tarvittavia kykyjä. Toivottavasti Niinistö suostuu ehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa, sillä hänestä Suomi saisi jämäkän, edustavan ja tarpeen vaatiessa tiukasti epäkohtiin puuttuvan koko kansan presidentin. Kehottaisin kaikkia tämän lukevia ja puhemies Niinistöä presidentiksi kannattavia miettimään esimerkiksi kansalaisadressia, nettiadressia, jossa pyydettäisiin hänen ryhtymistään ehdokkaaksi seuraavissa presidentinvaaleissa.

  Savonlinnassa saimaannorpan ydinalueilla on vapaaehtoisin toimin saatu suojeltua jo lähes 1500 neliökilometrin suuruinen vesialue luotoineen, kareineen ja saarten rantoineen. Tämä on todella hyvä asia ensimmäiseksi norpille, toiseksi savonlinnalaisille ja kolmanneksi kaikille muillekin suomalaisille, sillä saimaannorppa on mitä suurimmassa määrin kaikkien suomalaisten kansallisomaisuutta, jota tulee vaalia ja suojella niin kuin kaikkea muutakin kansallisomaisuutta vaalitaan ja suojellaan. Vapaaehtoisuuteen perustuva jonkin eliölajin suojelu tässä mittakaavassa mitä nyt Saimaan alueella norpan suojelemiseksi on tehty on ennennäkemätöntä ja johtanut hyviin tuloksiin.Tästä täytyy antaa suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisiin pyyntirajoituksiin suostuneille henkilöille, sekä muille asiaan vaikuttaneille tahoille, jotka ovat olleet mukana tässä laajamittaisessa suojeluoperaatiossa. Ministeri Sirkka-Liisa Anttila on mielestäni hoitanut tämän asian todella hyvin, ottamalla huomioon kaikkien osapuolten näkemykset ja pienten kompromissien kautta päätynyt nyt vallitsevaan etupäässä vapaaehtoisuuteen perustuvaan saimaannorpan suojeluratkaisuun. Tämänkertainen blogini onkin hyvä päättää ministeri Anttilan toteamukseen " ihmiset suojelevat norppaa eivät lait".

  Iloista illanjatkumoa kaikille t. hanepappa.

  ---

• Saimaanrannalta29.1.2010 klo 13:21  Kommentoi (0)

  Hyvää perjantain puoltapäivää kaikille.

  Meillä täällä järvisuomessa Saimaan alueella on kolme uhanalaista eliölajia, jotka kaikki kiinnostavat myöskin minua. Ensimmäisenä tulee tietenkin meidän kaikkien tuntema "viiksivallu" saimaannorppa, joka on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi lajiksi. Toisena tulee saimaannieriä joka on lähes samanlaisessa tilanteessa, kuin saimaannorppakin. Kolmantena ja näistä kaikkein elinvoimaisimpana lajina tulee saimaanlohi. Saimaannorppa, sekä nieriä vaativat aivan erityistä seurantaa sekä toimia välttääkseen niitä uhkaavan sukupuuttoon kuolemisen. Saimaanlohi on tässä suhteessa hieman paremmassa asemassa.

  Tämä talvi on luonut norpalle otolliset edellytykset lisääntymiseen, sekä täällä Savonlinnan, saimaannorpan ydinalueen, että muunkin Saimaan alueen norppavesillä. Lunta on satanut sen verran runsaasti, että norppien lumipesien teko aivan luontaisestikin onnistuu ja tämä pitkä pakkaskausi on pitänyt huolen siitä että lumi luultavasti? tulee pysymäänkin maassa.

  WWF:n toimesta julistettiin 27.1 Helsingin narikkatorilla saimaannorpalle pesimärauha. Pesimärauhalla tarkoitetaan yksinkertisesti sitä, että norpat jätetään rauhaan helmi - maaliskuiden ajaksi, jolloin kuutit syntyvät. Tällä hetkellä norpat etsiskelevät sopivia pesäpaikkoja ja ylenmääräinen moottorikelkkailu, sekä hiihtäminen ynnä muu liikuskelu Saimaan norppa-alueiden luotojen, sekä saarten rantojen alueilla aiheuttaa runsaasti haittaa näiden pesien perustamiselle. Tälläkin pienellä toimenpiteellä, kuten ylenmääräisen liikkumisen välttämisellä norppa-alueilla edistämme "miikkulaisten" selviytymistä ja toivottavasti mahdollisimman monen tuhkanharmaan kuutin syntymistä tänä keväänä, samoin kuin tulevinakin keväinä.

  Saimaannieriä on myös erittäin uhanalainen laji. Tämä upea kalalaji on kokemassa saman kohtalon norpan kanssa, jos sen suojelua sekä suojeluun liittyviä rajoituksia ei lisätä. Saimaannieriä on paikkauskollinen kalalaji, jonka luonnonvaraisesti lisääntyvää kantaa on tavattu viimeisten kymmenien vuosien aikana ainoastaan Kuolimojärvessä. Saimaannieriä kuolisi sukupuuttoon alta "aikayksikön" ilman Enonkosken kalanviljelylaitoksen poikastuotantoa, ja säännöllisiä istutuksia koko Saimaan alueelle. Sekä saimaannorpan, että myöskin saimaannieriän suojelussa kalastusrajoitteilla, etenkin verkkokalastuksen suhteen on ensiarvoisen tärkeä merkitys. Vaikka rajoittaminen edes joksikin aikaa tuntuu meistä kalastuksesta pitävistä "ihmisoikeuksiimme" puuttumisena, niin on kuitenkin tärkeämpää se, että nämä ainutlaatuiset lajit voitaisiin pelastaa myöskin jälkipolvien ihasteltaviksi.

  Pakkaspäivän jatketta t. hanepappa.   

  ---

• Saimaanrannalta26.1.2010 klo 18:41  Kommentoi (0)

  Hyvää tiistaipäivän alkuiltaa.

  Olen muutamilta tutuilta ja myös hieman tuntemattomimmiltakin kysynyt, muistavatko he milloin viimeksi täällä Suomessamme on ollut näin upea talvinen ajanjakso, kuin mitä täällä tällä hetkellä on. Itse en muista tallaista kokeneeni ainakaan viimeisen kymmenen tai parinkymmenen vuoden aikana, tosin syynä voi olla kovaa vauhtia etenevä "dementiani, vai mikä se nyt oli", tai se että tulin viettäneeksi tuossa vuosituhannen vaihtumisen molemmin puolin useampia Suomen sydäntalven aikoja muilla mailla ja mantuvilla.

  Poika-ajoiltani tuossa 60-luvun alkupuolella muistan joitakin tosi kireitä pakkastalvia, jolloin niistä osasi myös hieman eritavalla nauttia kuin tänäpäivänä. Kävimme samanikäisten pojankoltiaisten kanssa lähes joka ainoa viikonloppu retkeilemässä partiolaisia kun olimme täällä Savolinnan itä- tai länsi-puolen metsissä. Sää ei vaikuttanut retkeilyymme, satoi sitten tai paistoi tai olipa kuinka kylmää tai kuumaa hyvänsä. Retkemme suuntautuivat milloin "partsikka"lippukuntamme kämpälle, tai sitten aika useasti  teimme laavun jonnekkin päin retkeilymaastojamme.

  Erään kerran meidän silloinen Ilves-vartiomme vj. "Jussi", "Tintti", kirjailija "Peska", "Puosu" ja minä läksimme Savonlinnan länsi-puolen metsiin viikonloppuretkelle. Pakkasta oli rapiat parisenkymmentä astetta, kun rupesimme laavun tekoon ja hakemaan rakovalkeaan sopivia keloja ympäristöstä. Kun olimme saaneet laavun "värkättyä" ja rakovalkean kunnolla syttymään rupesimme keittelemään kolmijalassa nokipannukahveja ja kuka kannolla istuen, kuka rinkkansa selkänojaan nojaten ja kuka laavun kynnyspuulla "kököttäen", kärventämään "nokikärkkäreitä" rakovalkean lämmittävällä tulella. Siinä sitten "pähkäilimme" silloisen maailman menoa ja juttelimme enimmäkseen viikon tapahtumista ja muita etenkin poikien tekemisistä kertovia juttuja. Tuli puolenyön aika ja menimme nukkumaan makuupusseihimme sulloutuneena laavun perukoille. "Kipinävuorossa" oleva jäi valvomaan, että toiset "jampat" saivat rauhassa "köllötellä" rakovalkean antamassa lämmössä. Jossain vaiheessa aamuyöllä heräsimme kauheaan mekkalaan ja sadatteluun, sekä pikku vilunväristyksiin. Siinä savunsekaisia silmiämme hieroskellen katsoimme, kuinka "Peska" hyppi ja pomppi lumihangessa heittäen samalla makuupussiaan pois päältään. "Puosu" kipinävuorossa ollut istui kasvoiltaan tulipunaisena kannon nokassa ja hieroskeli unisia silmiään. "Puosu" onneton oli nukahtanut kipinävuorollaan ja "Peska" oli nukkuessaan työntänyt pitkät "ketareensa" kituvan rakovalkean hiillokseen. No kyllähän sen ymmärtää että kiire siinä tulee kun rupeaa varpaankynsissä oikein kunnolla kuumentamaan. "Peska" lateli ymmärettävästä syystä "Puosun" suuntaan varttitunnin litanian painokelvotonta tekstiä, jonka epäonninen kipinävahti tulipunaisena kasvoiltaan hehkuen nöyrästi otti vastaan. Tilanteen rauhoituttua ja saatuamme tulet taas loimuamaan rupesimme jatkamaan uniamme hyvillä mielin siitä että mitään sen suurempaa vahinkoa ei päässyt syntymään. Jaoímme kipinävuorot uudestaan neljän pojanvintiön kesken ja annoimme "Puosun" nukkua loppuyön ilman valvontavastuuta, tosin ängettynä laavun perimmäiseen nurkkaan. Tämän tyylisiä juttuja olisi kerrottavana aikamoinen määrä ja kaippa niistä joitakin tulen jatkossa kertomaankin.

  Iloista illan jatketta t. hanepappa.

     

  ---

• Saimaanrannalta23.1.2010 klo 18:03  Kommentoi (0)

  Hyvää launtain iltapaivää kaikille.

  Kyllä on ollut hulppean hieno talvipäivä näillä seutukunnilla, vaikka tuo pakkanen meinasikin "panna", kun kävin muutaman kilometrin kävelylenkillä tuossa puolenpäivän tietämissä. Muutaman leudomman ja hieman tuulisemman päivän myötä lehtipuut menettivät, kylmyyden tuoman kauniin koristelun oksistoillaan, mutta onneksi ne ovat saanet sen takaisin ja samalla myös havupuut ovat saaneet näyttävyyttä oksistoihinsa. Vaikka onkin niin "turkasen" kylmää, niin luonto kaikkinensa näyttää upealta ja onhan pakkasissa sekin hyvä puolensa, että kaikenmaailman "ötökät" ja "pöpöt" saavat nyt todellakin "kärvistellä" ja yrittää epätoivon vimmalla selvitä lämpimämpään aikaan, johon ne tosin suurelta osin eivät selviä.

  Savonlinnan kaupungille myönnettiin matkailumessuilla matkailutoimittajien killan jakama seitikki palkinto. He perustelevat tämän myrkkypalkinnon luovuttamista, sillä seikalla että Savonlinnaan rakennettava rinnakkaisväylä jättää alleen merkittävän osan Savonlinnan järvimaisemaa. Höpö, höpö sanon minä ja näin uskoisin myös lähes kaikkien muidenkin savonlinnalaisten sanovan, lukuunottamatta sitä lukumäärältään pientä mutta äänekästä myyräntyötään tekevää joukkiota, joka on noin suunilleen kaikissa Savonlinnan kehittämiseen tarkoittavissa asioissa vastahankaan. Eihän tuleva rinnakkaisväylä jätä alleen millään tavalla laskien merkittävää osaa Savonlinnan, eikä edes sen keskustan järvimaisemasta. Täydellistä puuta ja heinää koko perustelu. Ei rinnakkaisväylä myöskään millään tavoin riko kulttuurimaisemaa, eikä ihmisen yhteyttä luontoon. Samanlaista suurta potaskaa nuokin väittämät. Jos esimerkiksi matkailutoimittajien killan hallituksen jäsenen Arja Ahon mielestä edelläkerrotut asiat häviävät Savonlinnasta kehottaisin sekä häntä, että muitakin ns. matkailutoimittajia, jotka tuntematta tunnuslukuja, sekä asioihin perehtymättöminä antavat lausuntojaan, viettämään Savonlinnassa kauemmankin aikaa, kuin pelkästään sen jokakesäisen oopperavierailun ajan. Ahon on aivan turha väittää etteikö tuo pieni Savonlinnassa myyräntyötään tekevä provokaattoreiden ryhmä olisi - muunkin vääränlaisen information,kuten  esimerkiksi vuoden takainen MOT- ohjelma-  vaikuttanut heidänkin "myrkyn kylvämiseensä". Vaikka nyt Savonlinna tällaisen palkinnon onnistui hankkimaankin, niin voimme me savonlinnalaiset olla sekä nyt, että tulevaisuudessakin ylpeitä kauniisti Savonlinnan järviluontoon ja kulttuurimaisemaan istuvasta rinnakkaisväylästämme. Ps. Lupaan lahjoittaa matkailutoimittajien hallitukselle, sekä Savonlinnan ohikulkutietä vastustaville ison jätesäkillisen seitikkejä, joista voitte tehdä yhteisen keitoksenne ja nauttia sen suurella ja mieltä ylentävällä ruokahalulla vaikkapa keskellä parhainta Savonlinnalaista järviluontoa.

  Kaikille iloista, sekä "myrkkyvapaata" lauantai-iltaa t. hanepappa. 

  ---

• Saimaanrannalta21.1.2010 klo 19:52  Kommentoi (0)

  Hyvää torstaiiltaa kaikille. Viimeksi kirjoitin pikkutarinan, joka koski "äliksen" kalastusvisaa. Tämänkertaisen blogini alkuosassa jatkan samaa kalastusteemaa ja blogin loppuosassa koskettelen "ilmiötä" nimeltä Paavo Väyrynen.

  Viime joulukuussa päivämäärää en tarkalleen muista, mutta se oli siinä itsenäisyyspäivän tietämillä, kun parveekkeeltani näkyvä vesialue sai osittaisen jääpeitteen. Seuraavana päivänä se oli muistaakseni tiistaipäivä, kun katselin parveekkelta järvelle, niin eikös siellä jo ollutkin yksi " jeesus" uittamassa verkkoja vuorokautisen jääpeitteen alle. "Huh huh" ajattelin kuinkahan tuossa käy. Jää ritisi ja rätisi miekkosen alla, kun hän osittain polviasennossa salkoa apunaan käyttäen uitti verkkonsa avannosta toiseen.Parin - kolmen sentin paksuisen jään päällä oli vettä, mutta siitä huolimatta tämä voisinko sanoa uhkarohkea kalamies sai verkkonsa asetettua jään alle ja on siitä lähtien muutaman päivän välein käynyt niitä kokemassa. Saaliista en tiedä, mutta toivottavasti hän olisi sitäkin saanut. Itse muistan nuorena vähän yli kymmenvuotiaana pojannassikkana, kun kävimme samanikäisten velmujen kanssa ensijäillä niin sanotusti "ritkuttelemassa". Muutaman kerran siinä tuli jäihin pudottua, mutta niillä paikoilla vettä ei ollut niin paljoa, etteikö jalat olisi hyvin pohjaan yltäneet. Kaikesta huolimatta ja olkoon kuinka kokenut jäillä liikkuja hyvänsä, niin kyllä kannattaa jonkun aikaa pidempään, kun vuorokausi odottaa ennen kuin lähtee harrastamaan vaikka sitten mitä vuorokauden vahvuisille ensijäille, sillä siten ainakin voi selvitä hyvinkin kohtalokkaista seuraamuksista.

  Niinhän siinä sitten kävi, että tämä kepun "Ikiaikainen ongenkoho (63v.)" ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen ilmoitti olevansa käytettävissä Keskustapuolueen puheenjohtajaksi ja sitä mukaa myös pääministeriksi, jos luoja ja etenkin kepulaiset itse sen hänelle suovat ensi kesän puoluekokouksessa. Toivottavasti kukaan ei vedä niin sanotusti "hernettä nenäänsä" tuosta ylempänä olevasta ilmaisusta, sillä en usko että Paavokaan vetäisi, jos sattuisi tämän kirjoitukseni lukemaan. Jotkut asiat tuossa Paavossa tekevät hänestä kiehtovan persoonan. En osaa sen tarkemmin määritellä mitkä ne voisivat olla, mutta uskoakseni hänellä on ainakin oivallinen huumorintaju, eikä hänen älykkyydessäänkään sen suurempaa vikaa mahda olla. Väyrynenhän on yksi ensimmäisistä "poliittisista broilereista" maassamme, taitaapa olla niin että aivan ensimmäinen, ja hänen saavutuksensa muihin tämän päivän politiikkoihin verrattuna ovat aivan eri planeetalta, tai näinhän ainakin Paavo itse uskoo, eikä liioin ole väärässä uskomuksensa kanssa. Se muu minkä luulen hänessä meikäläistä kiehtovan on tuo hänen "ongenkohosyndroomansa". On aivan käsittämätöntä kuinka hän, tuo Paavo meinaan, voi aina uudestaan ja uudestaan  pompsahtaa uppeluksista pinnalle, vaikka hänet on niin monesti ja pitkäaikaisestikin sysätty sivuraiteille omiensakin toimesta. En voi muuta kuin ihailla hänen kykyään selviytyä ja elää ajassa mukana, sekä vaistota itselle otolliset tilaisuudet. Eipä ole tuo Paavo ainakaan luuserityyppiä, eipä lainkaan.

  Hauskaa illanjatkoa vaikka visailujen merkeissä t. hanepappa.  

   

  ---

• Saimaanrannalta19.1.2010 klo 02:09  Kommentoi (0)

  On taasen yön pikkutunnit menossa kun tätä pikkutarinaani rustailen.

  Ennen kuin rupesin kirjoittamaan tätä jutun tapaista kävin niin sanotusti "yökalassa", eli yritin kartuttaa pinnamäärääni tuolla kalavisan puolella. Eipähän ropissut "mätiä ukkoparan laariin", eli pinnamäärä ei tälla kertaa karttunut. Saa nähdä joko tämä "papparainen" on parhaimmat pinnansa saavuttanut, vai löytyisikö sitä vielä yksi kiihdytysvaihde jolla niitä "mätimunia sinne laariin herahtaisi".

  Kun tämä kalastusvisa alkoi, niin näytti siltä että tässähän ollaan mukamas kovakin tekijä, mutta eipä siinä mennyt kuin viikon verran, kun rupesi näyttämään siltä, että "nopeasti katoavaa on tämä mainen gloria" ainakin tämän "ukkelin" kohdalta. Jo heti ensiminuuteista lähtien tuo varsinainen "merenneito ja marraslohi" kuunlilja paineli aivan omilla sadoillaan ja näyttää siltä, että nyt hän on vetänyt kokonaisen parvellisen neitosia mukanaan. Entäs mitäs teemme me äijänköriläät, jotka vielä juuri ja juuri olemme siinä neitosparven edellä. Nähtävästi emme suuriakaan, sillä olemme kuin möhkäkalat jotka lekottelevat pinnan tuntumassa kitusiaan aukoen ja verkkaisesti eviään helutellen. Seurailemme siinä rauhallisesti "lötkötellen", niin kuin mitään ei tapahtuisi, kuinka tuo neitosparvi "pyrstöt viuhuen" painaltaa ohitsemme. Me luulimme varmaan ennen kuin tämä kisa alkoi, että olisimme varsinaisia "ahteja ja koukkuleukakojamoja" jotka suvereenisesti  hallitsisimme tätä tiedon osa-aluetta, mutta toisin taitaa käydä ja tuo hameväki meinaa jälleen kerran näyttää varsinaiset "närhen munat" meille  kaksilahkeisille. Iloista viikonjatkoa ja "pilkettä näköelimiin" t. hanepappa.

   

  ---

• Saimaanrannalta15.1.2010 klo 21:16  Kommentoi (0)

  Hyvää torstai-iltaa kaikille. tämänkertainen blogini voi herättää kaikenlaisia tunteita, sillä se koskettelee erästä kolumnia, joka oli Italehdessä.

  "Hazardi homma"

  En puolustele, enkä ihannoi yhtään juuri edesmenneen Tony "Viikinki" Halmeen huumeiden käyttöä, enkä hänen "aineissa" sekoilujaan, mutta haluan puuttua Kaarina "hasardi homma" Hazardin iltalehdessä olleeseen kolumniin, jossa hän ivasi ja pilkkasi juuri edesmenneen Ex-kansanedustaja Tony Halmeen muistoa, Halmeen ulkoiseen olemukseen puuttuen ja hänen saavutuksiaan vähätellen. Tästä syystä "hasardi" Hazart altisti myös itsensä ulkomuotoa ja saavutuksia koskevan arvostelun kohteeksi.

  Millä oikeudella sinä "hasardi" Hazard arvostelet toisen ulkonäköä, tuomalla samalla esiin oman ulkonäkösi puutteita, vai luuletko sinä Kaarina "hasardi" Hazard olevasi itse jollakin tavalla kaunotar. Jos luulet asian olevan näin kehottaisin sinua "hasardi" Hazard katsomaan peiliin uudestaan ja vielä toisenkin kerran. Sinä "hasardi" Hazart omistat Itä-Aasian aroilta tunnistettavat kasvonpiirteet ja luultavasti sinussa ei ole mitään muuta kiinteää paikkaa, kun ei missään nimessä missimitoissa oleviin "koipihisi" tunkemien kenkien pohjissa, jos niissäkään.

  Sinä "hasardi" Hazard aiheutit lukuisille ihmisille mielipahaa kolumnissasi loukkaamalla esimerkiksi itä-helsinkiläisiä nimittelemällä heitä luusereiksi, joiksi he tulevat jäämäänkin. Karkasiko sinulta "hasardi" Hazart niin sanotusti "mopo käsistäsi" tuollakin sanomisellasi. Eikö sinulle "hasardi" tullut mieleen, ennen törkeilevää kirjoitustasi, että se saattaa luokata syvästi myöskin Tony "Viikinki" Halmeen omaisia. Taisit tulla tehneeksi kolumnillasi aikamoisen suuruisen mokan niin sanotusti "Hazardi homman". En ole koskaan arvostanut sinua toimittajana enkä tule koskaan arvostamaankaan, sillä sinä olet vain yksi "räkää pärskyttävä rääväleuka" kaltaistesi joukossa.

  Kaikille pisterikkaita visailuja t. hanepappa.  

  ---

• Saimaanrannalta13.1.2010 klo 21:50  Kommentoi (0)

  Hyvää iltaa jokaiselle. Kyllä näyttävät kauniilta nuo lumiset puut etenkin lehtipuut, jotka ovat saaneet upean näköisen lumihunnun talven pakkasten myötä. Ne näyttävät aivan siltä, kuin olisivat suurensuuria lumihiutaleita jotka kasvavat muutenkin kauniin valkoisesta maasta. Täytyy käydä kävelylenkeillä kuvaamassa niitä, koska eihän sitä tiedä, milloin tulee seuraava talvi, jolloin ne näyttävät yhtä suurenmoisilta.

  Noh niin nyt se taisi löytyä papparaisellekkin sopiva visakisa, kun tuo kalastusvisa tuli kuvioihin mukaan. Tänään illalla onnistuin tekemään itselleni suunnattoman suuren määrän pisteitä ja täytyy kyllä sanoa, että enenpäänkin tietoa olisi, mutta kun tuo "virtapiiri" tuolta "ottalohkosta" noihin kämmenen jatkeisiin ei oikein "superisti" toimi, niin se on sitten tyytyminen siihen, mitä kulloinkin saavuttaa. Joka tapauksessa on sitä nyt kuitenkin hyvä "elvistellä" saavutuksellaan. Elviksestä puheenollen olen tainnut jossain blogissani kirjoittaakin, kun hankin itselleni hieman vanhemman Neuvostoliitolaisvalmisteisen "levarin", niin samalla ostin myös koko Elviksen tuotannon vinyyleinä, tosin LP-levyinä. Äskeisen muuttoni yhteydessä virittelin soittomasiinan toimintaan ja täytyy kyllä sanoa, että hyvässä sovussa soi entisen kommunistimaan levysoittimessa nykyisenkin kapitalistimaan edesmenneen rock-kunkun ikimuistoiset rock-and-roll-klassikot.

  Palataanpa vielä hieman tuohon kalastusteemaan. Nyt rupeaa made tuttavallisemmin matikka-aika olemaan parhaimmillaan. Pikkupoikana kun kävin isäni kanssa matikankoukkuja kokemassa, niin oli se joka kerta eräänlainen elämys nuorelle pojalle ja siinä oppi kantapäänkin kautta, kuinka mateenkoukut piti laittaa ja minkälaisiin paikkoihin, jotta ei olisi seuraavalla kerralla pelkkijä koukkuja nostellut jäälle. Nykyisin en ole mateenkoukkuja viritellyt, vaikka täytyy sanoa, että se on todella hauskaa ja mielenkiintoistakin puuhaa. Minun paras kala-apajani on nykyisin tuo CM:n kalatiski, josta matikkaa on käytävä noutamassa. Mateesta tulee maanmainio kalasoppa, siitä saa todella herkullista muhennosta ja matikkapaisti vie kielen mennessään. Mateen maksa, ja mäti ovat kulinaristisen asteikon kirkkaimpia tähtiä. Mikä onkaan sen parempaa, kun mateenmaksa matikkakeitossa, tai mäti etenkin blinijen, mutta myös paahdetun joko tumman tai vaalean leivän kera. Kyllä nuo vievät kielenkin mennessään ja jo nyt rupesi makurauhaset herkistymään. Blinikutsut hyvien ystävien kera on mitä mielekkäin tapa seurustella, sillä taatusti matikka ainakin yhdet pirskeet vuodessa ansaitsee.

  Hauskaa illanjatkoa t. hanepappa. 

   

  ---

• Saimaanrannalta11.1.2010 klo 17:25  Kommentoi (0)

  Hyvää iltapäivää kaikille. Tämänkertainen blogini on hieman poikkeuksellinen, sillä se käsittelee miestä nimeltä Tony Halme.

   Ex-kansanedustaja, showpainija, nyrkkeilijä, kirjailija, elokuvatähti, ynnämuuta ynnämuuta Tony "Viikinki" Halme löytyi kuolleena kotoaan Helsingissä 10.1.2010.

  "Viikinki" saavutti elämänsä aikana hyvin paljon enemmän, kuin me tavalliset kaduntallaajat saavuttaisimme, vaikka saisimme elää useamman elämän peräjälkeen.

   "Viikingin" koko elämä rakentui hyvin miehisille arvoille, joilla hänen julkisuuskuvaansa ruokittiin. Voima, viina, naiset ja Tonyn muut, rajutkin yksityiselämän puitteet ruokkivat iltapäivälehdistön kyltymätöntä näläntunnetta hänen suhteensa, eikä se voinut olla vaikuttamatta hänen sielunelämäänsä. Tosin ei "Viikinkikään" sitä kaikilta osin pahana pitänyt. 

  Olin Helsingissä vuonna 2000 ringsidepaikalla katsomassa hänen silloin käymäänsä nyrkkeilyn raskaansarjan pikkuliiton NBA:n mestaruusottelua ranskalaista Yacine Kingbota vastaan. Ottelu päättyi toisessa erässä Kingbon kovaan lyöntiin, jonka seurauksena Tony veteli hiukan aikaa unosia kanveesilla. Luulen tähän, voisinko sanoa, ehkä työtapaturmaan vaikuttaneen sen että muistini mukaan Halmeelta ottelun ensimmäisessä erässä loukkantui käsi ja hän joutui ottelemaan lähes yksikätisenä sen seurauksena.

  Vuoden 2003 eduskuntavaaleissa perussuomalaisten listoilta Halme sai murskaavan äänisaaliin 16390 ääntä, jotka takasivat hänelle "senaattorin" paikan Suomen eduskunnassa. Puhuessaan eduskunnassa "Viikinki" sanoi asiat suoraan, joskus jopa niin suoraan ja mitään kaihtamatta, että puhemieskin joutui 7.2.2006 antamaan varoituksen puheesta, jossa hän käsitteli pedofiilejä. Tuon puheen loppupuolella Halme sanoi näin: "pedofiileiltä pitäisi leikata munat irti, lyödä ne tapilla perseeseen ja heittää loppuiäksi linnaan". Harvoinpa Suomen eduskunnassa noin suorasti on asioita tuotu julki.

  Vaikka "Viikingin" oma yksityiselämä kaikkine, joskus surkuhupaisine piirteineenkään ei meille tavallisille pulliaisille tulisi kysymykseenkään, emmekä me siihen liioin pystyisikään, niin luulen että hän siitä suurimmalta osin piti ja eli elämänsä niin kuin oli ajatellutkin sen elää.

  Ex-kansanedustaja Tony Halme oli legenda jo eläessään. Hyvää matkaa sinulle Viikinki, oman esikoiskirjasi alkusanoin "Jumala armahtaa".

  Kaikille mukavaa alkuviikkoa t. hanepappa.   

  ---

• Saimaanrannalta8.1.2010 klo 22:25  Kommentoi (0)

  Hyvää ja hyytävää perjantai-iltaa, sillä ainakin näillä seuduilla oli aikamoisen kireä pakkaspäivä.

  Viime kerralla kertoilin muuttotouhuistani uuteen asuntoon. Nyt aion kertoa kuinka Joulunaika uudessa paikassa sujui. Joulun alla aioin olla ostamatta jouluruokia, muuta tulihan sitä kuitenkin langettua niihin perinteisimpiin, elikkä kinkkuun lanttu-, maksa- ja porkkanalaatikkoon sekä pariin kolmeen lajiin sillejä sekä lahjaksi saatuun kylmäsavuloheen. Aattona olin sukuloimassa veljeni luona ja siellä oli pöydät täynnään kystä kyllä. Joulupäivänä tuli levättyä aaton syömingeistä ja muutama rennie siinä ohessa kului. Tapaninpäivänä piti mennä äitimuoria tervehtimään, ja taas oli Jouluherkkuja tarjolla niin, että asunnolleni tullessa närästyksen aste oli selvästi kohonnut ja housut olivat huomattavan tiukilla tuosta vyötärön? seutuvilta. Tapanin iltana huomasin, että omat ostamani jouluruoat olivat vielä täysin koskematta, lukuunottamatta kinkkua, jonka joulupäivän aikana olin paistanut. Kinkun paisto sujui aivan aikataulussa siihen asti, ennen kuin tulin tänne Älypäähän ja rupesin kokeilemaan visojen kulkua. Yhtäkkiä huomasin että viisi tuntia oli kulunut kinkun uuniin laitosta ja sitten tuli kiire ottamaan se uunista ulos. Lihaläpömittari osoitti n.86 - 87 astetta ja manasin itsekseni, että tulihan reilummanlaisesti ylikypsää kinkkua. Mutta eipä se lihaköntti kuitenkaan ollut sen suuremmin ylikypsynyt ja hyvin tuo teki kauppansa niin minulle, kuin Joulun aikaan vieraisilla käyneille. Muutottouhuissa olin saanut tuosta vyötärön? seudulta noita niin sanottuja jenkkakahvoja pienemmiksi, mutta ainakin joiltakin osin taisivat Joulun syömingeissä palata takaisin. Vuosi vaihtui selvissä merkeissä ilotulitusta ja elokuvia katsellen. Loppiaiseksi täytyi valmistaa sitä perinteistä hernekeittoa, joskin kinkkua ei enää rokkaan säästynyt, joten oli käytävä "sittarista"  possun lapapuolta noutamassa. Sitä sitä nyt on tässä parina - kolmena päivänä tullut "naatiskeltua" ja täytyy kyllä sanoa että "hyvvee" on.

  Valtakunnan politiikassa jysähti jonkin asteinen pommi, kun Vanhanen sanoi luopuvansa kepun puheenjohtajuudesta ensi kesänä. Tuo ilmoitus sai etenkin keskustan vaikuttajat ja rivijäsenet pohtimaan tulevia ehdokkaita uudeksi puheenjohtajaksi ja samalla pääministeriksi. Noin suunilleen kaikki varteenotettavat ehdokkaat, paitsi yksi panttaavat vielä ehdokkuuttaan. Mutta tulihan joukosta esille "ikiaikainen (63v.) kepulainen ongenkoho" nimittäin ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen, joka jälleen kerran haistaa mahdollisuutensa tulleen ja hykerryttävällä tavalla löi kauhansa puheenjohtajasoppaan hämmentämällä sitä oikein kunnolla heti alkajaisiksi. Parempi noin, kuin se että olisi antanut sopan palaa pohjaan. Hauskaa talvista viikonloppua kaikille t. hanepappa. 

   

   

  ---