Blogi - J. Vahe - Ihmiset - Älypää ilmaiset nettipelit ja tietovisat

Blogin nimi: Menneisyyttä, tulevaisuutta

Blogi aloitettu: 8.4.2018
Blogimerkintöjä: 20 kpl
Avainsanat: historia, yhteiskunta. kpl

• HS ja kenraali Paavo Talvela9.8.2023 klo 12:26  Kommentoi (0)

  Muutamia vuosia sitten ruotsalainen Gunilla Boethius sai tietää biologisen isänsä olevan Talvela, Boethius oli tiedon saadessaan jo eläkeiässä.

  Boethius halusi kirjoittaa aiheesta kirjan, vaikka hänen tietonsa Suomesta olivat kovin vajavaiset siitäkin huolimatta, että oli koko ikänsä tiennyt äitinsä syntyneen Suomessa.

  HS arvosteli varmaan sekavahkon kirjan, mutta jo arvosteluun eksyi virhe, sillä kirjan kuvaus Boethiuksen keskustelusta Talvelan kanssa olikin fantasiaa. Vanha ja ihan hyvä ohjehan kuuluu, että ennen arvostelun julkaisua kirja kannattaisi myös lukea?

  Varsinainen pohjanoteeraus oli arvostelun jälkeen ilmestynyt Veli-Pekka Leppäsen ihmettely, miksi Talvela poistui sodan jälkeen Etelä-Amerikkaan. Kirjoittaja lienee esitelty Kansan Uutisissa. Hmm.

  Kirjoituksen ja arvostelun avainkysymys oli, että tytär ihmettelee, mitä Talvela Etelä-Amerikassa teki. Ihmettelyn tausta on se, että Boethius ei osaa suomea ja hänen tietonsa Talvelasta, Suomesta ja maamme historiasta ovat hataria.

  Niin, mitä Talvela Etelä-Amerikassa sitten teki ja miksi?

  Oikeusturva oli sodan jälkeisessä Suomessa monelle heikko. Esim. asekätkennän ja ?danovin listan perusteella kymmeniä henkilöitä oli pidätettynä jopa vuosia ilman syytä. Ns. Leinon vangit vieläpä luovutettiin NL:oon. Monet upseerit poistuivat Suomesta.

  Valpo seurasi Talvelaa, monet ihmiset ottivat etäisyyttä, Finncellin tj. Gräsbeck kritisoi aiheellisesti ja tuskin heti sodan jälkeen sellun myynti USA:han tai britteihin olisi Talvelan taustalla onnistunut.

  Vaihtoehtoja ei kauheasti ollut. Etelä-Amerikka oli sotaa kokematon maanosa, jonne sellua oli helppo myydä.

  HS:n jutussa oli haastateltu päivystävää dosenttia ja vihreää poliitikkoa Oula Silvennoista, joka ei aiheesta mitään tiennyt. Hän sanoo: ?Haiskahtaa vahvasti peiteviralta. Ei niin korkeaa kihoa olisi lähetetty vain sellunmyyjäksi Etelä-Amerikkaan, niitä hoitivat nuoret harjoittelijat?

  Kenraaleja sijoittui -45 jälkeen jopa yhden ainoan talon isännöitsijöiksi. Sellua Suomesta myytiin reippaasti ja provisiopalkka maamme eturivin vientituotteesta yhteen maanosaan oli erittäin runsas. Talvelan palkka Finncellissä ennen sotia oli lähes 3-kertainen sotaväen päällikköön verrattuna.

  HS:ssa lukee ?Talvelan vaiheita ja kontakteja Argentiinassa ei ole tarkemmin selvitetty?.

  Ylläolevan kirjaan sain Kordelinilta muun tuen ohessa 2-vuotisen ns. täyden apurahan. Kirjan s. 284-305 käsittelen aiheen kattavasti. Hyvin palkatussa ?peitevirassa? Talvela kirjoitti mappikaupalla raportteja Finncelliin ja asuikin osan aikaa Brasiliassa. Oleskelusta ei löydy viitteitä Mengeleen tai Eichmanniin. Sitä en tiedä, josko maanosasta löytyisi vielä joku tarkoin salattu lehtolapsi.

  Putin jahtaa natseja Ukrainassa ja hän varmaan ilahtuu, kun HS koettaa antaa taustatukea edes historian kautta.

  Tuolla olen täydentänyt tekstiä linkein ja kuvin, mitkä täällä eivät onnistu  https://piksu.net/40389-2/ . Lisäksi täällä lainausmerkit muuttuvat kysymysmerkeiksi.

  ---

• Mika Waltari kirjoitti omasta ajastaan26.9.2022 klo 17:02  Kommentoi (0)

  1945 ilmestyi Waltarin päätyönä pidetty Sinuhe egyptiläinen. Kirja kertoo idealismin sortumisesta sotapäällikkö Horemhebin edessä. Waltarin aiheentuntemusta on kiitetty, mutta ilman suurempaa tarkkanäköisyyttäkin huomaa toisen maailmansodan päättymisen vaikuttaneen suuresti. Stalin jyräsi alleen Itä-Euroopan ja osan Suomeakin.

  Sama teemaa toistuu vahvana Waltarin lähes säädyllisen paksuisessa kirjassa Johannes Angelos (1952). Siinä ottomaanien sulttaani valtaa Konstantinopolin.

  Mutta tässä kirjassa on mielenkiintoinen sivuhenkilö, palkkasoturi Giustiniani, jota Johannes kehottaa polttamaan laivansa eli estämään pakonsa, jos Konstantinopoli kukistuu.

  Ehdotukseen Giustiniani ei suostu huolimatta Johanneksen tarjoamasta jättimäisestä palkkiostakaan. Hän on tarkastanut puolustuksen ja laittaa taistelussa oman henkensä peliin, mutta "vain viimeiseen mahdollisuuteen asti, mutta ei yli sen" (s. 84).

  Waltari työskenteli sodan aikana propagandistina ja ns. Suur-Suomi- eli heimoaate oli hänelle läheinen, kuten monelle eliitin jäsenelle. 1944 Stalin vain loi sellaiset realiteetit, että aatteet piti haudata.

  Sodan lopputulos oli Waltarille kova kokemus, mutta 1952 mennessä hän ymmärsi, että utopistiset aatteet piti unohtaa. Suomi oli 1944 taistellut ihan taatusti viimeiseen mahdollisuuteen asti, mutta sen jälkeenkin kansan piti elää ja niin myös tapahtui.

  ---

• Poliitikkojen juhlimisesta18.8.2022 klo 17:55  Kommentoi (0)

  Nyt jo HS:kin murehtii, että Marinin pitäisi valita seuransa tarkemmin, muutoin tieto yksityiselämästä vuotaa julkisuuteen.

  Juu-u. Kun Kekkkonen kävi vihkaisemassa Olkiluodon ydinvoimalan, hänet kannettiin paikalta ns. huonot housuissa. Tilaisuus ei ollut kauhean yksityinen, sillä tätä poistumistakin oli seuraamassa kymmeniä ihmisiä. Kekkonen oli vanha mies ja sai alkoholista sydänvaivojakin ainakin 1970. Aihetta on esim. Juhani Suomi vuosikymmeniä vähätellyt, Urkin lempijuoma oli hänen mukaansa  muka vedellä jatkettu piimä.

  Kekkosen perintöprinssi Ahti Karjalainen kärähti ratista ja törttöili ympäripäissään erilaisissa virallisluontoisissa tilaisuuksissa niinikään kymmenien ihmisten silmien edessä. 

  Oikeastaan valo- ja kaitafilmaus oli jo tuolloin toki yleistäkin, mutta itsesensuuri vielä yleisempää.

  ---

• Isäni syntymästä 100 vuotta9.2.2022 klo 14:36  Kommentoi (0)

  Kiestingistä Viipuriin. Isäni Jouko Vaheen sotatie - Vuodatus.net

  ---

• Valtion joululahjat kansalaisilleen19.12.2021 klo 20:25  Kommentoi (0)

  Helmikuussa 2020 THL:n Mika Salminen piti Italian koronatoimia liioiteltuina. https://yle.fi/uutiset/3-11225142  Vain vähän myöhemmin Uusimaalle tuli eristys.

   

  Kesällä 2020 lääketieteen emeritaprofessori Marjukka Mäkelä piti kasvomaskeja tapeettomina. https://yle.fi/uutiset/3-11375853 Syksyllä ne tulivat pakollisiksi.

   

  Kesällä 2021 THL:n ylilääkäri Nohynek lausui kolmannesta rokoteannoksesta: Riittää, kun katsoo, paljonko Pfizer on laskenut saavansa voittoa kuluvan vuoden aikana myymistään koronarokoteannoksista. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000008113994.html Nyt niitä kolmansia jaetaan.

   

  Minä ymmärrän kovin hyvin, että Covid-virus variantteineen on uusi ja outo, mutta ymmärtävätkö nämä ns. asiantuntijat. Asiantuntijan tuntee siitä että lausuu: en tiedä, on liian aikaista sanoa.

  Mitä poliitikkoihin tulee, 13.12 2021 Norja ilmoitti kieltävänsä alkoholitarjoilun ravintoloissa kuukaudeksi ja ottavansa armeijan apuun rokotuksiin. Suomessa 21.12. hallitus keskustelee, harkitsee ja valmistelee, mitä se on tehnyt jo lähes kaksi vuotta.

  Oikeastaan Marinin hallituksen ei tarvinnut lähteä ihan tyhjiöstä. Kuntien velvollisuuksista rokotuksiin ja kulkutauteihin varautumiseen säädettiin jo 1865.

  Sellaisia joululahjoja.

  ---

• Ns. rokotekriittisyydestä29.11.2021 klo 14:49  Kommentoi (0)

  Olen tässä käynyt hammaslääkärillä. Yksityisellä puolellahan sellainen maksaa. Tonnin saa äkkiä kulumaan.

  Hampaanpaikkaaminen on yksinkertaista puuhaa. Miksi ihmiset eivät tee sitä itse peilin edessä kourassa Black and Decker. Apteekista saa hampaisiin tarkoitettua (väliaikaiseksi tarkoitettua) paikkamateriaaliakin.

  Eikö houkuttele? Silloin on kummallista, miten US:n blogit ovat puolillaan löylyn lyömien kirjoituksia, miten kaupunginkirjastosta haetaan yksi sanoo yksi kirja rokotteista ja sitä luettaessa asiaa kommentoidaan kiivaasti world wide webbiin. Miksi hampaanpaikkauksessa ei toimita samalla tavalla. Eikö vieläkään houkuttele?

  Minä en covid-19:sta ja sen rokotteista tiedä yhtään mitään. Mutta kun olen kirjoittanut 15 tietokirjaa, jotkut periaatteet tunnen.

  Maailmassa on arviolta 9 miljoonaa tutkijaa. Heistä vähintään kymmenet tuhannet tutkivat koronaa ja sen rokotteita. He myös kilpailevat keskenään, niin yliopistot kuin lääkefirmatkin. Heti kun joku löytää todisteita korona-salaliitosta, rokotteiden tehottomuudesta tai haittavaikutuksista, tieto julkaistaan välittömästi. Tiedon julkaisija saa mainetta ja mammonaa, kukaties jopa nobelin.

  Kaikkea ei voi itse selvittää, vaan on luetettava asiantuntijoihin. Mutta siitäkin huolimatta, jos vaihtoehtoinen lääketiede kiinnostaa, kannattaa aloittaa poraamalla omia hampaitaan Black and Deckerillä. Eihän siinäkään tietenkään vähääkään järkeä ole, mutta ainakaan nykytiedon mukaan hulluus ei tartu, toisin kuin covid-19.  

  ---

• Urheilulääketiedettä3.8.2021 klo 13:35  Kommentoi (0)

  Tokion ölympiäläisissä on painoja nostanut naisten sarjassa muuan Laurel Hubbard https://yle.fi/urheilu/3-12042360 , joka ennen sukupuolen korjaamista oli mies. Termien kanssa pitää olla tarkkana, sana vaihtaminen suututtaa eräitä. Laurel-rouva muuten kaljuuntuu ihan kuin miehet, hassu sattuma!

  Minä muistan kovin hyvin 1970-luvun, jolloin Suomessa kovalla äänellä vaadittiin maan nostamista urheilulääketieteen suurvallaksi, ei tässä muuten pärjätä. Eräät kovimmat puoskarit ovat onneksi jo kuolleet ja Lahden Mömmö-kisojen jälkeen puuha lienee menettänyt kaikkein suurimman suosionsa.

  Jos vielä elettäisiin 1970-luvun hengessä, ylilääkärit ja proffat puhuisivat, että ilman sukupuolenkorjaamista maamme ei pysy urheilun suurvaltana. Armeijaan astunee vuosittain 20.000 miestä. Jos tästä porukasta 10 prossaa korjaisi sukupuoltaan, mitkä resurssit olisivatkaan käytössä.

  Tämä teksti ei ole ainoastaan sarkasmia, kyllä se on myös ns. vaihtoehtoista historiaa. Olen muuten tavannut kolme kovinta puoskaria, vikaa oli 1970-luvulla polvessa, ei sukupuolessani.

  ---

• Rauman Lukko ja kirkkoherra, rovasti Oiva Tuominen13.5.2021 klo 19:44  Kommentoi (0)

  Kirkkoherra valittiin aiemmin vain siten, että tuomiokapituli piispan johdolla valitsee ehdolle kolme herran valittua. (Herra on tietenkin = piispa.) Seurakuntalaiset voivat yrittää saada omaa ehdokastaan ylimääräiselle eli neljännelle sijalle, mutta valinta on vaikea, sillä silloin tarvitaan 10 % koko srk:n äänioikeutetuista, ja ko. vaalissa vain harva äänestää.

  Oiva Tuominen oli jatkosodassa Raumalla perustetun patteriston (II/KTR 5) sotilaspastorina, ja kun hänet asetettiin 4. sijalle, häntä äänestivät sellaisetkin jermut, jotka ikinä eivät olleet papinvaalista kuulletkaan.

  Oiva tuli valituksi ja taustallaan hän mietti, miten kirkko koskettaisi muitakin kuin muutamia mummoja.

  Oiva keksi välineeksi raumalaisia yhdistävän asian, jääkiekon. Toki sitäkin ratkaisua moitittiin, kuten kaikkea muutakin kirkossa tapahtuvaa. Oivasta kerrotaan myös paljon asiattomia kaskuja, joita haluan tässä oikoa.

  Kun isäni tuima äiti, Oivan kriitikko ja vakioasiakas kuoli, Oiva lausui niin koskettavat muistosanat, että ilman sellaisia useimmat muut on haudattu. Oiva oli hyvä pappi ja varmaankin viimeinen hyvä pappi Raumalla, saattoi kyllä olla myös ensimmäinen hyvä pappi Raumalla, en yhtään ihmettelisi.

  En usko mihinkään kuolemanjälkeiseen paratiisiin, vaan ainoastaan maapäälliseen helvettiin, jollainen esim. Rauman srk. lienee myöhemmin ollut.

  Mutta jos taivasten valtakunta olisi olemassa, Oivan paikka olisi siellä ja hänellä olisi aihetta hartaaseen juhlaan, nimittäin vuonna 1963 Lukko edellisen kerran voitti jääkiekon SM-sarjan.

  ---

• Nettikiusaamisesta9.11.2020 klo 13:46  Kommentoi (0)

  Aivan ensimmäiseksi on sanottava, että Talouselämä -lehden entinen päätoimittaja Pekka Seppänen on harvinaisen fiksu mies. Joskus yli 15 v. sitten huomasin, että hän kirjoittaa aina kiitettävän tuoreesti ja omaperäisesti.

  Linkin kirjoitus Olin koulukiusaaja https://yle.fi/uutiset/3-11616401 käsittelee kovin yksinkertaista asiaa: olemme suunnilleen kaikki yhtä aikaa sekä kiusaajia että kiusauksen uhreja, asia on vain tiedostettu yhä paremmin viime vuosina. Seppänen käytti itseään esimerkkinä: häntä on kiusattu ja hän on kiusannut.

  Hän sai yli 90 kommenttia. Luin niistä vain muutaman, joissa kaikissa aiheena oli vittuilu. Pekka Seppästä moitittiin kiusaamisestaan. On tietysti äärimmäisen pieni mahdollisuus, että joku kymmenistä kommenteista olisi ollut asiallinen, mutta mahdollisuus on häviävän pieni. Paljon todennäköisempää on saada ensin loton päävoitto ja heti perään meteoriitti päähän.

  Sanottakoon selvästi yksi asia. Koulukiusaaja esiintyy omalla nimellään ja naamallaan. Hänellä on hyvä mahdollisuus saada oppilaalta - tai oppilaan kavereilta - turpiinsa ja pieni mahdollisuus saada jopa opettajalta lempeät ja tyhjät nuhteet.

  Koulukiusaaja on lapsi ja oikea sotasankari verrattuna niihin aikuisiin nimettömiin ja kasvottomiin tyyppeihin, jotka netissä täyspäiväisesti vääntävät riitaa kaikesta mahdollisesta ja varsinkin mahdottomasta.

  ---

• Tutkimuksen ja Rinteen hallituksen näkymät18.6.2019 klo 20:50  Kommentoi (0)

  Rinteen hallitus on lupaillut tukea koulutukselle ja tieteelle. Tieteen lupaukset lienevät jääneet epämääräisemmiksi, mutta yhteiskunnan tukea toisen asteen koulutukselle lisätään. Eri asioita kuitenkin ovat, onko maksuttomuus paras motivaattori omiin opintoponnistuksiin, joita kuitenkin tarvitaan. Edelleen on selvää, ettei kaikki koulutukseen ja tutkimukseen kannettu ja kaadettu raha tietenkään välttämättä tuota paljon mitään.

   

  Taloustieteen professori Matti Viren on useissa kirjoituksissaan kyseenalaistanut sen, että koulutuksen lisärahoitus automaattisesti toisi mukanaan hyötyä. Tuossa viimeisessä kirjoituksessaan hän puhuu varsin paljon kulttuurialasta, mutta on aiemmin kritisoinut esimerkiksi professorien vähäistä työajan käyttöä. 

   

  Luonnontieteissä, lääketieteessä ja tekniikassa voi todeta, että Aasiassa perustutkimusta tehdään vähemmän ja soveltavaa tutkimusta enemmän. Siellä ajatellaan että antaa ?varakkaiden? eurooppalaisten tehdä perustutkimus, kun esim. japanilaisilla ei tunnu olevan siihen rahaa.

   

  Sitten ovat yhteiskuntatieteet, joista minulla on ollut varsin kyseenalainen ilo ja kunnia lähes suorittaa toinen loppututkinto. Yhteiskuntatieteet uskoivat kommunismin kaikkivoipaisuuteen viimeisen panssarivaunuun asti ja sen jälkeen ajatukset ovat olleetkin hukassa kohtalaisen raskaasti. Enintään jotain vikinää on kuulunut markkinatalouden(kin) vioista.

   

  Edelleen voi todeta, että netissä tapahtuva häpäiseminen ja klikkausjournalismi mitä suurimmassa määrin kuuluvat myös tieteeseen. Tampereen yliopiston filosofian apulaisprofessori haukkui nettikeskustelussa vastapuolen vähäistä oppineisuutta kyseenalaisin keinoin. Argumentum ad hominem ei ollut tuttu filosofille.

   

  Sairaseläkkeelle jäänyt Suomen historian professori Markku Kuisma erittäin tyylittömästi irvisteli Boeing 737:n onnettomuuksilla. Silloin kun Sipilän hallitus oli virassa, hän piti sitä Suomen historian huonoimpana.

   

  Itsenäisyyden aikana meillä on ollut yli 70 hallitusta. Epäilen vakavasti, mahtaako Suomen historian professori tuntea niitä kaikkia kovinkaan hyvin. Jotkut hallitukset ovat istuneet vain puolitoista kuukautta, kielitaito on ollut ministereillä heikko, alkoholismi yleistä samoin kun naapurimaille juoruaminen.

   

  Nykyisessä hallituksessa on ?kaksi rehelliseksi tunnettua ministeriä?, Harakka ja Kaikkonen, jotka molemmat ovat saaneet rikostuomion. Sen päälle ei ole mikään erityinen sulka hattuun pääministerinkään tilanne, jossa hän joutui maksamaan asunto-osakeyhtiölle rahoja takaisin. Katsotaan nyt edes 4 vuoden päästä, kuinka erinomainen hallitus meillä on ollut.

   

  Kritiikkiä saa esittää ja sananvapaus koskee (valitettavasti) myös proffia, mutta kun pelkkiä löysiä mielipiteitä heittää, minimi olisi, ettei ainakaan anna ymmärtää olevansa mikään asiantuntija. Titteliksi riittäisi ihan hyvin sairaseläkeläinen.

   

  (Itse olenkin viime aikoina hankkinut ulkomaalaiselle tietokirjailijalle materiaalia, joten olen varmaan verovaroja rasittamatta kantanut oman vähäisen korteni tutkimuksen alttarille kesäkuussa

   

  ---