Blogi - idevix - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Elämää

Blogi aloitettu: 22.8.2008
Blogimerkintöjä: 89 kpl

• TURHAA MIETISKELYÄ6.6.2009 klo 12:05  Kommentoi (0)

  Onko rakkautta olemassakaan ja mitä se tarkoittaa? Jälleen pohdiskelua minun ikuisuus kysymyksestä. Alkaa tuntua kuin olisi jäänyt ilman oikeaa rakkautta tähän asti eletyn elämän ajan. Lapsuus oli jota kuinkin tavallinen olihan viisikymmentäluvun sääntö että lapset on lapsia ja piste. Joten en vain muista että olisin kovin monesti kokenut lapsena onnellisuudesta joka on mielestäni rakkauden siemen aikuisuuden elämään. Kyllä meistä ”kakaroista”  huoli pidettiin oli ruokaa ja puhtaat vaateet eikä saatu remmiäkään. Ei tainneet kaikki siskot saada koskaan edes tukka pöllyä. Minua ei lasketa mukaan koska oli viiden siskon veli ja melkein aina kiusaamassa heitä. Muistan yhden selkäsaunan. Ei ne olleet hakkaamista mutta pari kunnon vastantyveä persuuksille. Ei kai ne todellisuudessa käyneet kipeästi kipeämpää teki kun joutui serkkutytöltä pyytämään anteeksi ja lupaamaan että en enää koskaan heitä kivillä ihmistä.

   

   

   

  Ai niin rakkauden tunnettahan minun piti pohtia. Toisaalta olen kyllä pohtinut sitäkin mahdollisuutta että en tunnista rakkautta oikealla tavalla. On se liian suuri asia minun ymmärrettäväksi. Toisaalta rakkaus on laaja asia aivan kuin avaruus Konsta Pylkkäselle. Auttaisiko asiaa jos ryhtyisi tukistelemaan oikeasti on rakkaus sama kuin hyvyys. Se mitä hyvää tekee toiselle voikin olla rakkautta eikä auttamista, mistä sen tietää kuka sen tietää. Joskus kuulee  jonkun sanovan rakastuneensa heti luettuaan kirjan tai nähtyään jonkun maiseman tai esineen. Onko se sittenkin  niin että en osaa oikein tulkita rakkauden, ihastumisen ja onnellisuuden tunnetta.

  Vaikka en rakkautta tunnistakaan kaipaan toisen ihmisen halausta vaikka olenkin mies se on minun elämän eliksiiri.

   

   

   

  On päivä puolessa ja mieli jotakuinkin kuin muulilla, on kuin ei olisi mitään. Niin en tiedä onko muulilla ei mitään olo ilme vain on sellainen elämään tympääntyneen oloisen näköinen. Radiosta tulee hyvää virkistävää musiikkia sekään ei tempaa mukaan. Olo on kuin lattaraudalla tasainen. suora ja ruosteinen. Niin että tänään on päivä jolloin tuntuu että elämä on tylsää.

  No katsotaan mitä päivä tuo tullessaan iltaa on melkein puolivuorokautta ja ilta on aamua viisaampi.

   

   

  horimoi  idevix.

  ---

• perus tavallinen päivä3.6.2009 klo 20:46  Kommentoi (1)

  Tylyksi meni kesän tulo pitänee hakea vintiltä ”pässin pökkimät” jalkaan. Minun ollessa vaahtosammuttimen kokoinen vanhempi ikäluokka nimitti joskus villahousuja tällä tavalla. Ai että ne ovat lämpimät eikä palele jalan varsia. Mikäkö on jalan varsi. Tämä tulle tapahtumasta kun olimme talvella ulkona meidän ”stereoiden” kanssa. Ai että mitkä stereot, no tietysti meidän kaksoset. Kyselin heiltä paleleeko jalkoja ja eihän jalkoja palellut mutta jalan varsia paleli. Olisi tehnyt mieli nauraa mutta eihän sitä lapselle voi nauraa hän kun vastasi kysymykseen aidosti parhaan kykynsä mukaan.

   

   

  Päivä on kulunut iltaan koulutuksen merkeissä. Seitsemän tuntia lautakunta koulutuksessa. Lähtiessä ajattelin kuinka tylsä päivä tämä päivä onkaan  istua kokopäivä kuuntelemassa kuivaa luentoa. Liian aikainen johtopäätelmä asia oli kohtalaisen mielenkiintoinen ja kun oli virkeä olo ei tarvinnut edes haukotella. Ei politiikka ole sittenkään tylsää.

   

   

  Huomenna on konttori päivä rästiin jääneet tai paremminkin siirretyt työt on mahdollisuus tehdä pois. Ei niitä paljon ole mutta yksikin siirretty työ on tekemätön työ.

   

   

  Otan vielä pari peliä ja muutan kappaleen Rautavaaraa esim:Sininen uni yms. ja Reijo Taipaletta Satumaana ja mutta sellaista karaokena

   

  idevix ja tavallinen päivä

  ---

• rauhallista menoa1.6.2009 klo 21:15  Kommentoi (0)

  Sitä on sitten siirrytty kesään ajallisesti ja lämmön puolesta. Oli  hyvän lämmin ajella perjantai iltapäivällä Siuntioon. Lauantaina syötiin voileipäkakkua ja muita herkkuja sopivissa määrin. Viettiin kummipojan lakkiaisia en tosin muista mitä arvosanoja eikä ne minulle paljon kertoisikaan itse olen  käynyt kansakoulun, jatkokoulun ja pyrkinyt veistokouluun. Veistokouluun en päässyt kokeissa en osannut laudasta tehdä kun nuljuksennaulan. No leikki sijan saakoon!

   

   

  Matkalla sattui kaiken laista hauskaa joita ei osaa kirjoittaa mutta nautin pitkästä aikaa elämästä täydellisesti oli kuin nuorena kun oli tavannut pomo. Sitä turneeta toiset sanovat rakkaudeksi minun mielestä se on onnellisuuden tunne. Jaa mikä se on onnellisuuden ja rakkauden ero kas sitä minä en tiedä ja tienneekö sitä kukaan. Lohjalla oli sitten ensimmäinen eksyminen kas kun kartta on vanha jostain ajalta ”mies menneisyydestä”. Eihän viime vuosituhannen loppu puolella tehty kartta muistuta karttaa kuin mukaisista värillisistä viivoista ja nurkassa lukee maamittaushallitus. Enpä ole koskaan osannut hermostua harhautumisista ihmisten ilmoilla, kysyy kun omat taidot loppuvat ja kun väsymys rupeaa painamaan päälle silloin etsitään hotelli ja ei kun pyllyä kallelleen.

  Paluumatkalla piti tulla kehä kolmosen kautta miten lieneekin käynyt että ajaa tuikkasin ohi kehän rampin ja tultiin kehä kakkosen kautta ja sekin pitemmän kaavan mukaan. Mutta eikö vain päästiin kotia vaikka pomo oli jossain vaiheessa hieman jo sanoisinko kiukkuinen, ei haitalle asti.

   

   

  Tänään maanantaina oli sitten jossain mielessä historiallinen päivä. Leikkasin pihanurmikon kuuteentoista vuoteen. Konehan sen työn teki minä vain istun penkillä ja annoin komennot koneelle. Tosin se ei ollut mitään helppoa muuta tein sen todellakin voimien koitos. Saa nähdä miltä tuntuu aamulla kuinkahan kipeät hartiat ja käsivarret ovat huomenna. Nyt saunaan ja katselemaan unia mitä se onkaan unimaakari varannut ensi yölle.

   

   

  Vielä asia jota ei voi mitenkään siirtää toiselle mutta koittakaa kuvitella. Olemme pomon kanssa pitäneet jalkoja sama pöydän alla melkein päivälleen kolmekymmentäkuusi vuotta ja nytkin on onnellisuuden tunne huipussaan. Saattaa johtua siitä kun pystyi auttamaan pihatöissä, siis oli jotenkin hyödyksi kun voi helpottaa toisen osaa.

   

   

  kirjoitteli onnellinen mutta ei rakastunut idevix

  ---

• tasaista päivää28.5.2009 klo 21:42  Kommentoi (0)

  Sitä on tullut taas tehtyä yksi matka akselin ympäri. Matka on mennyt mukavasti tähän asti ja toivon mukaan menee jatkossakin. Pitäisi taas painaa jarrua vähän alkaa tulla menemisiä liikaa. Sitä on ruvetta koulimaan itseään ja opetella sanomaan ei jossakin paikassa. Vanheneminen on tuonut sen verran viisautta että ei kuitenkaan itse olo sanomassa ”kyllä minä voin sen tehdä”. Vielä kun oppisi sanomaan ei silloin kun kalenteri on niin täysi että pitää ottaa lisäsavuja kytöön. Eilen lähdin kotoa aamulla  yhdeksältä ja palailin ilta kahdeksan aikoihin. Tänään oli vain hammaslääkäri sillä reissulla meni kolme tuntia vartti hammaslääkärissä kyytiä kytätessä loppu aika. Kai se moni päivä olisi lyhyempi mutta kun on toisten armoilla kyytien suhteen niin joutuu raisulla notkumaan kyytiä kyttäillessä.

  Huomenna  on parin tunnin kokous ja viiden aikaan Kirkkonummelle lähtö olisi lakkiaiset Kummi poika sai lunastettua valkoisen lakin. Eipä kyllä ole tullut ennen lakkiaisissa oltua vaan lieneekö nuo juhlia kummemmat. Mielenkiintoisinta niissä on se että pippalot on kolmannessa kerroksessa talossa jossa ei ole hissiä. Lupasivat raahata kerrokseen jos itse en jaksa. Lauantaina ollaan sitten sen verran viisaampia ja tiedetään miten reissu onnistui.

   

  Tulipa tänään harrastettua ”naisten” askartelua väsäsin 3D kortin valkolakin hankkineelle. Ja ”kuka se kissan hännän nostaa jos ei kissa itse”  tuli  korttiin kirjoitettua värssy ihan itse ja omasta mielestä vielä hyvä pomokin hyväksyi sen.

   

  Kirjoitteli idevix

  ---

• kova jätkä25.5.2009 klo 21:21  Kommentoi (0)

  Miten tämän oikein aloittaisi ? Kai se perinteinen ”päivä on ollut ihan hyvä noin niin kun” ihmisten kanssa vaikka päivällä olikin kokous missä olisin voinut poltattaa jolta kulta hihat mutta jäi tekemättä ja hyvä niin.

  Muutenkin kaupunki reissu meni kaikin puolin hyvin. Mutamassa kaupoissa eivät taaskaan tajunneet etten ole päästäni vialla vaikka istunkin pyörätuolissa.

  Tarvitsin imuriin letkua metritavarana ja letkun tuli olla ulkomitaltaan tietyn vahvuista muilla ominaisuuksilla eikä mitoilla ole pätkänkään merkitystä. Mukana oli malli mistä sai ulkomitan. Vahvuudeltaan sopivaa löytyi mutta kuinka ollakaan siinä oli kierre karkeampi kuin mallissa ja myyjäpoitsu  takertui siihen.  Sanoin hänelle ettei letkun kierrekarkeudella ole mitään merkitystä kunhan ulkovahvuus on sama, mutta kun ei mennyt jakeluun näin yksin keltainen asia kiitin ja mielikuvituksessani kumarsin ja poistuin himpun hiostuneena kuitenkin oman kiukun voittaneena jo toisen kerran samana päivänä.

  No tulee se päivä että hihna luistaa, hampaat on lujilla ja mieli maassa ottelun jälkeen. Sekin on kestettävä ” sitä saa mitä tilaa”!

   

  Mutta paluu matkalla tuli todella paha mieli melkein kyynel silmää apea mieli tulee vieläkin ja itseni tuntien aina kun muistan sen on mieli haikea.

  Olimme jo kotvan matkaa ajelleet kotiin päin kun huomasin pellolla joutsenen seisomassa. muutaman metrin päässä tästä oli pellolla valkoinen möykky joka vaikutti joutsenelta. Möykky ei voinut olla mikään muu kuin seisovan joutsenen pari. Mitä todennäköisemmin toinen oli lentänyt sähkölinjaan. Pelto on pienen lammen rannalla ja sähkölinja kulkee pellon päällä oliko joutsenet ryhtyneet laskeutumaan lammelle ja toinen törmäsi linjaan.

  Lammella on ollut joutsenten pesä ainakin viimekesänä. En voi edes kirjoitta sitä mikä tunne minulla on.

   

  Jaa en tiedä olenko mies kun miehet ei itke, eikä puhu eikä pussaa mutta minua ihan oikeasti säälittää se yksin jäänyt joutsen. Eihän eläin ajattele kuten ihminen mutta sinä lyhyenä hetkenä jonka ehdin nähdä tilanteen vaistosi  miten elossa oleva joutsen seisoi ja katsoi kaveriaan. Jos olisi ollut mahdollisuus kuunnella sen ääntely olisi siinä saattanut kuulla kutsun tai kysymyksen.

   

  Jaa kaipa se on ihmisenkin kohdalla samalla tavoin, kuin toinen rinnalta poistuu jää tyhjyys ja kysymys tilalle. Niin ulkoisesti minulla oli hyvä päivä mutta sisäinen minä tuntee tuskaa yhden joutsenen takia. Joku sanoo että sehän on vain eläin kovista leikkisin minäkin jos joku tällä tavalla kirjoittaisi ”elukasta”

   

  idevix melkein itkee

  ---

• Kesäpäivän iltaa korvesta23.5.2009 klo 20:35  Kommentoi (0)

  Kuulumisia korpimailta tai ainakin melkein korvesta. Pari päivää on saanut leikkiä työjohtajaa. Nuoriso tai paremminkin yjsi nuori pisti hulinaksi ja teki pihasaunan eteisestä vilpolan. Ei tosiaankaan mitään hirvittävää sauna on vain mennyt purku kuntoon pisti puku huoneen seinä laudoiksi. Tämä nuori on kolmikymppinen nainen joten siinä mielessä ihan hyvä saavutus viiden tunnin työksi.

   

   

  Viritteli siinä ohessa jyrsimen ja pyöräytti kasvimaan nurin niin että nyt sitten pomon passaa kylvää porkkanaa, palsternakkaa, punajuurta ja perunaa. On talvella mukava syödä omanmaan kasviksista ja juureksista keitettyä kasviskeittoa. Maistuupa ne porkkana raasteenakin ja kuinka hyvää se on sämpylöissä joita pomo leivoskelee.

   

  Keskiviikkona kävin ryhmässä monen vuoden tauon jälkeen ja huomasin kuinka kasvu oli pysähtynyt nimitäin oma henkinen kasvu. Siellä selvisi ne tikkarin kieltämisestä johtuvat kiukuttelut ja tuutin hukkumiset. Tuli kerralla selväksi mitä minun tulee tehdä että elämä olisi himpunkaan selkeämpää. ryhmässä käynnin jälkeen huomasin että on helpompi hyväksyä asioita mutta matka on vielä pitkä siihen että voi ne hyväksyä täydellisesti. Alku on kuitenkin mukana ja tästä on hyvä jatkaa.

   

  Ensi viikko on kalenterissa niin täysi että jos pystyn viikon menemään ilman hihojen polttoa olen todella hyvilläni oikein onnellinen. No se tili tehdään aikanaan.

   

  Vähän eikä yhtään asiaa kirjoitteli idevix

  ---

• pieniä on omat murheet19.5.2009 klo 21:13  Kommentoi (0)

  Monet päivät on menneet mietiskellen ja laskeskellen kaiken laista eurossa hankittavaa. Ensin ilmeni  tarve järeämpään ruohon leikkuriin sellaiseen jota tämän kaltainen rempula pystyisi ajanmaan. Tietysti sellainen on jo keksitty ja jopa valmistettukin puuttuu vain raahaa kasvava puu eikä sen tarvitsisi olla edes seteleitä kasvava. Kasvaisi vaikka viisisenttisiä kunhan kasvaisi tarpeeksi paljon nekin on eurovaluuttaa ja käy maksuksi. Tämä oli vain yksi elämän matematiikkaan liittyvä asia. Olen aikaisemminkin todennut elämän olevan pelkää matematiikkaa ja vieläpä sellaista ettei siihen tarvitse käydä kouluja. Niin että matikka jatkuu ja laiskanläksyjä riittää. Laiskan läksyjä elämässä on ne hetket kun huomaa tehneensä virhe laskelman.

   

   

  Tulin viidentienoilla iltapäivällä kotiin ja mielikin oli kohtalaisen hyvä verrattuna moneen edelliseen päivään. Päästyäni autosta ulos tuli koira iloisesti tervehtimään kuten sen on tapa, ”se ei ole hauveli” se on oikea koti koira. Ajelin portista pihaan missä pomo oli värkkäämässä kukka penkkejä kesäkuntoon. Ei ehditty montakaan sanaa vaihtaa kun tuli ”pommi”. Istuin muutaman sekunnin hiljaa ja mietin pieni kyynel silmä kulmassa. Toivuttuani suurimmasta järkytyksestä sanoin tienneeni asian jollakin tapaa. Pari päivää aikaisemmin oli sellainen olo että tiesin jotain tämän tapaista olevan tulossa mutta odotin kuten luoteeseeni kuuluu positiivisempaa kuitenkin jossain mielen sopukoissa oli  että se mitä tulee on raskasta jollekin läheiselleni. Niin olikin sillä vain sillä erolla että se kosketti moneen ihmiseen.

  En erittele sen tarkemmin tapausta koska siihen ei liity mitään mikä olisi hyvän tavan tai lain vastaista.

   

   

  Minä ja pomo kyllä jaksetaan kantaa se mutta itse asianomainen joutuu tekemään paljon töitä pystyäkseen edes elämään asian kanssa ensimmäisen vuoden. Koskaan hän ei pääse siitä irti aina silloin tällöin se tulee mieleen  raskaasti oppisi vain ymmärtämään sen että asian kanssa on vain elettävä se seuraa kokoelämän. Siitä vain saadaan olla kiitollisia että tilanne on täysin meistä riippumaton eikä sille olisi voinut kukkaan mitään.

   

   

  Kuinka ollakaan oli taas päivä jona näki oman pienuutensa ja voimattomuutensa. Siispä näen kuinka minuakin ohjaa jokin koreampi voima mitä minä en käsitä eikä ole tarvetta käsittää kunhan vain hyväksyn asian mitä en voi muuttaa.

   

   

  Sekavia kirjoitteli sekava idevix

  ---

• terävä kieli17.5.2009 klo 20:38  Kommentoi (0)

  Viikonloppu takana maanantai edessä minulle se ei merkitse muuta kuin erinimistä päivää. Sanonta ”taas koittaa arki ja maanantai” ovat minulla elettyä elämää. Oli ensimmäinen kesäinen viikonloppu. Saatiin sentään porukalla joita aikaan. On nimittäin ollut pihaan valmisteilla halkosuoja pieni sellainen. En sitä minä ole tehnyt olen vain ollut suunnittelija, työjohtaja sekä laadun valvoja. Suunnittelu ei ollut kovin vaikea kun se tehtiin valmiilla kulmilla ”neliskanttisella” laudalla. Tämä neliskanttinen on pomon nimi kakkos- kakkosesta. Seinät ja katto tehtiin puretun navetan kattopeltistä. Ai että mitäkö ihmeellistä siinä on kun tekee tuollaisen rakennelman. Tosiaan ei mitenkään ihmeellistä muuten kuin että sen tekin naiset. Sekin vielä on ymmärrettävää että sen teki naiset sitä voin vain ihmetellä miten ne kesti ja jaksoi tehdä sen kun minä olin työjohtajana. Rakennusta väsättäessä koko miten vaikeaa on selittää sähkäristä istuen miten mikäkin kohta menee. Monet hihat paloi ja monet kerrat tuli sanottua rumasti. Olen aikaisemminkin kirjoittanut miten olen löytänyt itseni ja uskalluksen mennä pyytämään anteeksi. Tämä rohkeus on pelastanut monen päivän illan ei le tarvinnut mennä nukkumaan herne nenässä. Hatun nosto ja ruusu on mennyt tekijöille.

   

   

  On kumma miten lujassa on tavallinen puhe tai paremminkin ihmismäinen vastaus tavalliseen kysymykseen. Kuka tietää kuin rasittavaa terävän kielen kanssa eläminen ja kun se on nopeampi kuin kärppä kahdessa paikassa yhtä aikaa. Milloin sitä oppii ymmärtämään sen kuinka kipeää se tekee vastapuolelle. Näiden sanomisten jälkeen tulee aina kuivan huikan krapula niin kuin nytkin. Tietysti jos ajattelee että toisella on yhtä paha olla tai jopa pahempi kuin minulla on niin voisi olla  vertauskelpoisia osittain. Totuushan on että oma surkeus ja taitaa olla alemmuuden tunnetakin, purkautuu juuri toisen loukkaamisena. Siis taas on tutti hukassa ja kukaan ei ole sitä minulle ruvennut hakemaan. Pitäisiköhän lähteä peilin eteen ja katsoa voisiko sitä paskiaista siinä vastapuolella vähän tukistella kysymysten muodossa.

   

   

  Mutta muuten hyvä päivä pitää vain heittää nuo ajatuksen siihen koriin missä on asiat joita olen tehnyt ja ne pitää minunkin unohtaa ei pomokaan niitä muistele sen enempää niin hän ainakin sanoo. On siis uskottava terveemmällä itsetunnolla varustetun ihmisen sanomaa.

   

  Tämmöinen vähän säröinen raakatimantti oli tänään hiottavana. idevix

  ---

• Katkera nauru15.5.2009 klo 21:41  Kommentoi (0)

  Purkan pureskelu jatkun salaa nurkantakan. Poikasena käytiin nurkan takana tupakalla nyt poltellaan tupakan korviketta. Tuntuu jotenkin ihmeelliseltä kun tupakan poltosta ja kaljanjuonnista ei koskaan mainittu tai mulkoiltu. Nyt kun ei ryyppää, ei tupakoi koskaan en tosin ole kokeilut miltä ”naapuri” tuntuu. Heh, ajatukset ovat joskus karkailleen sille puolen mutta joku suojelija on ollut ja on välttynyt sen sortin omantunnon kuormalta. Kyllä pitää olla todella kiitollinen kun on saanut viettää tällä alueella Joutsenen elämää. Tupakat ja kalja jäi matkasta kaksikymmentäseitsemän vuotta siiten. Tuli nuoruudessa sen verran maistettua ja sauhuteltua että osaa arvostaa tämän päivän fyysisesti raitista elämää. Se milloin tulee otettua kuiva huikka on jokaisella omanlaisensa kokemus. Viina krapula on päänsärky ja muu vastaava kropan kokemus. Kuivan huikan jälkeen tulee sitten morkkis. Ajatella märkää viinaa pitää juoda paljon saadakseen krapulan. Kuivana riittää yksi ”huikka”. Se siitä mietiskelystä

   

   

  Muuten on ollut kohtalaisen sanoisinko tasaista jos ei rupea hammastikulla kaivamaan tekosiaan ja sanomisiaan. Taitaa minulle olla tämä kevät ja kesä sellaista stressin nostatus aikaa. On niin hyvässä muistissa kun ai kävellä sahan ja kirveen kanssa metsää puuntekoon. Kun sain mennä kasvimaalle maan muokkaukseen ja porkkanan yms. kylväntään. Kukaan toinen joka ei ole kokenut samaa voi ymmärtää kuinka vaikea on hyväksyä se että itse ei pääse puuhastelemaan pihalla.

   

   

  Valehtelen jos sanon etten koskaan ole katkera olevalle elämän tilanteelle. Yksi hyvä puoli on se ettei siihen katkeruuteen ole tarvinnut takertua. Silloin kun katkeruus iskee on vihan voima uskomattoman suuri. Katkeruus on joskus kun koski sen kuohua ei voi estää se kuohuu vaan. Jos haluat päästä kuohun äänestä on mentävä kauemmaksi. Katkeruuden noustessa huippuunsa on ainut keino päästä siitä mahdollisimman nopeasti antaa katkeruuden vallata mielen. Tämä johtaa itkuun ja tunteen purkaukseen joka ei kohdistu keneenkään se vain tulee ulos minusta. Uskomatonta mutta totta kuinka kevyt ja mukava olo sen jälkeen on.

   

   

  Jaa eihän miehet itke mutta minäpä en olekaan mies minä olen minä ja minä saan itkeä yksin ja toisten nähden jos minua itkettää. Jos saan nauraa toisten nähden miksi en saisi itkeä. Kaikesta huolimatta kevättä renkaan alla ruoho vihertää ja ”räksän retaleet” syö kasvimaalta maan möyhentäjä matoset.

   

   

  Ja ei kun kyljelleen köllöttelemään.

  ---

• ikuinen tyhämä minä11.5.2009 klo 21:03  Kommentoi (0)

  Oho onpa Olli laihtunut sanoin isoisäni aikoinaan  yllätyssään. Tänään iltapäivällä veti taas vieterin yli. Käämit paloi totaalisesti ei tietoakaan itsehillinnästä. Ei mahtanut mitään on pakko tapahtunut on pakko ilmaista moninaisesti. Ilmeisesti sairaudesta johtuvan lääkityksen takia suutani kuivaa niin kuin suuta voi kuivata. Puhe on melkoisen epäselvää jotakuinkin samanlaista kuin olisi syönyt kolme voileipäkeksiä ja yrittää sitten puhua selvästi tai viheltää. Olen löytänyt keinon jolla tämä kuivaminen helpottaa mutta pomo ei hyväksy sitä nimittäin purukumin pureskelua missään muodossa. Vaikka minulla on purkka suussa en jauha sitä kokoaikaa. Se on milloin kielen alla milloin poskessa kuten mälli. Varsinkin pomon läsnä ollessa en pureskele ollenkaan pyöräyttelen sitä sen verran suussa että sylkirauhaset alkaa toimia.
  
  Olin autotallissa kehittelemässä pihalampeen tulevaan varsiputkeen suihkusuutinta altaanpojalle pudonneen tilalle. Pomo tuli talliin ja kakki ihan hyvin irrotimme yhden liittimen yksisisätuumin eikä mitään. Huomasin kuitenkin kuinka hän vilkaisi minua tiesin syyn se oli purkka. En reagoinut siihen mitenkään. Meni tovi kun jälleen vilkaistiin en reagoinut siihen mitenkään. Eipä mennyt kaun kun kolmas vilkaisu tuli ja se riitti. Siinä samassa paloi käämit ja kunnolla. Olen kohtuullisen taitava jo nopea sähkärin käsittelijä. Kesti tasan nanosekunnin kun olin tallista pihalla ja saman tien sisällä.
  
  Pomo tuli hetken päästä sisälle eikä puhunut sanaakaan tiesi missä mennään. Otin asian omalla tavallani esille se mitä sanoin on jossain mielessä naivia. En ole koskaan alkanut arvostella ihmisen fyysisiä ominaisuuksia enkä tehnyt sitä nytkään. Kun olin sanonut sanottavani menin vaatteen vaihtoon olin nimittäin lähdössä kokoukseen. Ennen kuin lähdin kävi pomo pyytämässä anteeksi vaikka eihän hän aloittanut tätäkään sotaa. Minun olisi pitänyt hillitä itseni ja puhua asia jo sen alkuvaiheessa silloin kun hän toisen kerran vilkaisi. Asia sovittiin ja lähdin kokoukseen.
  
  Kokouksesta palatessa piti käydä kaupassa muutamia elintarvikkeita ja suklaalevy anteeksi pyyntönä kahinasta.
  
  Muuten päivä on ollut mukava sain korjattua housuni sopiviksi sitä kun pitää kaikkia vaateita vähän rempata harvat tehdasvalmisteiset kun tykö istuu. Näin niistä saa vähän mieluisammat.   Räätäli idevix

  ---