Blogin nimi: Kuvia ja ajatuksia
Blogimerkintöjä: 36 kpl
Avainsanat: luontokuvia kpl
Yhdessä olemme vahvat......2.1.2011 klo 18:58 Kommentoi (2)
"Hämärtyy maa ja varjojen taa
päivä pian painuu jo pois.
Puun latvoihin tuokion vain kajastaa,
ja häipyy kuin käynyt ei ois.
Niin lohduton laulu linnun tuo on
kuin kaipuuni tietää se vois.
Se itkeekö hiljaa myös poikasiaan
joita kevätkään luokseen ei tois.
Vain yhdessä olemme ehjät,
hetken kuin ruoho ja maa.
Kuin valo ja varjot nuo,
kuin aamu ja kaste tuo
joka ruohon taas nousemaan saa
Vain yhdessä olemme ehjät,
hetken kuin tuuli ja puu.
Kuin meri ja aalto
joka raueten pian rantautuu.
Kun päivä tää meitä näin lämmittää
tuokion vielä nyt saan.
Lämpö tuo väliimme viipymään jää
yö kunnes sen kadottaa.
Niin häipyvän kaiken tään tiedänhän,
vain unena unissas näyn.
Vaan kerran mä aaltona sua silitän
tai tuulena oksillas käyn."
(Runo lainaus)
Missä olit silloin..........'28.2.2010 klo 14:32 Kommentoi (2)
"Missä olit silloin, kun kevään tulon näin.
Puhkes aro kukkaan, se hehkui silmissäin.
Silloin koivunrunkoon nimes kirjoitin.
Et kai tulla voinut, kesää odotin.
Missä olit silloin, kun kesä huumaten
nosti kuuman tuulen taas takaa arojen.
Paljaat joenuomat, kesää kuivuneet,
syksyyn kaipas, eivät linnut laulaneet.
Missä olit silloin, kun syksyn tänne sain.
Kuolleen koivunlehden mä huoneeseeni hain.
Ikkunassa sade valoi hopeaa.
Tiesin talven tuloon saisin odottaa.
Missä olet vihdoin, nyt talvi täällä on.
Kylmä lumi peittää jo alleen koivikon
Talvi jäisen ruusun taikoi ikkunaan.
Taasko kevättä mä joudun oottamaan.....Taasko kevättä mä joudun oottamaan......."
(Jamppa Tuominen,Missä olit silloin...)
Pohjoisen kutsu17.10.2009 klo 11:06 Kommentoi (2)
Pohjoisen kutsu alkoi kuiskia taas sisimmässä kun ruska-aika alkoi lähestyä.Ei siitä näköjään mihinkään pääse,että Lapinhullu minusta on tullut.Onneksi tuli tilaisuus lähteä ja oli se taas sen arvoista.Reissusta sai taas vahvat eväät tulevalle talvelle.Tosin Lapissa ei ollut paras mahdollinen ruska ainakaan vielä silloin.Pakkasöitä ei ollut ollut,eikä luonnonmaalari ollut löytänyt paletistaan kirkkaimpia värejään.
Ensimmäinen etappi jossa yövyimme oli Ylläs.Tunturin huipulta avautuivat upeat näköalat silmänkantamattomiin.Voi vaan kuvitella kuinka kaunista olisikaan ollut ,jos luonto olisi ollut täydessä syysasussaan.
Valkoinen poroemo vasoineen katseli uteliaana ohi kiitäviä autoja ja kameransa kanssa tiirailevaa "lantalaista".
Matka jatkui Kilpisjärvelle.Siellä oli jo ruskakin pitemmällä.Maisemaa hallitsi jyhkeä Saana-tunturi.Mitä pohjoisemmaksi tulimme, sitä taianomaisemmalta mielikuvituksessa alkoi tuntua.
Kilpisjärveltä suuntasimme Norjan puolelle. Maisemat muuttuivat aivan totaalisesti.Tunturi tunturin vieressä,jatkuvasti alaspäin laskeutuva jyrkkien kallioiden välissä mutkitteleva tie
tuntui alussa vähän pelottavaltakin,mutta pian siihenkin tottui.Luonnon jylhyys ja kaunis karuus panivat haukkomaan ihastuksesta henkeä,niin mahtavalta kaikki näytti.
Matka jatkui Altaan,rosoista rannikkoa pitkin.Pieniä kalastajakyliä oli siellä täällä.Asumukset vaikuttivat suhteellisen pieniltä,mutta melkein kaikki talot olivat kaksikerroksisia.
Tuli mieleen mahtaako silläkin olla jokin yhteys luontoon ja ilmastoon?Sattui tyyni pilvinen päivä meille matkapäiväksi.En osaa sanoin kuvata sitä vuonojen tyyneyttä ja sinistyyttä vuorten sylissä,mutta kuvat kertokoot puolestaan.Ei kuvaankaan saa täysin tallennetuksi aivan oikeaa väriä ja tunnelmaa,mutta sinnepäin kuitenkin.
Kokemukset ja elämykset olivat ikimuistoisia.Norja on aivan upea maa,niinkuin tämä meidän Koti-Suomemmekin ,molemmat omalla tavallaan.Tuli siellä mieleen,että ei siellä varmaan esim.kauppaan pistäydytä tuosta vaan kadun toiselle puolelle,matkat ovat varmaan melkoiset.Ja minkälaiset siellä sääolosuhteet ovat kylminä talvikuukausina?Vai suojaavatko jylhät tunturit omiaan pakkasia ja viimoja vastaan.Vaikea kuvitella ulkopuolisena,kun ei niissä maisemissa ole elänyt.
Maisemat jylhällä kauneudellaan veivät taas kerran sydämen.Ja niinkuin aina pohjoisen matkan jälkeen,haluaisin lähteä taas sinne pian takaisin.......Toivon mukaan taas ensi vuonna.....
Tää jään ja lumen maa,
tää jylhän kaunis maa.
se suojahansa ottaa yksinäisen."
Ken suoniinsa on saanut lapin kuumeen polttavan,
sen mieli sinne lakkaamatta palaa."
(Rakovalkealla)Valkeiden öiden aika12.7.2009 klo 12:19 Kommentoi (0)
"Jokaisen yön hunnun takana on hymyilevä aamunkoitto."
--- Kahlil Gibran---
"Aamuyössä aistein avoimin,
elämääni silmiin katselin,
vanhan eilisen
uuden tulevaisuuden,
sen kaiken näin ja paljon oivalsin.
Aamuyössä aistein riisutuin,
huomispäivään uupumatta uin.
Katsoin aurinkoon,
elämässä kiinni oon,
sen tajusin ja riemuun hullaannuin.
Sua odotan,siis näkemiin,
sinut kätken uniin kauniisiin.
Sinua siis odottamaan jään
sinusta tarkoituksen hankin elämään.
Sua odotan,siis näkemiin,
sinut kätken uniin kauniisiin,
sinua siis odottamaan jään,
sinusta tarkoituksen hankin elämään.
Aamuyössä aistein auennein
eilispäivät kaikki talteen vein.
Ne kätkin sydämeen
ja jos niillä jotain teen
ne kertoo,
niin,ne kertoo rakkautein."
(Elokuvasta Klaani)Juhannusmuistoja20.6.2009 klo 14:50 Kommentoi (1)
"Suvessa suurin on juhannusjuhla, elämä meillä myös parhaimmillaan.Aurinko lämpöä, valoa tuhlaa, valkeat ruusut ne tuoksuu vaan."
Heräsin varhain tänä aamuna,enkä saanut enää unta. Aurinko pilkisteli monen sateisen päivän jälkeen kaihtimen raosta ja peipponen lauloi sydämensä kyllyydestä ikkunan alla.Painaudun kainaloosi ja painan pääni lämpöistä rintaasi vasten ja kuulen sydämesi sykkeen.Palaan muistoissani menneeseen ja Juhannusjuhliin vuosien taakse.Lapsuudessa juhannukset olivat aina lämpimiä ja aurinkoisia,ainakin muistojen kultaamina.Kävimme isän kanssa noutamassa koivut pihamaalle .Tuli vieraita ja myöhemmin illalla mentiin porukalla rantaan kokolle.Sai valvoa myöhään yöhön,mikä ei muulloin ollut luvallista.
Siihen aikaan ei "törsätty" joutavaan ,mutta aina juhannuksena isä osti kokonaisen limpparikorin,ja se oli juhlaa.Se vietiin pihakellariin ,ja sitä sai hakea mieliteon yllättäessä,Ja tottakai se yllätti vähän väliä;) Kipaisin pullon ,kiipesin suurelle pihakivelle sihisevä herkku sylissäni.Kissa hyppäsi viereen istumaan,ja siinä me kaksi kaverusta istua nökötimme, katselimme ja nautimme kumpikin omasta mielihyvän tunteestamme.
Pihamaalla suuri juhannusruusu oli valkoisenaan kukkia ja sireenin tuoksu täytti koko tienoon.Mehiläiset pörräsivät voikukissa joita oli joka puolella pihaa.Käki kukkui aidan seipäällä ja pääskyset kaartelivat yläpuolella.
Kissa haaveili varmaan pääskyspaistista.Sen pää kääntyili 360ast.kulmassa ja leuat väpättivät ,kun linnut tekivät syöksyjään sitä kohti kuin härnätäkseen mokomaa.
Tulivat nuoruusvuodet ja toisenlaiset haaveet.Juhannus oli silloinkin odotettu kesäjuhla.Silloin suunnistettiin kaverin kanssa läheiselle lavalle juhannustansseihin kutkuttavaa jännitystä rinnassa.Muistoihin jäi kun tyttökaverin kanssa laulaa hoilasimme lähtiessä," Oi ,miks` ei saavu noutamaan,tuo prinssi ,uljas,nuori ,sadun ihmemaan" ja tyttömäiset kikatukset siihen päälle;)
_____________
"Auringon kultaama kasteinen aamu
kenelle näyttäisin sen.
Salaiset riemuni,surujen viilto,
kuka on kaiken sen arvoinen.
Kuka odottaa minua varjoissa puiden,
joko piirteensä voin aavistaa.
Voiko tuntea omansa joukosta muiden
tuhansista tunnistaa.
Vielä kulkeeko vastaan,vielä saapuuko hän,
josta kirkkaana sen ymmärrän.
Läpi vuolaana kuohuvan yhden elämän
hän on minulle muita enemmän.
Sovittaa askeleet poluille yhteen
ja tasoittaa tie vuorollaan.
Onneni vain hänen onnestaan saaden
ja voimani voimistaan.
Päivien kirkkaus ja taisteluiden
kenen kanssa ne kulkea saan?
________________
Ja saapuihan se "prinssiuljaskin" aikanaan;)
"Kun päivä loisti,heilimöitsi viljapellot,silloin kohtasin sun.
Toit talvenkin tuiskuihin lämmön,ja tiesin:
Oot aina sä mun.
Jäi talvi,yöt jo valkoisiksi taasen kävi,
tuomi kukkiaan loi.
Niin pian meille rakkaimpani nyt,
sunnuntain hääkellot soi."Vuosia sitten, juhannuksena, lupasimme toisillemme,"TAHDON" ja olemme tahtoneet niin myötä-kuin vastamäessäkin ja tahdomme siihen asti kun meille on yhteistä tietä annettu.
"Niin monesti syliin sut sulkenut oon.
niin monesti syliisi nukkunut oon.
Tunteiden myrskyyn ei milloinkaan
ilta saa laskea huntuaan.
Niin monesti helppoa ollut on
niin monesti pettymys lohduton.
Vaan tunteet aidot nyt kertovat sen
on rakkaus todellinen."_____________
(runot lainauksia)
Pimeän ajan alakuloa18.1.2009 klo 13:50 Kommentoi (2)
Tämä kaamosaika on henkisesti raskasta aikaa.Ainainen pimeys tunkeutuu mielenkin sopukoihin ja alakulo ottaa vallan.Mutta olemme kuitenkin menossa valoa kohti.Kohta kevät koittaa ja varjot väistyvät.
"Onni vaikka vaihtelee,vielä toivo orastaa,kenties ehkä jo huomenna se alkaa versomaan.
"Kun voimat oudon maan,sun veisi mukanaan,
mä missä lienenkin,niin tulen takaisin.
Sun rinnallasi oon
yönpedot kaikotkoon,
sillä en sun särkyä anna mä en.
Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa,
mutta en sun särkyä anna mä en.
Et ole vahva et,yön varjoon pakenet,
mutt seuraasi sun jään,en päästä lähtemään.
Viel aamu sarastaa,
se haamut karkottaa,
sillä en sun särkyä anna mä en.
Niin katoavaa on voimat ihmisen,
vain tuuli puhaltaa ja kuoren hajottaa,
mutta en sun särkyä anna mä en......"
Sanat.Heikki Kerkelä Esitt.Johanna KurkelaPerä-Pohjolan maisemia12.12.2008 klo 20:46 Kommentoi (1)
Oli taas nautittava kokemus käväistä tuolla napapiirin korkeudella,päästä pois vähäksi aikaa täältä loskaisesta ja pimeästä kotiseudusta valkoisen lumen keskelle ja kokeilemaan jopa suksia ensi kertaa tänä talvena.Maisemat olivat sanoinkuvaamattoman kauniit.Koivut nuokkuivat paksun huurrekerroksen verhoamina ja havupuut olivat kuin pumpulissa valkean lumen peittäminä.
..........Ja rauha maassa....Lumihiutaleet leijailivat hiljalleen hämärtyvässä talvi-illassa.Kaikkialla oli aivan hiljaista,vain jokunen talitintin tii-tii ja punatulkun melankolinen vihellys kuului jostakin.
Saimme muutaman pakkaspäivänkin.Aurinko nousi pariksi tunniksi horisontin yläpuolelle ja se ei kitsastellut loistossaan.Kirkkaana kuin tulipallo se kurkisteli huurteisten oksien lomasta.
Illalla auringon laskiessa väriloisto oli mahtavimmillaan.Ei haitannut vaikka pakkanen (-15) nipisteli sormia ja nenänpäätä.Oli nautinnollista kulkea kameran kanssa ikuistamassa näitä mykistävän kauniita näkymiä.
Viimeiset säteet ennen auringon laskua kultasivat koko tienoon.
Auringon laskeuduttua mailleen,taivaanranta sai hienon keltaisen ja purppuran värin.Taustalla siintävät vaarat ja tunturit saivat upeita sinisen sävyjä.Kuuset kurkottivat tummina taivasta vasten ja muu luonto sai hämyisen sinen.
Minusta on ajan myötä tullut ns.Lapin hullu.Aina mieli vetää tuonne pohjoiseen.Ei ole kauankaan ,kun olin siellä ihastelemassa ruskaa ja nyt tuli tilaisuus lähteä näin kaamosaikaan,eikä sekään ollut ainakaan pettymys,päinvastoin.Tosin,ei tällä korkeudella vielä varsinainen kaamos ollut,aurinkohan näyttäytyi vähän aikaa.Mutta päivä oli kuitenkin lyhyempi kuin meillä täällä kotipuolessa.
Nyt vaan taas odottelemaan ,että keväällä pääsisi sinne hiihtelemään ja nautiskelemaan laduista ja luonnosta.
"Lapin luonto luo outoa taikaa,se on kaunis ja vertaamaton...."
Syksy23.11.2008 klo 17:42 Kommentoi (0)
"Siinä vain sä oot,muu häviää.
Unta taas on ollut kesä tää.
kun varjojaan syksy kutoo,
sylistäin sua päästä vielä en.
Keltaisiksi käyvät rantapuut,
riite kohta peittää lahden suut.
Kun polullein lehdet putoo,
kätes sun mä löydän,tiedän sen.
Synkin syksy-yö
kun sade ikkunaamme lyö,
voi olla hetki lämpöinen
kuin kesä kerran muistojen.
Ja joka syksypäivä näin,
sä olet siinä vieressäin.
Oot mulle säde auringon,
oon sanaton.
Vain sun kanssas rauhan tavoitan,
luonas huolten painon unohdan.
Kun sinun oon se riittää,
yli yön ja vaikka talvenkin.
-------------------------------------
Mulle oot sä tärkein ihminen,
ilman taakkaa suurten sanojen.
Niin paljon on mikä liittää,
sitein näin nyt kaiken kestävin.
Synkin syksy-yö,
kun sade ikkunaamme lyö,
voi olla hetki lämpöinen,
kuin kesä kerran muistojen.
Ja joka syksypäivä näin,
sä olet siinä vieressäin.
Oot mulle säde auringon ,
oon sanaton."
"Ice breaker"Syksyistä kaipausta4.10.2008 klo 19:28 Kommentoi (0)
"Minä kaipasin kaukomaihin,
kera lintujen lähteväin,
kun ne riensivät suurin parvin,
minä jälkeen vain yksin jäin.
Minä kaipasin kauas sinne
missä ainainen kesä on.
Huolta huomisen miss ei tunne,
miss ei syömein ois rauhaton.
Jos lailla lintujen
lähtisin pois,
niin silloin syömmessäin
ei syksyä ois...."
(Syksyinen kaipaus)
Irti arjesta , lähellä taivasta17.9.2008 klo 17:00 Kommentoi (0)
"Saapuu tunturiin yö
painaudun syliinsä suureen.
Murheet,kiireet ja työ
jääneet on tunturin juureen.
Tänne kiireet ei kiivetä voi
rauhaa sielussain soi.
Tunturin tähdet saa yö syttymään,
tuhannet lyhdyt mä taivaalla nään.
Rakkaus Lappiin ei muutu milloinkaan,
rintaan aina se jää.
Lähellä tähdet ja kaukana maa,
taivasta täällä vain voi koskettaa.
Rakkaus Lappiin ei muutu milloinkaan,
täällä voimaa se saa.
Taivaan tähdet ja kuu
saapuu kulkijaa vastaan.
Murheet pois unohtuu,
Tunturi lohduttaa lastaan.
Täällä mieli niin hiljainen on,
sielu koskematon.
Rakkaus Lappiin ei muutu milloinkaan,
rintaan aina se jää..."
(Rakkaus Lappiin)
Älypää tiedottaa
Älypää toivottaa hyvää juhannusta kaikille pelaajille!
19.6.2025
Juhannustaiat, sauna, kokko, tanssit, hyvä ruoka ja yötön yö, tämä kaikki on taas täällä - unohtamatta tietenkään Älypään Juhannus-visaa!
Kaunista ja oikein hyvää juhannusta Älypään pelaajille!Tällä viikolla selviää, miten Erika Vikman ja KAJ pärjäävät Euroviisuissa!
13.5.2025
Viisuihin voi virittäytyä vaikkapa pelaamalla Älypään Viisut-visaa, josta löytyy euroviisutunnelmaa aina viisujen alkutaipaleelta tähän päivään asti. Hauskaa euroviisuviikkoa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään viisuvisaa!Pääsiäinen on taas täällä, samoin Älypään Pääsiäisvisa!
17.4.2025
Oikein hyvää mämmin, suklaamunien ja tietovisojen täyteistä pääsiäisaikaa Älypään pelaajille!
Käy kokeilemassa Älypään pääsiäisvisaa!