Blogi - hanepappa - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Saimaanrannalta

Blogi aloitettu: 2.3.2009
Blogimerkintöjä: 80 kpl
Avainsanat: Saimaa, norppa, kuutti, ilmastonmuutos kpl

• Saimaanrannalta13.4.2009 klo 14:38  Kommentoi (0)

  Hyvää Pääsiäismaanantaita täältä linnan kupeesta. Pääsiäisjuhla rupeaa tuota pikaa olemaan ohitse. Minäkin sentään sorruin sitä juhlistamaan palalla rahkapiirasta ja puolella pullolla punaviintä en tosin samanaikaisesti, koska maut ei varmaan olisi olleet oikein balansissa. Täytyy myöntää, kun kävin paikallisessa city-marketissa niin ei voinut kun himpun verran oikeasta silmäkulmasta hyvin varovasti tirkistää lihatiskiä ja niitä kaikkia herkkuja joita se piti sisällään. "Nautinnon sylki" kyllä kihahti jo pikkusilmäyksestä sinne suuntaan. Sieraimet laajenivat kun aistivat mehevän savulampaanpaistin tuoksun. Ei auttanut mikään "papparaisen" täytyi kiihdyttää askeliaan, vaikka "sarvipää sielunvihollinen" kuinka yritti jarruttaa ja kuiskutteli korvaan, kaikista ihanan rasvaisista herkuista ja niiden  suomista nautinnoista. Vaikka kuinka sielussa riipaisi, niin silti oli mentävä nyt jo tutuksi tulleelle hyllylle ja ladattava ostoskoriin muutama purkki tonnikalaa vedessä ja sen jälkeen pari pussia porkkanoita sekä sekavihanneksia ja hedelmiä. Sitten kassalle ja pikaisesti kaupasta ulos, ettei tuo mukana seuraavaa "pitkähäntä sarvipää" olisi sittenkin saanut papparaisen "nautinnoille" altista mieltä käännytetyksi. Nyt on kuitenkin oma "kiirastuli" Pääsiäisen ajalta tullut "kärvistellyksi", eikä se nyt loppujen lopuksi hirvittävän suuri koettelemus ollut. Hauskaa päivänjatketta kaikille ja iloista paluuta arkeen huomenissa t.hanepappa. 

  ---

• Saimaanrannalta10.4.2009 klo 07:49  Kommentoi (0)

  Näin Pääsiäisen aikaan tuli mieleeni kirjoittaa eräästä esineestä, jonka ostin käydessäni Lintulan nunnaluostarissa Heinävedellä. Katsellessani luostarin myymälässä olleita esineitä katseeni osui erääseen ikoniin, joka oli minusta suunnattoman kaunis ja erityisen taidokkaasti maalattu. Tovin sitä katseltuani eräs nunna tuli viereeni ja kysäisi minulta pidänkö tuosta ikonista. Kyllä pidän ja ostaisinkin sen, jos se ei ole aivan hirvittävän kallis vastasin hänelle. Nunna sanoi minulle hiljaisella äänellä kuinka paljon ikoni maksaa ja minä päätin ostaa sen. Kysyin häneltä myös, voiko hän sanoa minulle työn tehneen taiteilijan nimen. Hän ei kuitenkaan silloin voinut nimeä kertoa, koska ikonimaalarit harvoin signeeraavat töitään ja eivätkä muutenkaan halua sen suuremmin olla esillä muuten kuin töidensä välityksellä. Pyysin häntä kuitenkin kysäisemään, tuntemaltaan taiteilijalta, josko tämä suostuisi antamaan nimensä tietooni omia historian tietojani varten. Nunna lupasi ystävällisesti ilmoittaa minulle jos asia järjestyisi.
     Seuraavaksi menin Valamon luostarin kirjastoon, josta lainasin muutamia ikonitaidetta käsitteleviä teoksia, sillä minulla ei ollut minkäänlaista tietoa kyseisestä ikonista, joka esitti sinikaapuista naista lapsi sylissään. Selatessani erästä kirjaa silmiini osui valokuva, joka esitti juuri samaa aihetta käsittelevää ikonia jollaisen olin itselleni hankkinut. Minulle selvisi, että ostamani taideteos oli nimeltään Pimenin Jumaläidin ikoni. Alkuperäisen ikonin oli silloinen Moskovan Patriarkka Pimen tuonut 1380 -luvun alussa Konstantinapolista Moskovaan. Olin erityisen mielissäni löytämistäni tiedoista. 
     Oli kulunut parisen viikkoa kun kännykkäni pirahti ja nunna, jolta olin ikonini ostanut soitti ja kertoi saaneensa luvan ilmoittaa minulle taiteilijan nimen. Kiitin häntä aiheuttamastani vaivasta ja olen hänelle yhä edelleen suunnattoman kiitollinen tiedosta.
     Nyt ikoni on koristamassa asuntoni seinää, ei sille ortodoksisen ikoniperinteen mukaisella paikalla, sen vuoksi koska se uskonnollisessa merkityksessään ei anna minulle yhtä paljon, kuin taideteoksena.
     Aika-ajoin kuitenkin sitä katsellessa ja sen edessä on ilo hiljentyä ajattelemaan myös elämän syvällisempiäkin asioita.
  
  Ilontäyteistä ja Aurinkoista Pääsiäisenaikaa kaikille t. hanepappa 

  ---

• Saimaanrannalta8.4.2009 klo 01:05  Kommentoi (0)

  Hyvää keskiviikon puoleista puoltayötä kaikille. Hiustensänki kasvaa "kohisten kallossani" ja arvet saavat peitettä ympärilleen. Leukaperien sänki taasen on asia erikseen sillä " eihän parta pahoille kasva, turpajouhet joutaville " eiköhän se jotenkin noin tuo riimittely mennyt.
     Muutama aika sitten ollessani KYSS:ssa, eräs "hoitsukka" pisti "papparaisen" vaakalle seisomaan ja sillä seisomalla minulle selvisi se asia, ettei vaatteiteni pienuus johtunut suinkaan väärästä pyykinpesutavasta, vaan siitä että muuten niin "uljas" ruhoni olikin saanut tukevan läskipeitteen talven pakkasilta suojaamaan heh hee. Tuosta "uljaan ruhoni ylenmääräisestä silavoinnista" taas seurasi se asia, että nyt saa unohtaa kaikki Pääsiäisherkut, Berliininmakkaran, runsaasti mehevää "valkoista lihaa" sisältävän siankyljen ja kaikki muutkin herkulliset ruoat, kotipullan ynnämuut herkkukermaiset ja suklaiset leivonnaiset.
  Nyt on tyytyminen porkkanoihin, raejuustoon ja nieleskeltävä vedessä olevaa purkkitonnikalaa sekä pureskeltava "vanikkaa" ja hörpittävä kraanavettä liukasteeksi.
     Mutta mennäänpä sitten yhteiskunnallisesti huomattavasti tärkeämpään asiaan kuin hanepapan kilotolkulla ylimääräiset energiavarastot.
     Kävin tiistaina adressit sivuilla katsomassa Savonlinnan ohikulkutietä koskevia tilastoja. Kaikki jotka ovat lukeneet blogejani tietävät kantani kyseiseen asiaan, eikä siitä enenpää. Ohitustietä vastustavassa adressissa joka on aloitettu n.kuukausi sitten oli allekirjoittaneita henkilöitä hieman yli 500. Heidän maantieteelinen jakautumansa on poikkeuksellinen siihen nähden, että kysymyksessä on Savolinnaan tuleva tie. Helsinkiläisiä on allekirjoittaneista 22%:a, Savonlinnalaisia 17%:a ja loput noin 60 prosenttia ympäri maita ja mantuja.
     Ohitustietä tai rinnakkaisväylää puoltavassa adressissa, joka on aloitettu reilu viikko sitten oli jo vajaat 1700 allekirjoitusta. Heidän maantieteelinen jakautumansa on hyvin selkeä. Savonlinnalaisia on allekirjoittaneista hieman yli 60 prosenttia muut allekirjoittaneet ovat eripuolilta Suomea ja joitakin henkilöitä Suomen rajojen ulkopuolelta. Nuo luvut osoittavat mitä mieltä Savonlinnalaiset asiasta ovat ja kaikkien demokratian sääntöjen, sekä savonlinnalaisten itsemääräämisoikeuden puitteissa ei jääne kenellekkään epäselväksi miksi kyseinen tieprojekti ensi syksynä Savonlinnassa alkaa. Iloista Pääsiäisen odotusta jokaiselle t.hanepappa.

  ---

• Saimaanrannalta4.4.2009 klo 02:41  Kommentoi (0)

  Hyvää lauantaipäivää kaikille on jo aamuyö kun tätä blogiani kirjoittelen.
    Luin jokunen aika sitten Mustajoutsenesta (cygnus satratus), joka oli saapunut Suomeen laulujoutsenten seuralaisena. Muutamia vuosia sitten kun olin tutustumassa Valamon luostariin minua jäi hämmentämään lintupari jonka siellä olessani satuin näkemään.
    Oli kaunis heinäkuun lopun ilta ja lähdin luostarin rannasta kanavaristeilylle pitkin Juojärven kaunista, siniselle hohtavaa ja aivan tyyntä järvenselkää. Ristely sinällään oli jo elämys. Kävimme muistini mukaan Varistaipaleen? kanavalla, jossa aluksemme sulutettiin viereiseen järveen. Siellä ajoimme pienen kierroksen, jonka jälkeen meidät sulutettiin takaisin Juojärven puolelle. Läksiessämme kanavalta Valamon suuntaan, laskeva ilta-aurinko loi kultaisia säteitään täysin tyynelle järven ulapalle.
  Olimme ajaneet noin 10 - 15 minuuttia, kun risteilyllä mukana ollut nunna huudahti sisarelleen- " Hei näetkö, tuolla ne Tuonelan joutsenet lentävät "- säpsähdin ja katsoin samaan suuntaan sisarten kanssa ja todellakin, siellä lensi kaksi mustaa lintua, aivan kuin olisivat joutsenia olleet. Kipaisin laivat portaat ohjaushyttiin ja kysyin "kipparilta" kiikarin lainaksi. Tulin takaisin alakannelle ja rupesin kiikaroimaan takaviistoon lintuparia, joka oli lentämässä saarten taakse näkymättömiin. Sain kuitenkin kiikarin silmälasieni eteen ja näin linnut hieman tarkemmin. Matkaa lintupariin oli melkoisen runsaasti, mutta näin että ne olivat mustia. Siinä iltaauringon säteillessä en saanut lintujen nokanväristä selvää. Mahtoikohan johtua siitä, että en kerennyt kiikaria säätämään silmilleni sopivaksi. Näin ollen en pysty varmuudella sanomaan olivatko linnut todellakin mustajoutsenia.
     Asia jäi vaivaamaan minua ja niinpä seuraavana päivänä soitin tutulle biologille, jolta kysyin asiasta. Hän sanoi minulle, että on hyvin epätodennäköistä, josk ei aivan täysin mahdotontakaan se, että kyseessä olisi ollut mustajoutsen pari. Hän piti kuitenkin lähes varmana asiana sitä, että kyseiset linnut olisivat olleet metshanhipariskunta, jotka näyttävät ja ovat myös hyvin tummia. 
     Luettuani kyseisen artikkelin mustajoutsenesta tapaus muistui mieleeni ja toivon sydämestäni, että olisin todellakin nähnyt mustajoutsenpariskunnan eräänä kauniina heinäkuisena iltana erämaajärven tyvenessä hiljaisuudessa. Hauskaa viikonloppua ja runsaasti pisteitä visoissa t. hanepappa.
  
  
  
  
  
  
  
      

  ---

• Saimaanrannalta2.4.2009 klo 03:00  Kommentoi (0)

  Hauskaa ja aurinkoista huhtikuun alkua kaikille täältä Saimaan rannalta. Moni varmaankin joutui kaikenlaisten jekkujen kohteeksi keskiviikkona. Kyllä minuakin aprillattiin ja aina sitä tuntuu siihen lankaan tuona päivänä kompastuvan. Eipä noista jekuista sen enenpää, aivan hauskoja ne ovat kun muistaa ettei niillä mitään sen pahempaa tarkoiteta.
     Maanantaina sattui itselleni aikamoisen hauska tapaus, kun juttelin erään tuttavani kanssa netissä ja hän halusi nähdä minkänäköinen leikkaushaava "sänkitukkaisessa kallossani" on kun siitä oli poistettu päivällä, siihen paria viikkoa aiemmin "nakutellut lävistykset". Minä sitten sen haavan hänelle kamerassa näytin ja eipä hän siitä kummasti pitänyt, vaan sanoi: "Voisitko laittoo jonkun lätsän tuota laniasi peittämään, etkä säikytellä tuolla olemuksellas minnuu, etkä muitakaan tavan immeisiä, joita toreilla ja turuilla satut tappoomaan". Heh hee hauskoja nuo ystätkin ovat silloin kun heillä ei ole "oma piä ollut pölökyllä" ja ovathan ne kyllä muulloinkin, jos sille päälle sattuvat. Siinä sitten kun olin laittanut myssyn kalloani verhoamaan, hän sanoi, että "sie sitä oot ku "Veltto" Virtanen tuo myssykkä ottaluullasi" heh hee. Minä siihen hänelle, "kyllä varmaankin muuten, mutta kun minussa on velttoa kaikki ja Virtasessa ainostaan alahuuli ja baskeri heh heh. Siinä sitten jonkun aikaa "maailmaa parantaessamme" ja niitä näitä "poristessamme" aikaa oli vierähtänyt sen verran, että piti ryhtyä tekemään rästiin jääneitä kotiaskareita. Askareet tuli tehdyksi ja telkusta mielenkiintoisimmat ohjelmat katsotuksi, joten kävin "laskemaan lampaita" ja odottelemaan josko se uni sieltä tulisi ja tulihan se. Aamulla herätessäni ja mennessäni aamukahvin keittoon päässäni tuntui siltä, että sielä on jotain ylimääräistä joten katsahdin peiliin ja niinhän sielä olikin, se sama myssy jonka olin laittanut laittanut nuppiani verhoamaan ystäväni pyynnöstä oli yhä päässäni, tosin hieman takaraivolle laskeutuneena. Taidanpa ruveta tästä lähtienkin "yömyssyä" käyttämään, koska tuntui niin levolliselta se uni. Hyvää torstaipäivän jatketta kaikille ja runsaita pistesaaliita visoissa t. hanepappa.

  ---

• Saimaanrannalta30.3.2009 klo 12:41  Kommentoi (0)

  Hyvää maanantain puoltapäivää täältä linnan kupeesta. Kymmenen päivää on vierähtänyt kallonkorjailuleikkauksestani. Aamupäivällä poikkesi kotisairaanhoitaja rapsimassa "vetskarin" nupistani, tosin ensimmäisellä kerralla hän huomasi, että oli tullut vääränlaiset "hohtimet" mukaan. Jonkun ajan kuluttua hoiturin palattua oikeanlaisten "tonkiensa" kanssa klipsit lähtivät todella vaivattomasti nahkapäästäni irti ja haava on kaikinpuolin siisti. Eikä "nupissani" muutenkaan ole "kiristävää" tunnetta, muulloin kun niillä kerroilla jolloin lehdet tai TV ottavat kantaa Savonlinnan rinnakkaisväylähanketta kritisoiden.
   Tulin aamulla hoitajatarneitoselta kysyneeksi minkälaisella laitteella nuo klipsit kallooni on "nakuteltu". Eipä hänkään tiennyt sitä. Siinä sitten mietittiin olisiko se sellainen "naittaja" tyyppinen "nakutin" joka laitetetaan kalloluuta vasten ja pamautetaan kämmenellä päälle sen verran lujaa, että luissa rutisee ja sisäpuolella "hölskähtää". Niin mistäs sen tietäsi,  kun ei tiedä siinä nukutusvaiheessa muutenkaan, ei tämän eikä tuonpuoleisen elämän kulusta "tuon taivaallista". Eikä tullut silläkertaa muutenkaan mieleeni  kysyä asiasta. Otin "vetskarinupistani" muutamia valokuvia ja luulenpa, että ainakin Hantta Krause saattaisi olla omalla tavallaan kateellinenkin kallossani olleista "lävistyksistä" heh hee. Hauskaa päivän ja kesäajan jatkoa kaikille t. hanepappa    

  ---

• Saimaanrannalta29.3.2009 klo 07:14  Kommentoi (0)

  Hyvää sunnuntaipäivää ja kesäjan alkua kaikille. Luulin että kesäaika alkaisi myös minulla, mutta näin ei käynytkään. Minusta tuntuu siltä, että täällä Savonlinnassa palattiin suoraan pahimpiin, pimeimpiin ja loskaisempiin loppusyksyn keleihin muutaman kaupungin kehittymistä vastaanharaavan ihmisen toimesta. Tällä tarkoitan tätä jo vuosikymmeniä jatkunutta kiistaa Savonlinnan ohikulku, rinnakkaisväylä tai mikä tulevan tien nimi nyt sitten onkaan ja siitä taas kertaalleen valittaneista ja erilaisia adresseja kyhäävistä aikuisista? ihmisistä. Nettiadressin ensinmäinen allekirjoittaja on johtava lääkäri Leena Kosmo, jonka uimakoppi on uhattuna jäädä tulevan tielinjauksen alle. Kosmo on mielestäni omaneduntavoittelussaan täysin unohtanut joskus antamansa? Hippokrateen valan sekä lääketieteen etiikan. Hän ei ole misään kirjoituksistaan tuonut esille, saati ottanut kantaa nykyisin Savonlinnan keskustaa halkovan tien ja siltä lähtevien poikittaiskatujen runsaan liikenteen aiheuttamista terveydellisistä haitoista katujen varsilla asuviin sekä työskenteleviin ihmisiin. Jos näin on tapahtunut niin epäilen suuresti kyseisen henkilön kykyä toimia ihmisen terveyden ja kaikkinaisen hyvinvoinnin puolesta. Toisekseen nettiadressissa sanotaan rinnakkaisväylän tuhoavan Savonlinnan. Mikähän peruste tuollainenkin täysin tuulestatempaistu väite on. Tie ei tuhoa Savonlinnaa ei maisemallisesti, eikä miltään muiltakaan osin. Päinvastoin se parantaa nykyistä maisemaa, sekä eheyttää kaupunkikeskustaa. Rinnakkaisväylän teko antaa mahdollisuuden tehdä Savonlinnasta entistä viihtyisämpi, keskustan nykyisistä liikenteen saasteista vapaampi, keskustan alueella asuvien ja työskentelevien, sekä tänne saapuvien ihmisten terveellisempi aurinkoiseen kesäaikaan siirtyvä energinen kaupunki, jonka vesissä viihtyy myös meidän kaikkien hyvin tuntema ja rakastama Saimaannorppa. Hauskaa sunnuntaipäivää ja hyviä visailuja kaikille t. hanepappa  

  ---

• Saimaanrannalta26.3.2009 klo 13:46  Kommentoi (0)

  Hyvää torstain puoltapäivää täältä linnan kupeesta. Tämä juttu piti olla kolmas blogini tällä viikolla, mutta vain piti, sillä kaikki ei aina suju niin kuin on suunniteltu. Kävin jossain vaiheessa viime maanantai-aamuyöllä poistelemaan ylimääräisiä tiedostoja "tietsikaltani" ja niinhän siinä sitten kävi, että kävi "vanhanaikaisesti". Olin siirtänyt tiedostot roskakoriin ja tyhjentänyt sen.Myöhempään aamuyöstä kun ajttelin ruveta kirjoittamaan, niin eipä onnistunutkaan, sillä olin poistanut "suuressa tietämyksessäni" myös koneen käytön kannalta elintärkät 32 - tiedostot. Siinä sitä sitten oltiin ja Windowsia ei saanut käynnistettyä, ennen kuin sain alkuperäisen cd:n, jonka avulla sain koneeni eilen illalla toimimaan. Tulipahan jälleen kerran kantapään kautta opittua se asia, että jos yrität olla tietäväisempi asioista joista et todellakaan varmasti tiedä, niin kysy mieluummin apua, kuin että itse yrität puutteellisilla tiedoilla asioita tehdä. 
    "Kalloni" jaksaa muuten hyvin ja katsoin "lävistyksiä" joita siinä on noin 30-kappaletta. Täytynee  tarkentaa sen verran, että "klanipäässäni" olevat "lävistykset" eivät nyt varsinaisia sellaisia ole, vaan haavaklipsejä jotka koristavat sitä suorakulmaisesti otsalta - oikean korvan yläpuolelle. Klipsit näyttävät ikään kuin vetoketjulta, jota olisi hauska, silloin tällöin "tuuletusmielessä" sekä avata, että sulkea. Vaikka joskus on kivaa laskea leikkiä itsestäänkin, niin ei se sitä tarkoita, että ei suhtautuisi eläämään ja elämässä vastaantuleviin vastoinkymisiinkin vakavasti. Hauskaa päivän jatkoa kaikille ja runsaita pistesaaliita t. hanepappa.

  ---

• Saimaanrannalta21.3.2009 klo 18:06  Kommentoi (1)

  Hyvää ja aurinkoista lauantaipäivän jatkoa kaikille. Minäkin sentään näin, kun verhon raosta tiirasin että ulkona olisi todella upea keli vaikka sitten kävely tai mille muulle lenkille hyvänsä. Hieman harmittaa kun en itse voi lähteä ulos sen takia, koska toiset ulkoilijat säihkähtäisivät perinpohjaisesti kun näkisivät meikäläisen tämänhetkisen "naamavärkin", josta ei silmiä erota muuten kuin laittamalla tikunpätkät luomien? väliin. Niiden tilalla ovat ainoastaan isot nestettä täynnään olevat "tuluskukkarot", mutta "ottaluu" itsessään on muuten hyvässä kunnossa. Minkäänlaista kipua tai kolotusta siinä ei ole tuntunut, eivätkä nuo "pärstävärkin" ylimääräiset "pussukatkaan" kestä kuin pari päivää, kun ovat jo aika hyvin sulaneet pois..Tuosta säikähtämisestä tulee mieleeni viime toukokuu, jolloin kävin tätä nyt suoritettua paikkailua edeltävässä isommassa "operatsioonissa". Sukulaisiani ja pari ystävääni tulivat tervehdyskäynnille katsomaan toipilasta ja täytyy kyllä sanoa että he järkyttyivät, kun näkivät meikäläisen kaikkine "turbaaneineen" vääntämässä naurunremakkaa heidän kaikkien iloksi, tai sitten ei heh hee. Kun he olivat siitä alkujärkytyksestä toipuneet, - tai en ole aivan varma ovatko kaikki heistä vieläkään lopullisesti toipuneet -, niin läksimme sairaalan kanttiiniin päiväkahvittelemaan. Minä vetäisin tilavan villamyssyn klaniani peittämään ja olin todella, kun juuri ammattinyrkkeilyottelusta kaikki 12 -erää kunnolla "pataansa" saanut bugilisti. Saapuessamme alakerran käytävälle, niin vastaamme tuli useamman hengen seurue Intian suunnalta joskus 1500 -luvulla Suomeen kotiutuneen kansan jälkeläisiä. Näkiessään minut ruskea myssy kalloani suojaamassa he siirtyivät todella vilkkaasti seinän vierustoille, ja käänsivät kasvonsa päin maalattua tiiliseinää. Kysäisin eräältä sukulaiseltani siinä kahvia juodessamme, että mikähän heillekkin oikein tuli, niin hän vastasi,- että eihän yksikään näkökykyinen elävä olento tällä pallolla, voisi tuollaista ilmestystä pelästymättä kohdata -Heh hee hauskoja nuo sukulaisetkin ainakin useimmiten ovat.Tässä tätä juttua tällä kertaa. Älkää olko harmissanne, jos tekstissä sattuu olemaan joitakin kirjoitusvirheitä, sillä tällä "tihrustamisella niitä sattaa siellä olla.  Hauskaa viikonloppua kaikille t. hanepappa.

  ---

• Saimaanrannalta19.3.2009 klo 19:22  Kommentoi (0)

  Hyvää torstai-iltaa kaikille. Nyt sitä on taasen palattu "elävien kirjoihin" hieman runnellun näköisenä, mutta hyvävointisena. "Operatsiooni" sujui loistavasti ja kallo sai alkuperäisen muotonsa takaisin. Toiveenani oli myös, että olisivat edes pikkuriikkisen Einsteinin aivosolukkoa istuttaneet geenien muodossa omani tilalle. Mutta se toive jäi tällä kertaa toteutumatta, niin että täytyy nyt vain tällä massalla pärjätä mikä tuolla luupeitteen sisällä "lilluu". Kallooni lisättiin hieman titaniumia  - ei pitäisi piipata lentoasemien metallinilmaisimissa  tai jos piippaa, niin voi kertoa että sattuu olemaan "pönttövika" -. Täydestä menee kuulemma heh heh. Hauskoja ja hyvin ammattitaitoisia nuo kirurgit. Tällä hetkellä minä näytän liki Frankestainin hirviöltä, lähes kolminekymmenine kallossa olevine haavaklipseineen, mutta parin viikon päästä, sitä ollaan taasen niin silokalloinen kuin juuri "uunista ulos tulleena". Hauskaa illanjatketta kaikille ja runsaita pinnasaaliita visoissa t. hanepappa.

  ---